Baruch, 4

1. This is the book of the commandments of God, and the law that endureth for ever: all they that keep it shall come to life; but such as leave it shall die.

1. Viisaus on Jumalan käskyjen kirja, laki, joka pysyy iankaikkisesti. Kaikki, jotka pitävät siitä kiinni, saavat elää, mutta ne, jotka sen hylkäävät, kuolevat.

2. Turn thee, O Jacob, and take hold of it: walk in the presence of the light thereof, that thou mayest be illuminated.

2. Käänny Jaakob, ja tartu siihen, vaella kirkkaudessa, joka sen valosta lähtee.

3. Give not thine honour to another, nor the things that are profitable unto thee to a strange nation.

3. Älä anna kunniaasi toiselle äläkä etuuksiasi vieraalle kansalle.

4. O Israel, happy are we: for things that are pleasing to God are made known unto us.

4. Autuaita olemme me, oi Israel, sillä me tunnemme, mikä on Jumalalle otollista.

5. Be of good cheer, my people, the memorial of Israel.

5. Ole turvallisella mielellä, kansani, sinä, jossa Israelin nimi säilyy.

6. Ye were sold to the nations, not for [your] destruction: but because ye moved God to wrath, ye were delivered unto the enemies.

6. Teidät on myyty pakanoille, ei kuitenkaan tuhoutuaksenne; koska te vihoititte Jumalan, on teidät annettu alttiiksi vihollisille.

7. For ye provoked him that made you by sacrificing unto devils, and not to God.

7. Sillä te herätitte hänen kiivautensa, hänen, joka teidät teki, kun uhrasitte riivaajille ettekä Jumalalle.

8. Ye have forgotten the everlasting God, that brought you up; and ye have grieved Jerusalem, that nursed you.

8. Te unhotitte hänet, joka teidät synnytti, iankaikkisen Jumalan, ja teitte murheelliseksi myös kasvattajanne, Jerusalemin.

9. For when she saw the wrath of God coming upon you, she said, Hearken, O ye that dwell about Sion: God hath brought upon me great mourning;

9. Sillä tämä näki Jumalan vihan tulevan teidän päällenne ja lausui: "Kuulkaa, te Siionin ympärillä asuvaiset, sillä Jumala on tuottanut minulle murheen.

10. For I saw the captivity of my sons and daughters, which the Everlasting brought upon them.

10. Poikani ja tyttäreni minä olen nähnyt vietävän vankeuteen, jonka iankaikkinen antoi heitä kohdata.

11. With joy did I nourish them; but sent them away with weeping and mourning.

11. Sillä minä kasvatin heitä ilolla, mutta itkulla ja murheella minä lähetin heidät pois.

12. Let no man rejoice over me, a widow, and forsaken of many, who for the sins of my children am left desolate; because they departed from the law of God.

12. Älköön kukaan iloitko minusta, joka olen leski ja niin monen hylkäämä. Minä olen jäänyt yksin lasteni syntien tähden, koska he poikkesivat pois Jumalan laista,

13. They knew not his statutes, nor walked in the ways of his commandments, nor trod in the paths of discipline in his righteousness.

13. eivät välittäneet hänen säädöksistään, eivät vaeltaneet Jumalan käskyjen teillä eivätka astuneet hänen vanhurskaan kasvatuksensa polkuja.

14. Let them that dwell about Sion come, and remember ye the captivity of my sons and daughters, which the Everlasting hath brought upon them.

14. Tulkaa, te Siionin ympärillä asuvaiset, ja ajatelkaa, kuinka minun poikani ja tyttäreni on viety vankeuteen, jonka iankaikkinen antoi heitä kohdata.

15. For he hath brought a nation upon them from far, a shameless nation, and of a strange language, who neither reverenced old man, nor pitied child.

15. Sillä hän lähetti heidän kimppuunsa kaukaisen kansan, röyhkeän ja outokielisen kansan, joka ei hävennyt vanhusta eikä säälinyt lasta,

16. These have carried away the dear beloved children of the widow, and left her that was alone desolate without daughters.

16. vaan vei leskeltä hänen rakkaat poikansa ja riisti yksinjääneeltä hänen tyttärensä.

17. But what can I help you?

17. Mutta minä - kuinka voisin minä teitä auttaa?

18. For he that brought these plagues upon you will deliver you from the hands of your enemies.

18. Hän, joka on antanut onnettomuuden tulla, hän on vapahtava teidät vihollistenne kädestä.

19. Go your way, O my children, go your way: for I am left desolate.

19. Lähtekää pois, lapseni, lähtekää pois, sillä minun täytyy olla hyljätty ja yksinäinen.

20. I have put off the clothing of peace, and put upon me the sackcloth of my prayer: I will cry unto the Everlasting in my days.

20. Olen jo riisunut pois onnen puvun ja verhoutunut rukoilijan säkkiin; minä tahdon huutaa Iankaikkisen puoleen elämäni päivät.

21. Be of good cheer, O my children, cry unto the Lord, and he will deliver you from the power and hand of the enemies.

21. Olkaa turvallisella mielellä, lapset, huutakaa avuksenne Jumalaa, niin hän on pelastava teidät mahtavan vallasta, vihollisten kädestä.

22. For my hope is in the Everlasting, that he will save you; and joy is come unto me from the Holy One, because of the mercy which shall soon come unto you from the Everlasting our Saviour.

22. Sillä Iankaikkiseen minä olen pannut toivoni teidän pelastumisestanne, ja niin on minun osakseni tullut ilo Pyhältä, sen laupeuden tähden, joka on pian tuleva teidän osaksenne Iankaikkiselta, teidän vapahtajaltanne.

23. For I sent you out with mourning and weeping: but God will give you to me again with joy and gladness for ever.

23. Minä kyllä lähetin teidät pois murheella ja itkulla, mutta Jumala on antava teidät takaisin minulle, iankaikkiseksi iloksi ja riemuksi.

24. Like as now the neighbours of Sion have seen your captivity: so shall they see shortly your salvation from our God which shall come upon you with great glory, and brightness of the Everlasting.

24. Sillä niinkuin nyt Siionin ympärillä asuvaiset ovat nähneet, kuinka teidät vietiin pois vankeuteen, niin he pian saavat nähdä pelastuksen, jonka teidän Jumalanne lähettää, joka tulee teidän osaksenne suurella kunnialla ja kirkkaudella Iankaikkiselta.

25. My children, suffer patiently the wrath that is come upon you from God: for thine enemy hath persecuted thee; but shortly thou shalt see his destruction, and shalt tread upon his neck.

25. Lapseni, kestäkää kärsivällisesti viha, jonka Jumala on pannut teidän päällenne. Vihollinen on ankarasti sinua ahdistanut, mutta sinä saat pian nähdä hänen tuhonsa, ja sinä saat astua jalkasi hänen kaulalleen.

26. My delicate ones have gone rough ways, and were taken away as a flock caught of the enemies.

26. Minun hemmoiteltujen lapsieni oli kuljettava koleita teitä, heidät vietiin pois niinkuin vihollisten ryöstämä karjalauma.

27. Be of good comfort, O my children, and cry unto God: for ye shall be remembered of him that brought these things upon you.

27. Olkaa rohkealla mielellä, lapseni, ja rukoilkaa apua Jumalalta, sillä hän, joka antoi tämän tapahtua, on muistava teitä.

28. For as it was your mind to go astray from God: so, being returned, seek him ten times more.

28. Sillä niinkuin ennen teidän mielenne pyrki harhautumaan pois Jumalasta, niin nyt käännyttyänne etsikää häntä kymmenkertaisella innolla.

29. For he that hath brought these plagues upon you shall bring you everlasting joy with your salvation.

29. Sillä hän, joka toi onnettomuuden teidän päällenne, hän tuo teille iankaikkisen ilon, tuo teille pelastuksen."

30. Take a good heart, O Jerusalem: for he that gave thee that name will comfort thee.

30. Ole rohkealla mielellä, Jerusalem: hän, joka on antanut sinulle nimen, hän on sinut lohduttava.

31. Miserable are they that afflicted thee, and rejoiced at thy fall.

31. Onnettomia ne, jotka sinua rääkkäsivät ja iloitsivat sinun lankeemuksestasi!

32. Miserable are the cities which thy children served: miserable is she that received thy sons.

32. Onnettomia ne kaupungit, joita sinun lastesi täytyi palvella! Onneton se kaupunki, joka otti sinun poikasi!

33. For as she rejoiced at thy ruin, and was glad of thy fall: so shall she be grieved for her own desolation.

33. Sillä niinkuin se iloitsi sinun lankeemuksestasi ja riemuitsi sinun häviöstäsi, niin se on sureva omaa autiuttansa.

34. For I will take away the rejoicing of her great multitude, and her pride shall be turned into mourning.

34. Ja minä otan siltä pois väenpaljouden iloisen pauhinan, ja sen korskeus muuttuu murheeksi.

35. For fire shall come upon her from the Everlasting, long to endure; and she shall be inhabited of devils for a great time.

35. Sillä sen päälle tulee tuli Iankaikkiselta, pitkäksi aikaa, ja se on oleva riivaajien asuinsija kauan aikaa.

36. O Jerusalem, look about thee toward the east, and behold the joy that cometh unto thee from God.

36. Nosta silmäsi päivän koittoa kohti, Jerusalem, ja katso iloa, joka sinulle tulee Jumalalta.

37. Lo, thy sons come, whom thou sentest away, they come gathered together from the east to the west by the word of the Holy One, rejoicing in the glory of God.

37. Katso, lapsesi tulevat, jotka sinun täytyi lähettää pois, he tulevat, kokoontuen päivän koiton ja päivän laskun ääriltä, Pyhän käskystä, iloiten Jumalan kunniasta.