Katolinen Raamattu
Mosaico decorativo

Liber Ecclesiastes, 9

1. Omnia haec contuli in corde meo, ut curiose intellegerem quod iusti atque sapientes et opera eorum sunt in manu Dei. Utrum amor sit an odium, omnino nescit homo: coram illis omnia.

1. But all this I laid to heart, examining it all, how the righteous and the wise and their deeds are in the hand of God; whether it is love or hate man does not know. Everything before them is vanity,

2. Sicut omnibus sors una: iusto et impio, bono et malo, mundo et immundo, immolanti victimas et non immolanti. Sicut bonus sic et peccator; ut qui iurat, ita et ille qui iuramentum timet.

2. since one fate comes to all, to the righteous and the wicked, to the good and the evil, to the clean and the unclean, to him who sacrifices and him who does not sacrifice. As is the good man, so is the sinner; and he who swears is as he who shuns an oath.

3. Hoc est pessimum inter omnia, quae sub sole fiunt, quia sors eadem cunctis; unde et corda filiorum hominum implentur malitia et stultitia in vita sua, et novissima eorum apud mortuos.

3. This is an evil in all that is done under the sun, that one fate comes to all; also the hearts of men are full of evil, and madness is in their hearts while they live, and after that they go to the dead.

4. Qui enim sociatur omnibus viventibus, habet fiduciam: melior est canis vivus leone mortuo.

4. But he who is joined with all the living has hope, for a living dog is better than a dead lion.

5. Viventes enim sciunt se esse morituros; mortui vero nihil noverunt amplius nec habent ultra mercedem, quia oblivioni tradita est memoria eorum.

5. For the living know that they will die, but the dead know nothing, and they have no more reward; but the memory of them is lost.

6. Amor quoque eorum et odium et invidiae simul perierunt, nec iam habent partem in hoc saeculo et in opere, quod sub sole geritur.

6. Their love and their hate and their envy have already perished, and they have no more for ever any share in all that is done under the sun.

7. Vade ergo et comede in laetitia panem tuum et bibe cum gaudio vinum tuum, etenim iam diu placuerunt Deo opera tua.

7. Go, eat your bread with enjoyment, and drink your wine with a merry heart; for God has already approved what you do.

8. Omni tempore sint vestimenta tua candida, et oleum de capite tuo non deficiat.

8. Let your garments be always white; let not oil be lacking on your head.

9. Perfruere vita cum uxore, quam diligis, cunctis diebus vitae instabilitatis tuae, qui dati sunt tibi sub sole omni tempore vanitatis tuae: haec est enim pars in vita et in labore tuo, quo laboras sub sole.

9. Enjoy life with the wife whom you love, all the days of your vain life which he has given you under the sun, because that is your portion in life and in your toil at which you toil under the sun.

10. Quodcumque facere potest manus tua, instanter operare, quia nec opus nec ratio nec sapientia nec scientia erunt apud inferos, quo tu properas.

10. Whatever your hand finds to do, do it with your might; for there is no work or thought or knowledge or wisdom in Sheol, to which you are going.

11. Verti me ad aliud et vidi sub sole nec velocium esse cursum nec fortium bellum nec sapientium panem nec doctorum divitias nec prudentium gratiam, sed tempus casumque in omnibus.

11. Again I saw that under the sun the race is not to the swift, nor the battle to the strong, nor bread to the wise, nor riches to the intelligent, nor favor to the men of skill; but time and chance happen to them all.

12. Insuper nescit homo finem suum, sed sicut pisces capiuntur sagena mala, et sicut aves laqueo comprehenduntur, sic capiuntur homines in tempore malo, cum eis extemplo supervenerit.

12. For man does not know his time. Like fish which are taken in an evil net, and like birds which are caught in a snare, so the sons of men are snared at an evil time, when it suddenly falls upon them.

13. Hanc quoque sub sole vidi sapientiam et probavi maximam:

13. I have also seen this example of wisdom under the sun, and it seemed great to me.

14. civitas parva, et pauci in ea viri; venit contra eam rex magnus et vallavit eam exstruxitque munitiones magnas per gyrum.

14. There was a little city with few men in it; and a great king came against it and besieged it, building great siegeworks against it.

15. Inventusque est in ea vir pauper et sapiens et liberavit urbem per sapientiam suam; et nullus deinceps recordatus est hominis illius pauperis.

15. But there was found in it a poor wise man, and he by his wisdom delivered the city. Yet no one remembered that poor man.

16. Et dicebam ego meliorem esse sapientiam fortitudine, sed sapientia pauperis contemnitur, et verba eius non sunt audita.

16. But I say that wisdom is better than might, though the poor man's wisdom is despised, and his words are not heeded.

17. Verba sapientium cum lenitate audiuntur plus quam clamor principis inter stultos.

17. The words of the wise heard in quiet are better than the shouting of a ruler among fools.

18. Melior est sapientia quam arma bellica; sed unus, qui peccaverit, multa bona perdet.

18. Wisdom is better than weapons of war, but one sinner destroys much good.



Lue Raamattu vuodessa

Liity yhteisöömme ja lue koko Raamattu 365 päivässä. Jäsennelty ja inspiroiva polku uskosi ja Raamatun tuntemuksesi syventämiseen.

Liity ohjelmaan Lataa PDF-suunnitelma

Alaviitteet:

9:1-2 - Kirjoittaja pohtii Jumalan suvereeniutta elämään ja kuolemaan ja korostaa, että kaikilla, sekä vanhurskailla että jumalattomilla, on sama kohtalo. Tämä muistuttaa meitä kuoleman väistämättömyydestä ja tarpeesta elää viisaasti (ks. myös Psalmi 73:17 ja Room. 14:10-12).

9:3-6 - Ymmärtäminen, että ihmisen sydän on täynnä pahaa ja hulluutta, korostaa elämän haurautta. Kuolema yhteisenä kohtalona tekee elämän nautinnoista arvokkaampia ja kutsuu pohtimaan, kuinka vietämme päivämme (ks. myös Jaak. 4:14 ja 1. Piet. 1:24).

9:7-10 - Kehotus nauttia elämästä ja hyödyntää Jumalan siunauksia, kuten ruokaa ja iloa, korostaa täysillä elämisen tärkeyttä myös elämän epävarmuuden keskellä. Kiitollisuuden tulisi olla vastaus Jumalan anteliaisuuteen (katso myös Psalmi 118:24 ja 1. Tessalonikalaiskirje 5:16-18).

9:11-12 - Elämän rotu ei aina suosi nopeita, eikä sota vahvoja. Tämä korostaa, että olosuhteet voivat olla odottamattomia ja että viisaus on arvokkaampaa kuin voima, sillä elämä on täynnä yllätyksiä (ks. myös Sananlaskut 21:30 ja 1. Korinttilaisille 1:25).

9:13-18 - Tarina yhden miehen viisauden pelastamasta kaupungista paljastaa, että viisaatkin voidaan jättää huomiotta. Vaikka viisaus onkin arvokasta, sitä ei aina tunnisteta, mikä korostaa ihmisen tunnistamisen ohikiitävää luonnetta (ks. myös Matteus 5:14-16 ja Luuk. 16:15).

Aiheeseen liittyvät säkeet Liber Ecclesiastes, 9:

Saarnaajan luvussa 9 pohditaan kuolemaa ja elämästä nauttimista. Kuinka elää täysin kuoleman väistämättömyyden edessä? Tämä provosoiva teksti korostaa kaikkien tasa-arvoa kuoleman edessä ja elämän mahdollisuuksien hyödyntämisen tärkeyttä. Luvussa käsitellään sellaisia teemoja kuin sattuma, elämän lyhyys sekä työn ja ihmissuhteiden arvo. Saarnaaja 9 rohkaisee meitä elämään tarkoituksella ja ilolla epävarmuudesta huolimatta. Tutki kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka puhuvat tämän haastavan luvun inspiroivista pohdinnoista.

Heprealaiskirje 9:27: "Samoin, kuten ihmisen on määrä kuolla kerran ja sitten joutua tuomiolle," - Tämä jae vahvistaa Saarnaajan 9:2-3:ssa mainitun kuoleman väistämättömyyden.

Kolossalaiskirje 3:23: "Mitä tahansa teetkin, tee se koko sydämestäsi, niin kuin työskentelet Herralle, älä ihmisille," - Tämä Paavalin kehotus kuvastaa Saarnaajan 9:10:n neuvoa työskennellä kaikin voimin.

1 Korinttolaisille 9:24: "Etkö tiedä, että kaikista stadionilla juoksevista vain yksi voittaa palkinnon? Juokse niin, että saavutat palkinnon." - Tämä Paavalin analogia toistaa Saarnaajan 9:11:n havainnon menestyksen epävarmuudesta.

Sananlaskut 21:22: "Viisas mies valloittaa mahtavien kaupungin ja repii maahan linnoituksen, johon he luottavat." - Tämä sananlasku kuvaa Saarnaajan 9:16-18:ssa mainittua viisauden voimaa.

Jaakob 3:5: "Samoin kieli on pieni kehon elin, mutta se ylpeilee suurista asioista. Katso, kuinka suuri metsä syttyy tuleen yksinkertaisesta kipinästä." - Tämä kohta heijastaa Saarnaajan 9:17-18:n teemaa viisaan miehen sanojen voimasta.

FAQ:

Mikä on Saarnaaja 9:n näkemys kuolemasta?

Luku opettaa, että kuolema tulee kaikkien osaksi, sekä vanhurskaille että jumalattomille, ja siksi meidän tulee vaalia elämää niin kauan kuin sitä on. (Saarnaaja 9:2-6)

Kuinka Saarnaaja 9 rohkaisee iloon nykyhetkessä?

Saarnaaja opettaa, että meidän tulee elää kiitollisina, nauttia Jumalan siunauksista, sillä elämä on lyhyt ja epävarma. (Saarnaaja 9:7-9)

Mitä tarkoittaa "kilpa ei ole nopeille eikä taistelu vahville"?

Se tarkoittaa, että menestys ei riipu vain ihmisen ponnisteluista, vaan myös olosuhteista ja Jumalan tahdosta. (Saarnaaja 9:11)

Miksi viisaus on parempi kuin voima Saarnaajan luvun 9 mukaan?

Viisaus voi pelastaa kaupungin ja tuoda ratkaisuja, joita raaka voima ei pysty. Silti sitä usein halveksitaan. (Saarnaaja 9:16-18)

Mitä Saarnaaja 9 opettaa elämän epävarmuustekijöistä?

Elämä on arvaamatonta, eikä kukaan tiedä mitä huomenna tapahtuu. Tämä saa meidät luottamaan Jumalaan ja ottamaan kaiken irti jokaisesta päivästä. (Saarnaaja 9:12)


Raamattuja

Vanhan testamentin

Uusi testamentti

Seuraa meitä