Sabedoria, 11

1. Pela mão de um santo profeta aplanou suas dificuldades;*

1. Se antoi heidän tekojensa menestyä pyhän profeetan käden kautta.

2. eles atravessaram um deserto inabitado, e levantaram suas tendas em lugares ermos;

2. He kulkivat halki aution erämaan ja pystyttivät telttoja tiettömiin seutuihin.

3. resistiram aos que os atacavam, e repeliram seus inimigos.

3. He tekivät vastarintaa vihollisille ja löivät vihamiehensä pakoon.

4. Tiveram sede e clamaram a vós: do rochedo abrupto a água lhes foi dada, e da pedra seca estancaram sua sede.

4. He kärsivät janoa ja huusivat sinua avuksensa, ja heille annettiin vettä kovasta kalliosta ja janoon lääkitystä kovasta kivestä.

5. Porque os elementos que tinham servido para punir seus inimigos, foram-lhes dados, na sua necessidade, como benefício:

5. Sillä se, millä kuritettiin heidän vihamiehiänsä, koitui heille hyväksi, kun he olivat hädässä.

6. em lugar das ondas de um rio perene turvadas por uma lama de sangue,*

6. Noilta toisilta samensi murhaveri ehtymättömästä lähteestä tulevan virran

7. pela punição do decreto que consagrava crianças à morte, vós lhes destes, de maneira inesperada, água em abundância,

7. rangaistukseksi käskystä murhata lapset, näille sinä annoit odottamatta runsaasti vettä,

8. mostrando-lhes, pela sede que então sofreram, como punistes seus inimigos.

8. osoitettuasi sillä janolla, jota he silloin tunsivat, kuinka sinä olit rangaissut heidän vastustajiansa.

9. Por isso, tratados com piedade na sua provação, reconheceram quanto deviam ter sofrido os ímpios, julgados com ira.

9. Sillä kun heitä näin koeteltiin, vaikka vain lempeästi kurittamalla, käsittivät he, kuinka kidutettiin jumalattomia, vihassa tuomittuja.

10. A estes provastes como um pai que corrige, mas a outros provastes como um rei severo que condena.

10. Sillä heitä itseänsä sinä koettelit neuvoen kuin isä, mutta noita toisia sinä rankaisit tuomiten kuin ankara kuningas.

11. Tanto estando longe como perto, a dor os consumiu da mesma forma,*

11. Ja olivatpa he poissa tai läsnä, heitä vaivattiin yhtäläisesti.

12. porque tiveram um segundo para se entristecer e gemer à lembrança dos males passados.

12. Sillä kaksinkertainen murhe valtasi heidät, ja tuska heidän muistellessaan menneitä.

13. Compreendendo, com efeito, que o que era para eles castigo, era para outros ocasião de benefício, sentiram a mão do Senhor;

13. Sillä kun he kuulivat, että heidän kärsimänsä kuritukset koituivat noille toisille hyväksi, niin he havaitsivat siinä Herran.

14. e aquele que, outrora exposto e abandonado, tinham repelido com zombaria, admiraram-no finalmente, porque sofreram uma sede diferente da sede do justo.

14. Sillä häntä, jonka he kerran olivat panneet heitteille ja viskanneet pois, jonka he pilkaten olivat hyljänneet, häntä he ihmettelivät, nähdessään miten lopulta kävi, kun saivat kärsiä janoa aivan toisella tapaa kuin vanhurskaat.

15. Por outro lado, para os punir dos loucos pensamentos de sua perversidade, que os faziam extraviar-se na adoração de répteis irracionais e de vis animais, enviastes contra eles uma multidão de animais estúpidos,

15. Rangaistukseksi heidän vääryytensä mielettömistä ajatuksista, joiden eksyttäminä he palvelivat järjettömiä matelijoita ja ilkeitä kuoriaisia, sinä lähetit heidän kimppuunsa suuren joukon järjettömiä eläimiä,

16. a fim de que compreendessem que, por onde cada um peca, será punido.

16. että he oppisivat huomaamaan, että jokaista rangaistaan juuri sillä, millä hän syntiä tekee.

17. Não era difícil à vossa mão todo-poderosa, que formou o mundo de matéria informe, mandar contra eles bandos de ursos e de leões ferozes,

17. Sillä sinun kaikkivoivalle kädellesi, joka loi maailman muodottomasta aineesta, olisi ollut helppo lähettää heidän päällensä suuri joukko karhuja tai rohkeita leijonia,

18. ou animais desconhecidos e de uma nova espécie, cheios de furor, exalando um hálito inflamado, ou espalhando um fumo infeto, ou lançando de seus olhos faíscas terríveis,

18. taikka vartavasten luotuja raivoisia, ennen tuntemattomia petoja, jotka olisivat joko syösseet tulta puuskuvaa hengitystä, tai levittäneet sähisevää savua taikka salamoineet silmistänsä hirmuisia kipinöitä,

19. capazes não só de os exterminar com seus golpes, mas ainda de os matar de terror só pelo seu aspecto.

19. petoja, jotka eivät ainoastaan raatelemalla olisi voineet perinjuurin murskata heitä, vaan jotka jo peljättävällä näöllänsä olisivat voineet heidät tuhota.

20. E, mesmo sem isso, eles poderiam perecer por um sopro, perseguidos pela justiça e arrebatados pelo vento de vosso poder; mas, dispusestes tudo com medida, quantidade e peso,

20. Ja ilman näitäkin he olisivat voineet kaatua yhdestä ainoasta tuulenhenkäyksestä vanhurskaan koston takaa-ajamina ja sinun voimasi hengen hajottamina. Mutta sinä olet järjestänyt kaikki mitan ja luvun ja painon mukaan.

21. porque sempre vos é possível mostrar vosso poder imenso, e quem poderá resistir à força de vosso braço?

21. Sillä suuri väkevyys on aina sinun tykönäsi; ja kuka voi vastustaa sinun käsivartesi voimaa?

22. Diante de vós o mundo inteiro é como um nada, que faz pender a balança, ou como uma gota de orvalho, que desce de madrugada sobre a terra.*

22. Sillä niinkuin tomuhiukkanen vaakakupissa on koko maailma sinun edessäsi, ja niinkuin kastepisara, joka aamulla lankeaa maan päälle.

23. Tendes compaixão de todos, porque vós podeis tudo; e para que se arrependam, fechais os olhos aos pecados dos homens.

23. Mutta sinä olet armollinen kaikille, koska sinä voit kaiken; ja sinä katsot ihmisten syntien ohitse, että he tekisivät parannuksen.

24. Porque amais tudo que existe, e não odiais nada do que fizestes, porquanto, se o odiásseis, não o teríeis feito de modo algum.

24. Sillä sinä rakastat kaikkia olevaisia, etkä inhoa ainoatakaan niistä, jotka olet tehnyt: et sinä myöskään ole luonut mitään, mitä vihaisit.

25. Como poderia subsistir qualquer coisa, se não o tivésseis querido, e conservar a existência, se por vós não tivesse sido chamada?

25. Ja kuinka voisi mikään pysyä ilman sinun tahtoasi, taikka kuinka voisi säilyä se, jota et sinä ole kutsunut eloon?

26. Mas poupais todos os seres, porque todos são vossos, ó Senhor, que amais a vida.

26. Mutta sinä säälit kaikkia, koska ne ovat sinun, oi Herra, joka rakastat eläviä.