1. Ἀγαπήσατε δικαιοσύνην οἱ κρίνοντες τὴν γῆν φρονήσατε περὶ τοῦ κυρίου ἐν ἀγαθότητι καὶ ἐν ἁπλότητι καρδίας ζητήσατε αὐτόν
2. ὅτι εὑρίσκεται τοῖς μὴ πειράζουσιν αὐτόν ἐμφανίζεται δὲ τοῖς μὴ ἀπιστοῦσιν αὐτῷ
3. σκολιοὶ γὰρ λογισμοὶ χωρίζουσιν ἀπὸ θεοῦ δοκιμαζομένη τε ἡ δύναμις ἐλέγχει τοὺς ἄφρονας
4. ὅτι εἰς κακότεχνον ψυχὴν οὐκ εἰσελεύσεται σοφία οὐδὲ κατοικήσει ἐν σώματι κατάχρεῳ ἁμαρτίας
5. ἅγιον γὰρ πνεῦμα παιδείας φεύξεται δόλον καὶ ἀπαναστήσεται ἀπὸ λογισμῶν ἀσυνέτων καὶ ἐλεγχθήσεται ἐπελθούσης ἀδικίας
6. φιλάνθρωπον γὰρ πνεῦμα σοφία καὶ οὐκ ἀθῳώσει βλάσφημον ἀπὸ χειλέων αὐτοῦ ὅτι τῶν νεφρῶν αὐτοῦ μάρτυς ὁ θεὸς καὶ τῆς καρδίας αὐτοῦ ἐπίσκοπος ἀληθὴς καὶ τῆς γλώσσης ἀκουστής
7. ὅτι πνεῦμα κυρίου πεπλήρωκεν τὴν οἰκουμένην καὶ τὸ συνέχον τὰ πάντα γνῶσιν ἔχει φωνῆς
8. διὰ τοῦτο φθεγγόμενος ἄδικα οὐδεὶς μὴ λάθῃ οὐδὲ μὴ παροδεύσῃ αὐτὸν ἐλέγχουσα ἡ δίκη
9. ἐν γὰρ διαβουλίοις ἀσεβοῦς ἐξέτασις ἔσται λόγων δὲ αὐτοῦ ἀκοὴ πρὸς κύριον ἥξει εἰς ἔλεγχον ἀνομημάτων αὐτοῦ
10. ὅτι οὖς ζηλώσεως ἀκροᾶται τὰ πάντα καὶ θροῦς γογγυσμῶν οὐκ ἀποκρύπτεται
11. φυλάξασθε τοίνυν γογγυσμὸν ἀνωφελῆ καὶ ἀπὸ καταλαλιᾶς φείσασθε γλώσσης ὅτι φθέγμα λαθραῖον κενὸν οὐ πορεύσεται στόμα δὲ καταψευδόμενον ἀναιρεῖ ψυχήν
12. μὴ ζηλοῦτε θάνατον ἐν πλάνῃ ζωῆς ὑμῶν μηδὲ ἐπισπᾶσθε ὄλεθρον ἐν ἔργοις χειρῶν ὑμῶν
13. ὅτι ὁ θεὸς θάνατον οὐκ ἐποίησεν οὐδὲ τέρπεται ἐπ’ ἀπωλείᾳ ζώντων
14. ἔκτισεν γὰρ εἰς τὸ εἶναι τὰ πάντα καὶ σωτήριοι αἱ γενέσεις τοῦ κόσμου καὶ οὐκ ἔστιν ἐν αὐταῖς φάρμακον ὀλέθρου οὔτε ᾅδου βασίλειον ἐπὶ γῆς
15. δικαιοσύνη γὰρ ἀθάνατός ἐστιν
16. ἀσεβεῖς δὲ ταῖς χερσὶν καὶ τοῖς λόγοις προσεκαλέσαντο αὐτόν φίλον ἡγησάμενοι αὐτὸν ἐτάκησαν καὶ συνθήκην ἔθεντο πρὸς αὐτόν ὅτι ἄξιοί εἰσιν τῆς ἐκείνου μερίδος εἶναι
Alaviitteet:
1:1-3 - Viisauden tavoittelu on välttämätöntä, ja se liittyy oikeudenmukaisuuteen ja Herran pelkoon. Viisauden läsnäolo on jumalallinen lahja, joka valaisee ihmissydämen ja ohjaa sitä kohti vanhurskaita tekoja (ks. myös Sananlaskut 1:7 ja Jaakob 1:5).
1:4-6 - Viisautta kuvataan hengeksi, joka ei käänny pois pahasta ja tarjoaa moraalista erottelukykyä. Yhteys viisauden kanssa johtaa elämäntapaan, joka on yhdenmukainen Jumalan käskyjen kanssa (ks. myös Psalmi 111:10 ja Sirak 24:23).
1:7-10 - Viisaus on lahja, joka kuuluu kaikille, mutta sen hyväksyminen riippuu ihmissydämen asenteesta. Viisauden etsimisen tärkeys vahvistetaan ja korostetaan ihmisten aktiivista roolia tässä prosessissa (ks. myös Sananlaskut 2:1-6 ja Matteus 7:7-8).
1:11-15 - Jumalattomuus on valinta, joka johtaa kuolemaan. Kirjoittaja korostaa, että tosielämän juuret ovat viisaudessa, kun taas pahuus johtaa tuhoon. Valinta viisauden ja jumalattomuuden välillä on ratkaisevan tärkeää hengelliselle elämälle (ks. myös Room. 6:23 ja Sirak 15:16-17).
1:16-20 - Viisaus tarjoaa suojaa ja turvaa, kun taas ne, jotka hylkäävät sen, leikkaavat itsensä pois sen elämän lähteestä. Viisauden ja Jumalan suosion välinen yhteys on keskeinen teema, joka korostaa tietoisen valinnan tarvetta (ks. myös Psalmi 1:1-3 ja Sananlaskut 3:5-6).
Aiheeseen liittyvät säkeet Sabedoria, 1:
Viisauden luvussa 1 kehotetaan tavoittelemaan oikeutta ja jumalallista viisautta. Miten meidän tulisi lähestyä Jumalaa? Tämä perusteksti korostaa vanhurskauden merkitystä, varoittaa pahoista ajatuksista ja valheellisista sanoista. Luvussa korostetaan, että Jumala tuntee ihmisten sydämet, eikä ulkonäkö petä häntä. Viisaus 1 osoittaa, että oikeudenmukaisuus johtaa kuolemattomuuteen, kun taas epäoikeudenmukaisuus houkuttelee kuolemaa. Mieti kanssamme viittä Raamatun kohtaa, jotka valaisevat tässä ratkaisevassa nuhteettomuutta ja Jumalan etsimistä käsittelevässä luvussa esitettyjä iankaikkisia periaatteita.
Jaakob 3:17: "Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ennen kaikkea puhdasta; sitten rauhallinen, ystävällinen, ymmärtäväinen, täynnä armoa ja hyviä hedelmiä, puolueeton ja vilpitön." - Tämä säe toistaa Viisaus 1:n teeman todellisen viisauden luonteesta ja sen suhteesta vanhurskauteen.
Sananlaskut 8:17: "Rakastan niitä, jotka rakastavat minua, ja joka minua etsii, löytää minut." - Heijastaa Viisaus 1:1-2:n teemaa Jumalan vilpittömästä etsimisestä.
Psalmit 139:7: "Mihin voisin paeta Henkestäsi? Mihin voisin paeta läsnäolostasi?" - Se liittyy Viisaus 1:7:ään Herran Hengen läsnäolosta kaikkialla.
Matteus 12:36: "Mutta minä sanon teille, että tuomiopäivänä ihmiset tekevät tilinsä jokaisesta turhasta sanasta, jonka he ovat puhuneet." - Täydentää viisauden 1:11:tä holtittomien sanojen seurauksista.
Roomalaisille 1:32: "Vaikka he tietävätkin Jumalan vanhurskaan määräyksen, jonka mukaan ihmiset, jotka harjoittavat sellaisia asioita, ansaitsevat kuoleman, he eivät vain jatka niiden harjoittamista, vaan myös hyväksyvät niitä, jotka harjoittavat niitä." - Se liittyy Viisaus 1:16:een siitä, kuinka jumalattomuus houkuttelee kuolemaa.
FAQ:
Mitä viisauden etsiminen tarkoittaa Viisaus 1:ssä?
Viisauden etsiminen tarkoittaa hyvän ja pahan ymmärtämistä ja sopusointua Jumalan tahdon kanssa. Se on elämän lähde niille, jotka ottavat sen vastaan. (Viisaus 1:1-6)
Miksi viisautta kuvataan katoamattomaksi?
Viisaus on katoamatonta, koska sen olemus tulee Jumalalta, joka on ikuinen. Ne, jotka etsivät sitä, elävät yhteydessä Hänen kanssaan, mikä tekee heistä kuolemattomia. (Viisaus 1:13-15)
Miten viisaus liittyy oikeudenmukaisuuteen?
Viisaus on vanhurskasta, sillä se opettaa vanhurskautta. Se tuomitsee pahan ja edistää todellista oikeudenmukaisuutta heijastaen Jumalan luonnetta. (Viisaus 1:8-9)
Mitä viisaus opettaa kuolemasta?
Viisaus paljastaa, että kuolema ei ole loppu, vaan paluu yhteyteen Jumalan kanssa. Vanhurskaan kuolema nähdään lepona, ei rangaistuksena. (Viisaus 1:16)
Mikä on viisauden rooli vanhurskaiden suojelemisessa?
Viisaus suojelee vanhurskaita synnin turmeltumiselta ja johdattaa heidät totuuteen ja tarjoaa turvallisen turvapaikan vaikeina aikoina. (Viisaus 1:3-5)
