Raamattu vuodessa.

Päivänä 283 seuraamme makkabealaisten haasteita ja voittoja heidän taistelussaan vapauden ja Jumalalle uskollisuuden puolesta. Sirakin kirjan luvut 4–6 tarjoavat käytännön neuvoja käyttäytymisestä ja oikeudenmukaisuudesta. Sananlaskujen kirja 22:1–4 korostaa kunnian, ahkeruuden ja Herran pelon merkitystä vanhurskaan elämän perustana.

1. Niinä päivinä nousi Mattatias, Simeonin pojan Johanneksen poika, pappi, joka kuului jerusalemilaisen Jooaribin pappisosastoon; hän asui Moodeinissa.

2. Hänellä oli viisi poikaa: Johannes, lisänimeltä Gaddis,

3. Simon,lisänimeltä Tassis,

4. Juudas, lisänimeltä Makkabialainen,

5. Eleasar, lisänimeltä Avaran, ja Joonatan, lisänimeltä Apfus.

6. Kun hän näki sen jumalanpilkan, mikä tapahtui Juudassa ja Jerusalemissa,

7. niin hän sanoi: "Voi minua! Miksi olen syntynyt näkemään kansani tuhon ja pyhän kaupungin tuhon ja istumaan täällä toimetonna, kun se on annettu vihollisten valtaan ja pyhäkkö muukalaisten valtaan?

8. Sen temppelistä on tullut ikäänkuin häväisty mies.

9. Sen ihanat astiat on viety saaliiksi, sen pienet lapset on tapettu sen kaduilla, sen nuorukaiset vihollisen miekalla.

10. Mikä kansa ei olisi ollut valtaamassa sen linnoja, anastamassa siltä saalista?

11. Kaikki sen kaunistus on otettu pois, vapaasta on tullut orjatar.

12. Ja katso, mikä meillä on pyhää, mikä meillä oli kaunista ja ihanaa, se on hävitetty, ja pakanat ovat sen saastuttaneet.

13. Mitä varten me vielä eläisimme?"

14. Ja Mattatias ja hänen poikansa repäisivät vaatteensa ja pukeutuivat surupukuun ja murehtivat katkerasti.

15. Mutta kuninkaan lähettiläät, joiden tuli pakottaa luopumukseen, tulivat Moodeinin kaupunkiin, saattaaksensa sen uhraamaan.

16. Ja monet Israelista tulivat heidän luoksensa, mutta Mattatias ja hänen poikansa myös kokoontuivat sinne.

17. Silloin kuninkaan lähettiläät alkoivat puhua ja sanoivat Mattatiaalle näin: "Sinä olet päämies, arvossapidetty ja vaikutusvaltainen tässä kaupungissa, ja sinulla on tukea pojissasi ja veljissäsi.

18. Astu nyt siis esiin ensimmäisenä ja tee niinkuin kuningas on käskenyt, niinkuin ovat tehneet kaikki kansat ja Juudan miehet ja Jerusalemiin jäljelle jääneet. Silloin sinut ja sinun huoneesi luetaan kuninkaan ystäviin, ja sinua ja sinun poikiasi kunnioitetaan hopealla ja kullalla ja monilla lahjoilla."

19. Mutta Mattatias vastasi ja sanoi kuuluvalla äänellä: "Vaikka kaikki kansat, jotka ovat kuninkaan valtakunnan alueella, tottelevat häntä, luopuen kukin isiensä jumalanpalveluksesta ja alistuen hänen käskyihinsä,

20. niin minä, minun poikani ja minun veljeni, me tahdomme vaeltaa isiemme liitossa.

21. Pois se, että luopuisimme laista ja sen säädöksistä!

22. Kuninkaan lakia me emme tottele emmekä poikkea jumalanpalveluksestamme, emme oikealle emmekä vasemmalle."

23. Kun hän juuri oli lopettanut puheensa, astui esiin muuan juutalainen mies kaikkien nähden ruvetakseen uhraamaan Moodeinin alttarilla kuninkaan käskyn mukaan.

24. Kun Mattatias näki tämän, täytti hänet kiivaus, ja hänen sisimpänsä vapisi; hän päästi vihansa valloilleen, niinkuin pitikin, ja juostuaan paikalle hän tappoi hänet alttarille.

25. Ja kuninkaan miehen, joka aikoi pakottaa uhraamaan, hän surmasi samalla kertaa ja hävitti alttarin.

26. Hän kiivaili lain puolesta, tehden niinkuin Piinehas oli tehnyt Simrille, Saalun pojalle.

27. Ja Mattatias huusi kaupungissa suurella äänellä sanoen: "Jokainen, joka kiivailee lain puolesta ja tahtoo pitää liiton voimassa, lähteköön ja seuratkoon minua."

28. Sitten hän ja hänen poikansa pakenivat vuorille ja jättivät kaupunkiin kaiken omaisuutensa.

29. Silloin monet, jotka etsivät vanhurskautta ja oikeutta, lähtivät erämaahan oleskelemaan siellä,

30. he ja heidän poikansa ja vaimonsa ja heidän karjansa, koska vaino heitä vastaan oli ylen ankara.

31. Silloin ilmoitettiin kuninkaan miehille ja sotajoukoille, jotka olivat Jerusalemissa, Daavidin kaupungissa, että eräät niistä, jotka olivat rikkoneet kuninkaan käskyn, olivat menneet erämaahan piilopaikkoihin.

32. Ja monet kiiruhtivat silloin heidän peräänsä ja tavattuaan heidät leiriytyivät heitä vastaan ja varustautuivat sotimaan heitä vastaan sapatinpäivänä.

33. Ja he sanoivat heille: "Tämä jo riittää! Jos tulette ulos ja teette kuninkaan käskyn mukaan, niin saatte elää."

34. Mutta he vastasivat: "Emme tule ulos emmekä noudata kuninkaan käskyä, saastuttaaksemme siten sapatinpäivän".

35. Silloin toiset ryhtyivät heti taistelemaan heitä vastaan.

36. Mutta he eivät puolustautuneet heitä vastaan, eivät heittäneet kiveäkään heitä kohti eivätkä sulkeneet piilopaikkojen sisäänkäytäviä,

37. vaan sanoivat: "Me tahdomme kuolla kaikki viattomuudessamme. Taivas ja maa todistavat puolestamme, että te tuhoatte meidät vastoin oikeutta."

38. Mutta toiset kävivät hyökkäämään heitä vastaan sapatinpäivänä; ja niin he kuolivat, he ja heidän vaimonsa, lapsensa ja karjansa, noin tuhat henkeä.

39. Kun Mattatias ja hänen ystävänsä saivat siitä tiedon, niin he surivat heitä suuresti,

40. ja he sanoivat toinen toisillensa: "Jos me kaikki teemme, niinkuin meidän veljemme tekivät, emmekä taistele pakanoita vastaan henkemme ja oikeuksiemme puolesta, niin he pian hävittävät meidät maan päältä".

41. Sentähden he tekivät sinä päivänä tämän päätöksen: "Jos joku käy kimppuumme sapatinpäivänä, niin taistelkaamme häntä vastaan, ettemme kaikki kuolisi, niinkuin veljemme kuolivat piilopaikoissa".

42. Sitten kokoontui heidän luoksensa joukko hasidilaisia, urhoollisia miehiä Israelista, kaikki, jotka olivat valmiit tasitelemaan lain puolesta.

43. Ja kaikki, jotka pakenivat vainoja, liittyivät heihin ja vahvistivat heidän voimansa.

44. Ja niin he kokosivat sotajoukon, ja he löivät syntiset vihassansa ja jumalattomat miehet kiukussansa, ja jäljellejääneet pakenivat pakanain tykö, pelastautuaksensa.

45. Mutta Mattatias ja hänen poikansa kulkivat ympäri ja hävittivät alttarit

46. ja ympärileikkasivat väkisin kaikki vielä ympärileikkaamattomat poikalapset, keitä vain tapasivat Israelin alueella,

47. ja ajoivat takaa röyhkeitä. Niin yritys menestyi heidän johdollaan.

48. Ja he puolustivat lakia pakanain välivaltaa vastaan ja kuningasten väkivaltaa vastaan eivätkä sallineet syntisten voiman lisääntyä.

49. Kun aika läheni, että Mattatiaan piti kuoleman, sanoi hän pojillensa: "Nyt vallitsee röyhkeys ja kuritus, mullistuksen aika ja kiukkuinen viha.

50. Kiivailkaa siis nyt, lapseni, lain puolesta, ja antakaa henkenne isiemme liiton puolesta.

51. Muistakaa isiemme tekoja, joita he ovat tehneet aikoinansa, ja niin te saatte suuren kunnian ja ikuisen nimen.

52. Eikö Abrahamia havaittu uskolliseksi koettelemuksessa ja sitä luettu hänelle vanhurskaudeksi?

53. Joosef otti ahdistuksensa aikana vaarin käskystä, ja hänestä tuli Egyptin herra.

54. Esi-isämme Piinehas sai kiivailemisensa tähden arpaosaksensa ikuisen pappeuden liiton.

55. Joosuasta tuli Israelin tuomari, koska hän täytti käskyn.

56. Kaaleb sai maan perinnöksi, koska hän todisti seurakunnan edessä.

57. Daavid sai hurskautensa tähden perinnöksi kuninkaallisen valtaistuimen ikuisiksi ajoiksi.

58. Elias otettiin taivaaseen, koska hän kiivaili lain puolesta.

59. Ananias, Asarias ja Miisael pelastuivat liekeistä uskonsa tähden.

60. Daniel pelastui leijonain kidasta viattomuutensa tähden.

61. Huomatkaa siis, että näin käy suvusta sukuun: ei kukaan, joka panee toivonsa häneen, joudu häviöön.

62. Älkää siis peljätkö syntisen miehen käskyjä, sillä hänen kunniansa tulee loaksi ja matojen ruuaksi.

63. Tänään hän on korkealle korotettu, mutta huomenna ei häntä enää ole, sillä hän on palannut maan tomuun, ja hänen hankkeensa ovat rauenneet tyhjiin.

64. Mutta te, lapseni, olkaa lujat ja miehuulliset lain puolesta, sillä siitä te saatte kunnian.

65. Ja katso, minä tiedän, että Simeon, teidän veljenne, on neuvokas mies; kuulkaa häntä aina, hän on oleva teille isänä.

66. Mutta Juudas Makkabialainen, joka on ollut urhoollinen sankari nuoruudestaan asti, hän on oleva teidän sotapäällikkönne ja käyvä sukukuntiemme sotaa.

67. Ja te, kootkaa luoksenne kaikki, jotka noudattavat lakia, ja hankkikaa kosto kansanne puolesta.

68. Kostakaa pakanoille ja pitäkää kiinni lainsäädöksistä."

69. Sitten hän siunasi heidät, ja hänet otettiin isiensä tykö.

70. Hän kuoli vuonna 146. Ja hänen poikansa hautasivat hänet hänen isiensä hautaan Moodeiniin. Ja koko Israel pani toimeen suuret valittajaiset hänen muistoksensa.

Luku 4

1. Poikani, älä pidätä köyhältä hänen elatustansa, äläkä anna anovaisten silmien kauan odottaa.

2. Älä murehduta isoavaa sielua, äläkä ärsytä vihaan miestä, joka on ahdingossa.

3. Vihaan ärtynyttä sydäntä älä kiihoita, äläkä anna tarvitsevaisen kauan odottaa lahjaa.

4. Hätääntynyttä anelijaa älä aja pois, äläkä käännä kasvojasi pois köyhästä.

5. Älä käännä silmääsi pois pyytäjästä, äläkä anna kenellekään aihetta kirota sinua.

6. Sillä jos joku katkeralla mielellä sinut kiroaa, niin hänen Luojansa kuulee hänen rukouksensa.

7. Tee itsesi suosituksi seurakuntakokouksessa ja paina pääsi alas korkea-arvoisen edessä.

8. Kallista korvasi köyhän puoleen, ja vastaa hänelle ystävällisin sanoin, sävyisästi.

9. Pelasta vääryyttä kärsivä vääryyden tekijän kädestä, äläkä arkaile, kun sinun on langetettava tuomio.

10. Ole orvoille kuin isä ja heidän äidillensä miehen sijassa, niin sinä olet Korkeimman poika, ja hän rakastaa sinua enemmän kuin oma äitisi.

11. Viisaus korottaa omat poikansa ja ottaa vastaa häntä etsiväiset.

12. Joka häntä rakastaa, se elämää rakastaa, ja jotka varhain häntä etsivät, ne saavat runsaasti iloa.

13. Joka hänestä kiinni pitää, se perii kunnian; ja mihin hän sisälle käy, sinne Herra antaa siunauksen.

14. Jotka häntä palvelevat ne toimittavat pyhän Jumalan palvelusta, ja häntä rakastavia Herra rakastaa.

15. Joka on hänelle kuuliainen, se on tuomitseva pakanakansoja; ja joka ottaa hänestä vaarin, se saa turvassa asua.

16. Joka häneen turvaa, se saa hänet perintöosaksensa; ja sen ihmisen jälkipolvet saavat hänet omanansa pitää.

17. Aluksi viisaus käy hänen kanssaan mutkaisia teitä, tuottaa hänelle pelon ja arkuuden ja vaivaa häntä kurituksellaan, kunnes se antaa luottamuksensa hänen sielulleen, koeteltuaan häntä säädöksillänsä.

18. Sitten viisaus tulee suoraa tietä hänen tykönsä jälleen ja ilahuttaa hänet ja ilmoittaa hänelle salaisuutensa.

19. Mutta jos hän kääntyy harhateille, hylkää se hänet ja jättää hänet hänen lankeemuksensa haltuun.

20. Varo itsesi hetken houkutuksilta ja kavahda pahaa, niin et joudu häpeämään itseäsi.

21. On näet häpeätä, joka tuottaa syntiä, ja on häpeätä, joka koituu kunniaksi ja armoksi.

22. Älä ole puolueellinen sielullesi vahingoksi, äläkä arkaile omaksi turmioksesi.

23. Älä säästä sanojasi, kun on auttamisen tilaisuus, äläkä kätke viisauttasi, saadaksesi kiitosta.

24. Sillä sanasta tunnetaan viisaus ja kielen puheesta kasvatus.

25. Älä puhu totuutta vastaan, vaan häpeä kasvatuksesi puutteellisuutta.

26. Älä pidä häpeänä syntiesi tunnustamista, äläkä pidättele juoksevaa virtaa.

27. Älä alistu tyhmän miehen tahtoon, äläkä ole puolueellinen vallassaolijan hyväksi.

28. Hamaan kuolemaan asti taistele totuuden puolesta, niin Herra Jumala sotii sinun puolestasi.

29. Älä ole kieleltäsi raju, mutta toimissasi hidas ja veltto.

30. Älä ole leijonan kaltainen kodissasi äläkä luulojen tähden ankara kotiväkesi kesken.

31. Älköön olko sinun kätesi ojennettu ottamaan, mutta suljettu antamasta.

Luku 5

1. Älä turvaa tavaroihisi, äläkä sano: "Minulla on yltäkyllin."

2. Älä noudata omaa mieltäsi ja voimaasi, niin että vaellat sydämesi himoissa.

3. Älä sano: "Kuka on minun käskijäni?" Sillä Herra on totisesti sinua rankaiseva.

4. Älä sano: "Minä olen syntiä tehnyt, ja mitä on minulle siitä tullut?" Sillä Herra on pitkämielinen.

5. Älä ole huoleton sovituksestasi, niin että kasaat syntiä synnin päälle.

6. Äläkä sano: "Hänen armahtavaisuutensa on suuri, hän antaa anteeksi minun paljot syntini." Sillä hänellä on laupeus ja myös viha, ja hänen kiivautensa pysyy syntisten päällä.

7. Käänny viivyttelemättä Herran puoleen, äläkä lykkää sitä päivästä päivään. Sillä äkisti tulee Herran viha, ja rangaistuksen aikana sinä hukut.

8. Älä turvaa vääriin tavaroihin, sillä ei sinulla ole niistä mitään hyötyä kovan onnen päivänä.

9. Älä viskaa eloa kaikilla tuulilla, äläkä kulje kaikkia polkuja; niin tekee kaksikielinen synnintekijä.

10. Ole luja vakaumuksessasi, ja yhtäpitävä olkoon aina sinun puheesi.

11. Ole nopea kuulemaan, mutta lausu vastaus harkinnan perästä.

12. Jos käsität asian, vastaa lähimmäisellesi; mutta jollet, pidä käsi suullasi.

13. Puheesta tulee kunnia ja häpeä, ja ihmisen kieli tuottaa hänelle lankeemuksen.

14. Älä vedä päällesi korvaankuiskuttelijan nimeä, äläkä väijy kielelläsi. Sillä varas saa osaksensa häpeänj a kaksikielinen raskaan moitteen.

15. Älä riko suuressa äläkä pienessä.

Luku 6

1. Älä ole vihamies, kun tulisi olla ystävä. Sillä huono maine on häpeä ja saa pilkan perinnökseen. Niin käy kaksikielisen synnintekijän.

2. Älä korota itseäsi omassa mielessäsi, ettei sinun sieluasi raastettaisi niinkuin härkää,

3. ettet joutuisi kaluamaan omia lehtiäsi ja turmelemaan hedelmiäsi ja jäisi kuivan puun kaltaiseksi.

4. Kelvoton sielu turmelee sen, jolla se on, ja saattaa hänet vihamiesten ilkuttavaksi.

5. Lempeä suu hankkii paljon ystäviä ja hyväpuheinen kieli paljon ystävyyden osoituksia.

6. Olkoon paljon niitä, jotka elävät rauhassa sinun kanssasi, mutta neuvonantajia olkoon sinulla yksi tuhannesta.

7. Jos hankit itsellesi ystävän, hanki hänet koettelemuksissa, äläkä aivan pian anna hänelle luottamustasi.

8. Sillä moni on ystävä aikanansa, mutta ei pysy silloin, kun sinulla on ahtaat päivät.

9. Ja moni ystävä muuttuu vihamieheksi ja saattaa riidan julki, sinulle pilkaksi.

10. Ja moni on ystävä ollessaan pöytäkumppanina, mutta ei pysy silloin, kun sinulla on ahtaat päivät:

11. onnesi päivinä hän on kuin sinä itse ja käyttäytyy rohkeasti sinun palvelusväkeäsi kohtaan;

12. mutta jos joudut alhaiseen asemaan, on hän sinua vastaan ja kätkeytyy sinun kasvojesi edestä.

13. Pysy erilläsi vihamiehistäsi, ja ole varuillasi ystäviisi nähden.

14. Uskollinen ystävä on vahva turva; joka sellaisen löytää, se aarteen löytää.

15. Uskollinen ystävä on korvaamaton, eikä hänen arvonsa ole punnittavissa.

16. Uskollinen ystävä on elvyttävä lääke, ja jotka Herraa pelkäävät, ne sellaisen löytävät.

17. Herraa pelkääväinen harrastaa oikeata ystävyyttä, sillä miestä myöten on hänen läheisimpänsä.

18. Poikani, hamasta nuoruudestasi valitse osaksesi kuri, niin sinä löydät viisautta vanhuutesi saakka.

19. Lähesty sitä kyntäjän ja kylväjän tavoin ja odota sen hyviä hedelmiä. Sillä sitä viljellessäsi sinulla on vähän vaivaa, ja pian pääset syömään sen satoa.

20. Kuinka peräti vaikea se onkaan kurittomille! Ei kestä siinä älytön!

21. Se on hänelle kuin raskas väkikivi, ja viivyttelemättä hän heittää sen pois.

22. Sillä viisaus on nimensä mukainen, eikä se ole tunnettu monelle.

23. Kuule, poikani, ja ota vastaan minun mietelmäni, äläkä torju pois minun neuvojani.

24. Pistä jalkasi sen kahleisiin ja kaulasi sen kaularautaan,

25. taivuta hartiasi sen alle ja kanna sitä, äläkä kyllästy sen siteisiin.

26. Käy sen tykö kaikesta sielustasi, ja kaikin voimin noudata sen teitä.

27. Seuraa sen jälkiä ja etsi, ja sinä tulet sen tuntemaan; ja kun olet sen saavuttanut, älä laske sitä menemään.

28. Sillä viimein sinä löydät levon, jonka se antaa, ja se kääntyy sinulle iloksi.

29. Silloin sen kahleet ovat sinulle vahva turva ja sen kaularaudat kunniapuku.

30. Sillä sen ies on kultainen koriste, ja sen siteet ovat punasinistä purppuraa.

31. Sinä puet sen yllesi kunniapuvuksi ja panet sen päähäsi riemuseppeleeksi

32. Jos tahdot, poikani, saat sinä opetusta, ja jos mielelläsi siihen antaudut, tulet taidolliseksi.

33. Jos halullisesti kuulet, niin sinä opit; ja jos kallistat korvasi, tulet viisaaksi.

34. Missä on paljon vanhempia, sinne asetu; ja joka on viisas, siihen liity.

35. Kaiken jumalallisen esittämistä kuule halusta, ja ymmärtäväiset vertaukset älkööt sinua paetko.

36. Jos näet ymmärtäväisen, käy varhain hänen tykönsä, ja sinun jalkasi kuluttakoon hänen oviensa kynnyksiä.

37. Ajattele Herran säädöksiä, ja tutkistele aina hänen käskyjänsä. Hän vahvistaa sinun sydämesi, ja sinun halajamisesi viisauteen tulee tyydytetyksi.

1. Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.

2. Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.

3. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.

4. Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.