1. mataioi men gar panteV anqrwpoi fusei oiV parhn qeou agnwsia kai ek twn orwmenwn agaqwn ouk iscusan eidenai ton onta oute toiV ergoiV proseconteV epegnwsan ton tecnithn
2. all' h pur h pneuma h tacinon aera h kuklon astrwn h biaion udwr h fwsthraV ouranou prutaneiV kosmou qeouV enomisan
3. wn ei men th kallonh terpomenoi tauta qeouV upelambanon gnwtwsan posw toutwn o despothV esti beltiwn o gar tou kallouV genesiarchV ektisen auta
4. ei de dunamin kai energeian ekplagenteV nohsatwsan ap' autwn posw o kataskeuasaV auta dunatwteroV estin
5. ek gar megeqouV kai kallonhV ktismatwn analogwV o genesiourgoV autwn qewreitai
6. all' omwV epi toutoiV memyiV estin oligh kai gar autoi taca planwntai qeon zhtounteV kai qelonteV eurein
7. en gar toiV ergoiV autou anastrefomenoi diereunwsin kai peiqontai th oyei oti kala ta blepomena
8. palin d' oud' autoi suggnwstoi
9. ei gar tosouton iscusan eidenai ina dunwntai stocasasqai ton aiwna ton toutwn despothn pwV tacion ouc euron
10. talaipwroi de kai en nekroiV ai elpideV autwn oitineV ekalesan qeouV erga ceirwn anqrwpwn cruson kai arguron tecnhV emmelethma kai apeikasmata zwwn h liqon acrhston ceiroV ergon arcaiaV
11. ei de kai tiV ulotomoV tektwn eukinhton futon ekprisaV periexusen eumaqwV panta ton floion autou kai tecnhsamenoV euprepwV kateskeuasen crhsimon skeuoV eiV uphresian zwhV
12. ta de apoblhmata thV ergasiaV eiV etoimasian trofhV analwsaV eneplhsqh
13. to de ex autwn apoblhma eiV ouqen eucrhston xulon skolion kai ozoiV sumpefukoV labwn egluyen en epimeleia argiaV autou kai empeiria sunesewV etupwsen auto apeikasen auto eikoni anqrwpou
14. h zww tini eutelei wmoiwsen auto katacrisaV miltw kai fukei eruqhnaV croan autou kai pasan khlida thn en autw katacrisaV
15. kai poihsaV autw autou axion oikhma en toicw eqhken auto asfalisamenoV sidhrw
16. ina men oun mh katapesh proenohsen autou eidwV oti adunatei eautw bohqhsai kai gar estin eikwn kai creian ecei bohqeiaV
17. peri de kthmatwn kai gamwn autou kai teknwn proseucomenoV ouk aiscunetai tw ayucw proslalwn kai peri men ugieiaV to asqeneV epikaleitai
18. peri de zwhV to nekron axioi peri de epikouriaV to apeirotaton iketeuei peri de odoiporiaV to mhde basei crhsqai dunamenon
19. peri de porismou kai ergasiaV kai ceirwn epituciaV to adranestaton taiV cersin eudraneian aiteitai
Alaviitteet:
13:1-2 - Viisaus tunnustaa, että luominen paljastaa Jumalan suuruuden. Ne, jotka eivät tunnista tätä, lankeavat epäjumalanpalvelukseen ja luovat ihmiskäsin tekemiä kuvia jumalista. Tämä varoitus korostaa jumalallisuuden tunnistamisen tärkeyttä luomisen kautta (ks. myös Room. 1:20 ja Psalmi 19:1-4).
13:3-5 - Epäjumalanpalvontaan kohdistuva kritiikki korostaa jumaluuden etsimisen turhuutta aineellisista esineistä. Epäjumalien kyvyttömyys heijastaa Jumalan todellista luontoa osoittaa, että tarvitaan aito suhde Luojaan (ks. myös Jesaja 44:9-20 ja Psalmi 115:4-8).
13:6-9 - Sanonta, että luonto on Luojan todistaja, osoittaa, että viisauden tulisi johtaa tosi Jumalan palvontaan. Tämä viittaa siihen, että luonnonmaailman tarkkailu voi johtaa hengelliseen totuuteen (ks. myös Psalmi 104:24-25 ja Apostolien teot 17:24-28).
13:10-13 - Varoitus tietämättömistä, jotka palvovat luomakunnan elementtejä Luojan sijasta, korostaa hengellisen erottelun tarvetta. Viisaus opettaa, että todellisen omistautumisen tulee suunnata Jumalalle, ei hänen luomalleen (ks. myös 1. Kor. 8:4-6 ja Kol. 1:16-17).
13:14-19 - Johtopäätös, jonka mukaan viisaus on valoa, joka valaisee ihmisiä ja johtaa heidät todelliseen Jumalan tuntemiseen, korostaa viisauden roolia uskovan elämässä. Tämä valaistus on välttämätöntä, jotta vältytään epäjumalanpalvelukseen joutumasta (ks. myös Sananlaskut 4:7 ja Jaakob 1:5).
Aiheeseen liittyvät säkeet Sabedoria, 13:
Viisauden luku 13 kritisoi epäjumalanpalvelusta ja panteismia. Miksi luomakunnan palvonta on typerää? Tämä terävä teksti tuomitsee ne, jotka sekoittavat luomakunnan kauneuden itseensä Luojaan. Luvussa väitetään, että maailmankaikkeuden suuruuden pitäisi johtaa sen Tekijän etsimiseen. Viisaus 13 pilkataan ihmiskäsien tekemien epäjumalien palvontaa paljastaen epäjumalanpalveluksen turhuuden. Tutki kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka liittyvät tämän luvun anteeksiantaviin teemoihin todellisesta Jumalan tuntemisesta.
Roomalaisille 1:20: "Sillä hänen näkymättömät asiat maailman luomisesta lähtien, sekä hänen iankaikkinen voimansa että jumaluutensa, ymmärretään ja näkyvät selvästi luoduissa asioissa, joten ne ovat anteeksiantamattomia;" - Tämä jae toistaa viisauden 13:1-9:n teemaa siitä, kuinka luomakunta paljastaa Jumalan.
Psalmit 115:4-8: "Heidän epäjumalansa ovat hopeaa ja kultaa, miesten käsien töitä. Heillä on suu, mutta he eivät puhu; silmät ovat, mutta eivät näe. Heillä on korvat, mutta he eivät kuule; heillä on nenä, mutta ne eivät haise. Heillä on kädet, mutta he eivät tunne; heillä on jalat, mutta he eivät kävele; kurkustasi ei tule yhtään ääntä. Tulkoot niiden tekijät ja kaikki, jotka heihin luottavat, heidän kaltaisiaan." - Tämä kohta liittyy viisauden 13:10-19:ään epäjumalanpalveluksen turhuudesta.
Jesaja 44:9-20: "Kaikki, jotka tekevät veistettyjä kuvia, ovat turhamaisuutta, ja heidän halutuimmista asioistaan ei ole hyötyä; ja heidän omat todistajansa eivät näe eivätkä ymmärrä mitään, niin että he ovat hämmentyneitä." - Tämä ote Jesajan kirjasta jakaa viisauden 13:n teeman epäjumalanpalveluksen hulluudesta.
Apostolien teot 17:29: "Siksi, koska olemme Jumalan sukupolvea, meidän ei pitäisi välittää siitä, että jumaluus on samanlainen kuin kulta, hopea tai ihmisten taiteen ja mielikuvituksen veistetty kivi." - Tämä Paavalin kohta Ateenassa toistaa viisauden 13:n epäjumalanpalvelusta koskevaa kritiikkiä.
1 Korinttolaisille 8:4: "Sen tähden, mitä tulee epäjumalille uhrattujen tavaroiden syömiseen, tiedämme, ettei epäjumala ole mitään maailmassa ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi." - Tämä säe heijastaa viisauden luvun 13 ajatusta, että epäjumalat eivät ole todellisia jumalia.
FAQ:
Mitä Viisaus 13 sanoo epäjumalien palvonnasta?
Viisaus 13 tuomitsee epäjumalien palvonnan osoittaen, että niitä palvovat jättävät huomiotta Jumalan todellisen luonteen, joka loi kaiken. (Viisaus 13:10-19)
Kuinka luonto paljastaa Jumalan suuruuden viisaudessa 13?
Universumin luominen ja luonnollinen järjestys todistavat Jumalan voimasta ja viisaudesta, paljastaen Hänen läsnäolonsa ja jumalallisuutensa kaikille ihmisille. (Viisaus 13:1-9)
Miksi jumalattomat ovat vastuussa epäjumalien palvonnasta?
Jumalattomat luovat vääriä jumalia jättämällä huomiotta Jumalan, vääristäen luonnon kautta paljastetun totuuden ja kääntyen pois todellisesta viisaudesta. (Viisaus 13:10-19)
Miten tietämättömyys Jumalasta vaikuttaa ihmisiin Viisauden luvun 13 mukaan?
Tietämättömyys Jumalasta saa ihmiset palvomaan luotuja luojan sijasta, lankeamaan harhaan ja luopumaan todellisesta viisaudesta. (Viisaus 13:1-9)
Mitä seurauksia epäjumalien palvomisesta on viisauden luvun 13 mukaan?
Epäjumalien palvominen johtaa ihmiset tuhoon, sillä he kääntyvät pois todellisesta viisaudesta ja tulevat väärien jumalien orjiksi. (Viisaus 13:10-19)
