1 Joonalle, Amittain pojalle, tuli tämä Herran sana:
2 "Nouse, mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sitä vastaan; sillä heidän pahuutensa on noussut minun kasvojeni eteen."
3 Mutta Joona nousi paetaksensa Tarsiiseen Herran kasvojen edestä ja meni alas Jaafoon ja löysi laivan, joka oli lähtevä Tarsiiseen. Ja hän suoritti laivamaksun ja astui siihen mennäkseen heidän kanssansa Tarsiiseen, pois Herran kasvojen edestä.
4 Mutta Herra heitti suuren tuulen merelle, niin että merellä nousi suuri myrsky ja laiva oli särkymäisillään.
5 Niin merimiehet pelkäsivät ja huusivat avuksi itsekukin jumalaansa. Ja he heittivät mereen tavarat, mitä laivassa oli, keventääkseen sitä. Mutta Joona oli mennyt alas laivan pohjalle ja pannut maata, ja hän nukkui raskaasti.
6 Niin laivuri tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: "Mitäs nukut? Nouse ja huuda jumalaasi. Ehkäpä se jumala muistaa meitä, niin ettemme huku."
7 Ja he sanoivat toisillensa: "Tulkaa, heittäkäämme arpaa, saadaksemme tietää, kenen tähden tämä onnettomuus on meille tullut." Mutta kun he heittivät arpaa, lankesi arpa Joonalle.
8 Niin he sanoivat hänelle: "Ilmoita meille, kenen tähden tämä onnettomuus on meille tullut. Mikä on toimesi ja mistä tulet? Mikä on sinun maasi ja mistä kansasta olet?"
9 Hän vastasi heille: "Minä olen heprealainen, ja minä pelkään Herraa, taivaan Jumalaa, joka on tehnyt meren ja kuivan maan."
10 Niin miehet peljästyivät suuresti ja sanoivat hänelle: "Miksi olet tehnyt näin?" Sillä miehet tiesivät, että hän oli pakenemassa Herran kasvojen edestä; hän oli näet ilmaissut sen heille.
11 He sanoivat hänelle: "Mitä on meidän tehtävä sinulle, että meri tulisi meille tyveneksi?" Sillä meri myrskysi myrskyämistänsä.
12 Hän vastasi heille: "Ottakaa minut ja heittäkää minut mereen, niin meri teille tyventyy. Sillä minä tiedän, että tämä suuri myrsky on tullut teille minun tähteni."
13 Miehet soutivat päästäkseen jälleen kuivalle maalle, mutta eivät voineet, sillä meri myrskysi vastaan myrskyämistänsä.
14 Ja he huusivat Herraa ja sanoivat: "Voi, Herra, älä anna meidän hukkua tämän miehen hengen tähden äläkä lue syyksemme viatonta verta, sillä sinä, Herra, teet, niinkuin sinulle otollista on."
15 Sitten he ottivat Joonan ja heittivät hänet mereen, ja meri asettui raivostansa.
16 Ja miehet pelkäsivät suuresti Herraa, uhrasivat Herralle teurasuhrin ja tekivät lupauksia.
Versículos relacionados com Joona, 1:
Jonas 1 kertoo tarinan Jumalan kehotuksesta Jonasiin saarnata Ninevehissä, mutta tottelemisen sijaan Jonas yrittää paeta ja lopulta heitetään mereen myrskyn aikana. Tässä on viisi jaetta, jotka liittyvät Jonah 1: n käsiteltyihin aiheisiin:
Sananlaskut 21:30: "Herraa vastaan ei ole viisautta, älykkyyttä, ei neuvoja." Jonas 1: n luku kuvaa selvästi turhaa yrittäessään paeta Jumalan kutsusta. Jonas ajatteli voivansa paeta Jumalan tahtoa, mutta päätyi vaikeuksiin. Tämä sananlaskujen jae vahvistaa, että mikään ei voi vastustaa Jumalan tahtoa.
Psalmi 139:7-8: "Missä puuttuen hengestäsi? Missä pakenen kasvoistasi? Jos menet taivaaseen, olet; jos teet sänkyni, katso, sinäkin olet." Tämä psalmi korostaa Jumalan läsnäoloa ja mahdottomuutta päästä hänen läsnäolonsa. Juuri juuri Jonas yritti tehdä, mutta havaitsi, että se ei ollut mahdollista.
Matt. 8:27: "Ja miehet ihmettelivät sanoen, mikä ihminen tämä on, että jopa tuulet ja meri noudattavat häntä?" Kuten Jonas 1 osoittaa, Jumalalla on voimaa myrskyjen ja merien yli. Tässä Matthew -jakeessa Jeesus osoittaa saman voiman rauhoittamalla myrskyä.
Jesaja 45:22: "Katsokaa minua ja pelastetaan, sinä kaikki maan ehdot; sillä minä olen Jumala, eikä muuta ole." Kun Jonas pyysi heitä heittämään merelle myrskyn rauhoittamiseksi, merimiehet pelkäsivät Jumalaa ja kääntyivät hänen puoleensa rukouksessa. Tämä Jesajan jae korostaa pelastuksen etsimisen merkitystä Jumalassa.
Apostolien teot 27:25: "Siksi miehet, yleensä rohkeutta; sillä uskon Jumalaan, että se tapahtuu kuten minulle sanottiin." Tässä Apostolien tekojen luvussa Paavali kohtaa myrskyn avomerellä ja rohkaisee muita luottamaan Jumalaan. Kuten Jonas, Apostolien tekojen merimiehet oppivat luottamaan Jumalaan myrskyn aikana merellä.
Capítulos: