Tobit, 10

1. Now Tobit his father counted every day: and when the days of the journey were expired, and they came not,

1. Mutta hänen isänsä Toobit luki jokaisen kuluvan päivän. Ja kun matkaan tarvittavat päivät olivat kuluneet umpeen eikä häntä kuulunut kotiin,

2. Then Tobit said, Are they detained? or is Gabael dead, and there is no man to give him the money?

2. niin Toobit sanoi: »Kenties ei heitä ole otettu vastaan? Tai on Gabael ehkä kuollut, niin ettei kukaan anna hänelle rahoja?»

3. Therefore he was very sorry.

3. Ja hän oli kovin murheissaan.

4. Then his wife said unto him, My son is dead, seeing he stayeth long; and she began to wail him, and said,

4. Mutta hänen vaimonsa sanoi hänelle: »Poika on joutunut tuhon omaksi, koska hän viipyy niin kauan». Ja hän alkoi itkeä häntä ja sanoi:

5. Now I care for nothing, my son, since I have let thee go, the light of mine eyes.

5. »Kuinka minua surettaakaan, lapseni, että päästin sinut, silmieni valon, menemään!»

6. To whom Tobit said, Hold thy peace, take no care, for he is safe.

6. Mutta Toobit sanoi hänelle: »Ole vaiti; älä ole huolissasi, hän on terveenä».

7. But she said, Hold thy peace, and deceive me not; my son is dead. And she went out every day into the way which they went, and did eat no meat on the daytime, and ceased not whole nights to bewail her son Tobias, until the fourteen days of the wedding were expired, which Raguel had sworn that he should spend there. Then Tobias said to Raguel, Let me go, for my father and my mother look no more to see me.

7. Vaimo vastasi hänelle: »Ole vaiti! Älä minua petä! Minun lapseni on joutunut tuhon omaksi.» Ja joka päivä hän meni tielle, jota pitkin poika oli lähtenyt matkalle; päivällä hän ei syönyt mitään, ja yökaudet hän itki lakkaamatta poikaansa Tobiasta, kunnes ne neljätoista hääpäivää, joiden ajaksi Raguel oli vannottanut hänet jäämään sinne, olivat loppuun kuluneet. Mutta Tobias sanoi Raguelille: »Päästä minut menemään, sillä isäni ja äitini eivät enää toivo näkevänsä minua».

8. But his father in law said unto him, Tarry with me, and I will send to thy father, and they shall declare unto him how things go with thee.

8. Silloin hänen appensa vastasi hänelle: »Jää tänne luokseni; minä lähetän sinun isällesi tiedon voinnistasi».

9. But Tobias said, No; but let me go to my father.

9. Tobias sanoi: »Päästä minut isäni tykö».

10. Then Raguel arose, and gave him Sara his wife, and half his goods, servants, and cattle, and money:

10. Ja Raguel nousi ja antoi hänelle hänen vaimonsa Saaran ja puolet omaisuudesta: orjia, karjaa ja rahaa.

11. And he blessed them, and sent them away, saying, The God of heaven give you a prosperous journey, my children.

11. Sitten hän siunasi heidät ja lähetti heidät matkalle sanoen: »Taivaan Jumala suokoon teille onnea, lapseni, ennenkuin minä kuolen».

12. And he said to his daughter, Honour thy father and thy mother in law, which are now thy parents, that I may hear good report of thee. And he kissed her. Edna also said to Tobias, The Lord of heaven restore thee, my dear brother, and grant that I may see thy children of my daughter Sara before I die, that I may rejoice before the Lord: behold, I commit my daughter unto thee of special trust; where are do not entreat her evil.

12. Ja tyttärelleen hän sanoi: »Kunnioita appivanhempiasi; he ovat nyt sinun vanhempasi. Toivon kuulevani sinusta hyvää.» Ja hän suuteli häntä. Ja Edna sanoi Tobiaalle: »Rakas veljeni, vieköön taivaan Jumala sinut kotiin ja suokoon minun nähdä sinulla lapsia tyttärestäni Saarasta, että minä saisin riemuita Herran edessä. Katso, minä uskon tyttäreni sinun huomaasi; älä tuota hänelle murhetta.»