1. kai eluphqh iwnaV luphn megalhn kai sunecuqh
2. kai proseuxato proV kurion kai eipen w kurie ouc outoi oi logoi mou eti ontoV mou en th gh mou dia touto proefqasa tou fugein eiV qarsiV dioti egnwn oti su elehmwn kai oiktirmwn makroqumoV kai polueleoV kai metanown epi taiV kakiaiV
3. kai nun despota kurie labe thn yuchn mou ap' emou oti kalon to apoqanein me h zhn me
4. kai eipen kurioV proV iwnan ei sfodra leluphsai su
5. kai exhlqen iwnaV ek thV polewV kai ekaqisen apenanti thV polewV kai epoihsen eautw ekei skhnhn kai ekaqhto upokatw authV en skia ewV ou apidh ti estai th polei
6. kai prosetaxen kurioV o qeoV kolokunqh kai anebh uper kefalhV tou iwna tou einai skian uperanw thV kefalhV autou tou skiazein autw apo twn kakwn autou kai ecarh iwnaV epi th kolokunqh caran megalhn
7. kai prosetaxen o qeoV skwlhki ewqinh th epaurion kai epataxen thn kolokunqan kai apexhranqh
8. kai egeneto ama tw anateilai ton hlion kai prosetaxen o qeoV pneumati kauswnoV sugkaionti kai epataxen o hlioV epi thn kefalhn iwna kai wligoyuchsen kai apelegeto thn yuchn autou kai eipen kalon moi apoqanein me h zhn
9. kai eipen o qeoV proV iwnan ei sfodra leluphsai su epi th kolokunqh kai eipen sfodra leluphmai egw ewV qanatou
10. kai eipen kurioV su efeisw uper thV kolokunqhV uper hV ouk ekakopaqhsaV ep' authn kai ouk exeqreyaV authn h egenhqh upo nukta kai upo nukta apwleto
11. egw de ou feisomai uper nineuh thV polewV thV megalhV en h katoikousin pleiouV h dwdeka muriadeV anqrwpwn oitineV ouk egnwsan dexian autwn h aristeran autwn kai kthnh polla .
Alaviitteet:
4:1-3 - Joona on raivoissaan Jumalan armosta Niiniveä kohtaan. Tämä jakso paljastaa inhimillisen haasteen ymmärtää jumalallista armoa, varsinkin kun se ulottuu niihin, joita pidämme vihollisina tai arvottomina (ks. myös Matteus 5:44 ja Luuk. 15:28-32).
4:4-6 - Jumala saa kasvin kasvamaan varjoamaan Joonaa ja sitten saa sen kuihtumaan. Opetus on, että meidän täytyy luottaa Jumalan viisauteen ja huolenpitoon, joka tietää, mikä on meille parasta ja opettaa meitä olosuhteidemme kautta (ks. myös Filippiläisille 4:12-13 ja Jaakob 1:5).
4:7-9 - Jumala kysyy Joonalta hänen vihastaan kuolevaa kasvia kohtaan. Tämä tilanne havainnollistaa ihmisten taipumusta takertua lyhytaikaiseen ja olla ymmärtämättä Jumalan myötätuntoa kaikkien suurempaa hyvää kohtaan (ks. myös Room. 9:20-21 ja 1. Kor. 9:24-27).
4:10-11 - Jumala selittää Joonalle, että Hän tuntee sääliä Niniveä kohtaan, joka on suuri kaupunki, jossa on yli 120 000 ihmistä. Tämä vahvistaa ajatusta, että Jumalan armo ulottuu kaikkiin poikkeuksetta ja että Jumala haluaa jokaisen pelastuvan (ks. myös 2. Piet. 3:9 ja 1. Timoteus 2:4).
Aiheeseen liittyvät säkeet Jonas, 4:
Joonan luku 4 paljastaa profeetan sisäisen taistelun Jumalan armon kanssa. Miksi Joona paheksuu Jumalan sääliä Niiniveä kohtaan? Tämä provosoiva teksti paljastaa Joonan katkeruuden ja hänen suosivan oikeudenmukaisuutta armon sijaan. Luvussa käytetään kasvimetaforaa opettaessaan Joonalle jumalallista myötätuntoa. Joona 4 haastaa ymmärryksemme Jumalan rakkaudesta kaikkia ihmisiä kohtaan ja oman asenteemme "vihollisia" kohtaan. Pohdi kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka valaisevat armon ja laupeuden teemoja, jotka ilmaistaan tässä haastavassa viimeisessä luvussa.
Luukas 15:28-30: "Vanhin poika oli täynnä vihaa ja kieltäytyi pääsemästä sisään. Sitten hänen isänsä tuli ulos ja kehotti häntä. Mutta hän vastasi isälleen: 'Katso! Kaikki nämä vuodet olen työskennellyt kuin orja palveluksessasi enkä ole koskaan rikkonut käskyjäsi. Mutta et koskaan antanut minulle edes lasta juhlimaan ystävieni kanssa. Mutta kun tuo sinun poikasi, joka tuhlasi rikkautesi prostituoitujen kanssa, palaa kotiin, tapat lihotun vasikan hänen puolestaan!" - Vanhimman pojan asenne vertauksessa tuhlaajapojasta heijastaa Joonan närkästystä Jumalan armosta Niiniveä kohtaan.
Roomalaisille 9:15-16: "Sillä hän sanoo Moosekselle: "Minä armahdan ketä armahdan, ja armahdan ketä armahdan." Siksi tämä ei riipu ihmisen halusta tai vaivannäöstä, vaan Jumalan armosta." - Tämä jae heijastaa teemaa Jumalan suvereenisuudesta ja armosta, joka on keskeinen Joonan konfliktissa luvussa 4.
Miika 7:18: "Kuka on verrattavissa sinuun, oi Jumala, joka annat synnin anteeksi ja unohdat perinnön jäännöksen rikkomukset? Te, jotka ette ole ikuisesti vihaisia, vaan nautitte rakkauden osoittamisesta." - Miika ylistää Jumalan armoa, mikä on ristiriidassa Joonan asenteen kanssa luvussa 4.
Psalmit 103:8-10: "Herra on myötätuntoinen ja armollinen, hyvin kärsivällinen ja täynnä rakkautta. Hän ei jatkuvasti syyllistä tai paheksu meitä ikuisesti; Hän ei kohtele meitä syntiemme mukaan eikä maksa meille syntiemme mukaan." - Tämä psalmi juhlistaa niitä Jumalan ominaisuuksia, joita Joona yritti hyväksyä luvussa 4.
Jesaja 55:8-9: "Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. 'Niin kuin taivas on korkeampi kuin maa, niin ovat minun tieni korkeammat kuin teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne." - Tämä jae heijastaa teemaa Jumalan ajatusten ja tapojen paremmuudesta, mikä on ristiriidassa Joonan rajoitetun näkökulman kanssa luvussa 4.
FAQ:
Miten Joona suhtautui Jumalan Niniven armoon?
Jumalan armo Niniveä kohtaan suututti Joonaa, sillä hän halusi kaupungin tuhoutuvan ymmärtämättä Jumalan hyvyyttä. (Joona 4:1-3)
Mitä Jumala opetti Joonalle kasvavan kasvin kautta?
Jumala sai kasvin kasvamaan antamaan Joonalle varjoa, mutta sitten sai sen kuihtumaan opettaen hänelle, että Jumalan armo on suuri ja Hänellä on myötätuntoa kaikkia kohtaan. (Joona 4:6-11)
Miksi Jumala nuhteli Joonaa kirjan lopussa?
Jumala nuhteli Joonaa siitä, että tämä sääli kasvia, mutta ei välittänyt Niniven lähestyvästä tuhosta, mikä osoitti, että Joonan oli opittava tuntemaan myötätuntoa ihmisiä kohtaan, kuten Jumala tekee. (Joona 4:9-11)
Mitä Jumala paljastaa luonteestaan Joonan kirjassa?
Jumala paljastaa myötätuntonsa, armonsa ja halukkuutensa antaa anteeksi jopa kaikkein katuimmille syntisille, kuten Niiniven asukkaille. (Joona 4:10-11)
Mikä on Joonan kirjan tärkein opetus?
Joonan kirjan pääoppitunti on, että Jumala tarjoaa armoaan kaikille, heidän taustastaan tai synnistä riippumatta, ja odottaa seuraajiensa osallistuvan tähän myötätuntoon. (Joona 4:10-11)
