1. From Paul, Sylvanus and Timothy, to the church of the Thessalonians which is in God our Father and in Christ Jesus, the Lord.
2. May grace and peace be yours from God the Father and Christ Jesus, the Lord.
3. Brothers and sisters, we should give thanks to God at all times for you. It is fitting to do so, for your faith is growing and your love for one another increasing.
4. We take pride in you among the churches of God because of your endurance and your faith in the midst of persecution and sufferings.
5. In this the just judgment of God may be seen; for you must show yourselves worthy of the kingdom of God for which you are now suffering.
6. Indeed, it is just that God repays with affliction those who persecute you,
7. but to you who suffer, he will grant rest with us when the Lord Jesus will be shown in his Glory, coming from heaven and surrounded by his court of angels.
8. Then with flaming fire will be punished those who do not recognize God and do not obey the Gospel of Jesus, our Lord.
9. They will be sent to eternal damnation far away from the face of the Lord and his mighty glory.
10. On that day the Lord will be glorified in the midst of his saints, and reveal his wonders through those who believe in him, that is through you who have received our testimony.
11. This is why we constantly pray for you; may our God make you worthy of his calling. May he, by his power, fulfill your good purposes and your work prompted by faith.
12. In that way, the name of Jesus our Lord will be glorified through you, and you through him, according to the loving plan of God and of Christ Jesus the Lord.
Alaviitteet:
1:3-4 - Paavali kiittää Jumalaa tessalonikalaisten uskosta ja sinnikkyydestä vainon keskellä. Kärsimys nähdään mahdollisuutena kasvaa hengellisesti ja vahvistaa uskoa (ks. myös Room. 5:3-5 ja Jaakob 1:2-4).
1:5-6 - Kärsimys ja vaino ovat todisteita Jumalan oikeasta tuomiosta, joka palkitsee ne, jotka ovat uskollisia Hänelle. Ahdistus valmistaa myös uskollisia iankaikkiseen kirkkauteen (ks. myös 1. Piet. 1:6-7 ja Matteus 5:10-12).
1:7-10 - Jeesuksen tulemista kuvataan tuomiotapahtumaksi, joka tuo kostoa niille, jotka eivät tunne Jumalaa, ja niille, jotka eivät tottele evankeliumia. Lupaus levon kristityille on keskeinen tässä kohdassa (ks. myös Ilm. 6:10-11 ja 2. Tessalonikalaiskirje 2:8).
1:11-12 - Paavali rukoilee, että tessalonikalaiset olisivat Jumalan kutsun arvoisia ja vahvistuisivat uskossaan. Jumalan voima tukee heitä ja antaa heille mahdollisuuden elää tavalla, joka kirkastaa Jeesuksen nimeä (ks. myös Filippiläisille 1:11 ja Kolossalaisille 1:11-12).
Aiheeseen liittyvät säkeet 2 Thessalonians, 1:
2 Tessalonikalaiskirjeen 1 luku aloittaa Paavalin toisen kirjeen Tessalonikan seurakunnalle. Miten apostoli rohkaisee uskovia keskellä vainoa? Tämä lohduttava teksti ylistää tessalonikalaisten uskon ja rakkauden kasvua koettelemuksista huolimatta. Paavali vakuuttaa Jumalan oikeudenmukaisen koston ja Kristuksen kirkkauden palaamisen. Luvussa käsitellään sellaisia aiheita kuin sinnikkyys uskossa, jumalallinen oikeudenmukaisuus ja uskovien lopullinen kirkkaus. Pohdi kanssamme viittä Raamatun kohtaa, jotka vastaavat tämän johdantoluvun lohduttavia teemoja.
Roomalaisille 8:17: "Jos olemme lapsia, olemme perillisiä; Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos me todellakin olemme osallisia hänen kärsimyksissään, niin että me myös osaamme hänen kunniaansa." - Tämä jae liittyy 2. Tessalonikalaisille 1:5:een ja vahvistaa ajatusta, että uskovien kärsimys valmistaa heitä Jumalan valtakuntaan.
Ilmestyskirja 20:12: "Minä näin myös kuolleita, suuria ja pieniä, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjoja avattiin. Toinen kirja avattiin, elämän kirja. Kuolleet tuomittiin sen mukaan, mitä he olivat tehneet, sen mukaan, mitä kirjoissa oli kirjoitettu." - Tämä kohta toistaa 2. Tessalonikalaiskirjeen 1:6-7:ää, jossa kuvataan viimeistä tuomiota, jolloin Jumala palkitsee jokaisen ihmisen tekojensa mukaan.
Matteus 25:31: "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkelien kanssa, hän istuu valtaistuimellaan taivaallisessa kirkkaudessa." - Tämä jae on linjassa 2. Tessalonikalaiskirjeen 1:7:n kanssa, ja se kuvaa Jeesuksen loistokasta tulemista enkeliensä kanssa.
1. Pietari 1:7: "Siten sinun uskosi, joka on paljon arvokkaampi kuin katoava kulta, vaikka se puhdistetaan tulessa, on todistettu aidoksi ja johtaa ylistykseen, kunniaan ja kunniaan, kun Jeesus Kristus ilmestyy." - Tämä kohta liittyy 2. Tessalonikalaiskirjeeseen 1:4-5, jossa korostetaan koettelemusten arvoa kristityssä elämässä.
Jesaja 66:15: "Katso! Herra tulee tulella, ja hänen vaununsa ovat kuin pyörretuuli; raivoissaan hän tuo vihansa ja nuhteensa tulen liekeillä." - Tämä Vanhan testamentin jae esikuvaa 2. Tessalonikalaisille 1:7-8:ssa olevaa kuvausta Herran tulemisesta tuomiolle.
FAQ:
Miksi Paavali suositteli tessalonikalaisia toisessa kirjeessään?
Paavali kiitti tessalonikalaisia heidän kasvavasta uskostaan ja keskinäisestä rakkaudestaan jopa vainon ja ahdistuksen keskellä. Hän tunnusti heidän sinnikkyytensä todisteeksi heidän kelvollisuudestaan Jumalan valtakunnalle. (2. Tessalonikalaiskirje 1:3-5)
Mitä Paavali opettaa tässä luvussa Jumalan vanhurskaudesta?
Paavali opettaa, että Jumala maksaa koettelemukset niille, jotka vainoavat uskovia, ja antaa helpotusta uskoville. Tuomiopäivänä Kristus tulee voimallaan rankaisemaan niitä, jotka hylkäävät evankeliumin. (2. Tessalonikalaiskirje 1:6-9)
Millaista on Jeesuksen tuleminen 2. tessalonikalaiskirjeen 1 mukaan?
Jeesuksen tuleminen tapahtuu kuluttavalla tulella, voimallisten enkelien seurassa, tuoden tuomion jumalattomille ja kirkkauden pyhille, jotka ovat uskoneet. (2. Tessalonikalaiskirje 1:7-10)
Mitä Paavali haluaa uskoville luvun lopussa?
Paavali rukoilee, että Jumala tekisi uskovista kutsumuksensa arvoisia antamalla heille voiman tehdä hyviä tekoja ja ylistää Jeesuksen nimeä. (2. Tessalonikalaiskirje 1:11-12)
Mitä opimme tästä luvusta Jumalan luonteesta?
Opimme, että Jumala on oikeudenmukainen, palkitsee jokaisen ihmisen tekojensa mukaan, suojelee uskollisia ja panee täytäntöön tuomion niitä vastaan, jotka torjuvat Hänen totuutensa. (2. Tessalonikalaiskirje 1:6-10)
