Eclesiástico, 10

1. Um governador sábio julga o seu povo; o governo de um homem sensato será estável.

1. Viisas tuomari pitää kansansa kurissa, ja ymmärtäväisen hallinto on hyvin järjestetty.

2. Tal o juiz do povo, tais os seus ministros; tal o governador da cidade, tais os seus habitantes.

2. Millainen kansan tuomari on, sellaiset myös hänen palvelijansa; ja millainen kaupungin hallitusmies on, sellaiset myös kaikki sen asukkaat.

3. Um rei privado de juízo perde o seu povo, as cidades povoam-se pelo bom senso dos que governam.

3. Kuriton kuningas saattaa kansansa turmioon, mutta vallassaolijain ymmärtäväisyys asuttaa kaupungin.

4. O domínio sobre um país está na mão de Deus. Ele lhe suscitará no tempo oportuno um governador útil.

4. Herran käsissä on maan esivalta, ja aikanansa hän nostaa hallitsemaan kelvollisen miehen.

5. A prosperidade do homem está na mão de Deus; é ele que põe na fronte do escriba um sinal de honra.

5. Herran kädessä on miehen menestys, ja hän antaa päällysmiehelle hänen arvonsa.

6. Não te recordes de nenhuma injustiça causada pelo próximo, nada faças por um procedimento injusto.*

6. Älä pidä vihaa lähimmäisellesi mistään vääryyden teosta, äläkä ryhdy mihinkään, kun tehdään väkivallan töitä.

7. O orgulho é abominável a Deus e aos homens; e toda a iniquidade das nações provoca horror.*

7. Ylpeys on vihattava Herran ja ihmisten edessä, ja molempien silmissä vääryys on rikos.

8. Um reino passa de um povo a outro, por causa das injustiças, dos ultrajes e de fraudes diversas.

8. Ylivalta siirtyy kansalta kansalle vääryyksien, väkivallan tekojen ja rahanhimon tähden.

9. Nada há mais criminoso do que a avareza; de que se orgulha o que é terra e cinza?*

9. Miksi ylpeilee tomu ja tuhka, hän, jonka sisukset jo hänen eläessään mätänevät?

10. Nada há mais iníquo do que o amor ao dinheiro; aquele que o ama chega até a vender a sua alma. Vivo ainda, despojou-se de suas próprias entranhas.*

10. Sairaus on pitkällinen, se pilkkaa lääkäriä: tänään kuningas, huomenna kuollut!

11. A duração de todo o poder é breve; uma doença prolongada cansa o médico.

11. Sillä kun ihminen kuolee, ovat madot, elukat ja toukat hänen perintönsä.

12. O médico atalha um breve mal-estar; assim, um que hoje é rei amanhã morrerá.*

12. Ylpeyden alku on se, että ihminen luopuu Herrasta, että hänen sydämensä luopuu hänen Luojastaan.

13. Quando o homem está morto, tem por herança serpentes, bichos e vermes.

13. Sillä synti on ylpeyden alku, ja joka siitä kiinnipitää, siitä virtanaan vuotavat kauhistukset. Sentähden Herra antaa sellaisille tavattomia koetuksia ja viimein syöksee heidät turmioon.

14. O início do orgulho num homem é renegar a Deus,

14. Herra on kumonnut hallitsijain valtaistuimia ja asettanut heidän sijaansa sävyisiä.

15. pois seu coração se afasta daquele que o criou, porque o princípio de todo pecado é o orgulho; aquele que nele se compraz será coberto de maldições, e acabará sendo por elas derrubado.*

15. Herra on reväissyt pois kansakuntia juurinensa ja istuttanut niiden sijaan nöyriä.

16. Eis por que o Senhor desonrou a assembleia dos maus, e os destruiu para sempre.*

16. Herra on syössyt turmioon kansakuntien maita ja hävittänyt ne maan perustuksia myöten.

17. Deus derrubou os tronos dos chefes orgulhosos e em lugar deles fez sentar homens pacíficos.

17. Hän on temmannut pois niiden asukkaat, on hävittänyt heidät, poistanut heidän muistonsa maan päältä.

18. Deus fez secar as raízes das nações arrogantes, e implantou os humildes entre as mesmas nações.

18. Ei ole ylpeys luotu ihmisille eikä kiihkoisa viha vaimoista syntyneille.

19. O Senhor destruiu as terras das nações, e as arruinou até os alicerces.

19. Mikä on kunniakas suku? Ihmissuku! Mikä on kunniakas suku? Ne, jotka Herraa pelkäävät! Mikä on kunniaton suku? Ihmissuku! Mikä on kunniaton suku? Ne, jotka rikkovat käskyt!

20. Destruiu muitas delas e exterminou-as, apagou a sua lembrança de sobre a terra.

20. Veljien kesken on kunniassa se heistä, jolla on johto, mutta Herran silmissä ne, jotka häntä pelkäävät.

21. Deus apaga a memória dos orgulhosos, enquanto faz perdurar a dos humildes de coração.

21.

22. O orgulho não foi criado para os homens, nem a cólera para o sexo feminino.*

22. Rikas, kunnioitettu ja köyhä - kaikkien näiden kerskaus olkoon Herran pelko.

23. A raça do homem que teme a Deus será honrada; será desonrado aquele que desprezar os preceitos do Senhor.*

23. Ei ole oikein pitää halpana ymmärtäväistä köyhää, eikä ole soveliasta kunnioittaa miestä, joka syntiä tekee.

24. Entre os seus irmãos, a homenagem é feita para aquele que os governa; aqueles que temem a Deus serão honrados na presença do Senhor.

24. Korkea-arvoista ja tuomaria ja vallassaolijaa kunnioitetaan, mutta ei kukaan heistä ole suurempi kuin se, joka Herraa pelkää.

25. Rico, nobre ou pobre, sua glória é o temor do Senhor.

25. Viisasta orjaa saavat vapaat palvella, ja taidollinen mies ei sitä nurise.

26. Não desprezes o homem justo, ainda que pobre; não enalteças um pecador, ainda que rico,*

26. Älä viisastele, kun sinun on tehtävä työsi, äläkä tavoittele kunniaa silloin, kun sinulla on ahtaat asiat.

27. O grande, o justo e o poderoso recebem homenagens, mas ninguém é maior do que aquele que teme a Deus.

27. Parempi on se, joka tekee työtä ja jolla on kyllin kaikkea, kuin se, joka tavoittelee kunniaa, mutta on leivän puutteessa.

28. Homens livres serão os súditos de um escravo sensato. Repreendido, o homem prudente e bem-educado não murmura, e o ignorante não será honrado.

28. Poikani, pidä sävyisällä tavalla kunniassa oma itsesi ja anna itsellesi arvoa sen mukaan, kuin sitä ansaitset.

29. Não te orgulhes do trabalho que fazes, não sejas indolente no tempo da adversidade.*

29. Kenen mielestä on oikeassa se, joka tekee syntiä omaa itseänsä vastaan? Ja kuka kunnioittaa sitä, joka ei itse anna arvoa omalle elämälleen?

30. Mais vale o trabalho e abundância, do que o jactancioso que não tem pão.

30. Köyhää kunnioitetaan hänen taidollisuutensa tähden, ja rikasta kunnioitetaan hänen rikkautensa tähden.

31. Meu filho, conserva tua alma na doçura, e dá-lhe a honra que merece.

31. Mutta jos köyhää kunnioitetaan, vaikka hän on köyhä, niin kuinka paljon enemmän, jos hän olisi rikas? Ja jos rikas ei saa kunniaa, vaikka on rikas, niin kuinka paljon vähemmän, jos hän olisi köyhä?

32. Aquele que peca contra si mesmo, que o justificará? Quem devolverá a honra a quem desonrou sua vida?

32.

33. Um pobre é honrado pelo seu conhecimento e temor a Deus; há quem o é por causa de suas riquezas.

33.

34. Mas quanta glória teria se fosse rico aquele que é honrado, mesmo sendo pobre! Mas o que se gloria de sua riqueza, acautele-se para não se tornar pobre.*

34.