1 Kun nyt Festus oli astunut maaherranvirkaan, meni hän kolmen päivän kuluttua Kesareasta ylös Jerusalemiin.
2 Niin ylipapit ja juutalaisten ensimmäiset miehet ilmoittivat hänelle syyttävänsä Paavalia ja pyysivät häneltä
3 ja anoivat sitä suosionosoitusta itsellensä, Paavalia vastaan, että hän haettaisi hänet Jerusalemiin; sillä he valmistivat väijytystä tappaakseen hänet tiellä.
4 Mutta Festus vastasi, että Paavalia pidettiin vartioituna Kesareassa ja että hän itse aikoi piakkoin lähteä sinne.
5 Ja hän lisäsi: "Tulkoot siis teidän johtomiehenne minun mukanani sinne alas, ja jos siinä miehessä on jotakin väärää, syyttäkööt häntä."
6 Ja viivyttyään heidän luonansa ainoastaan kahdeksan tai kymmenen päivää hän meni alas Kesareaan. Seuraavana päivänä hän istui tuomarinistuimelle ja käski tuoda Paavalin eteensä.
7 Ja kun hän oli saapunut, asettuivat ne juutalaiset, jotka olivat tulleet Jerusalemista, hänen ympärilleen ja tekivät useita ja raskaita syytöksiä, joita he eivät kuitenkaan kyenneet näyttämään toteen;
8 sillä Paavali torjui syytökset ja sanoi: "Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan."
9 Niin Festus, joka tavoitteli juutalaisten suosiota, vastasi Paavalille ja sanoi: "Tahdotko lähteä Jerusalemiin ja siellä vastata näihin syytöksiin minun edessäni?"
10 Mutta Paavali sanoi: "Minä seison keisarin tuomioistuimen edessä, ja sen edessä minut tuomittakoon. Juutalaisia vastaan en ole mitään rikkonut, niinkuin sinäkin aivan hyvin tiedät.
11 Vaan jos muuten olen rikkonut ja tehnyt jotakin, mikä ansaitsee kuoleman, en pyri pääsemään kuolemasta; mutta jos se, mistä nämä minua syyttävät, on perätöntä, niin ei kukaan voi luovuttaa minua heille. Minä vetoan keisariin."
12 Silloin Festus, neuvoteltuaan neuvoskuntansa kanssa, vastasi: "Keisariin sinä olet vedonnut, niinpä mene keisarin eteen."
13 Muutamien päivien kuluttua kuningas Agrippa ja Bernike saapuivat Kesareaan tervehtimään Festusta.
14 Ja kun he viipyivät siellä useampia päiviä, kertoi Festus Paavalin asian kuninkaalle ja sanoi: "Täällä on eräs mies, jonka Feeliks on jättänyt vankeuteen;
15 käydessäni Jerusalemissa juutalaisten ylipapit ja vanhimmat ilmoittivat syyttävänsä häntä ja pyysivät, että hänet tuomittaisiin.
16 Mutta minä vastasin heille: 'Ei ole roomalaisten tapa antaa ketään alttiiksi, ennenkuin syytetty on asetettu vastakkain syyttäjäinsä kanssa ja on saanut puolustautua syytöstä vastaan.'
17 Kun he olivat kokoontuneet tänne, niin minä viivyttelemättä seuraavana päivänä istuin tuomarinistuimelle ja käskin tuoda miehen eteeni.
18 Mutta kun hänen syyttäjänsä seisoivat hänen ympärillään, eivät he syyttäneet häntä mistään sellaisesta rikoksesta, kuin minä olin odottanut,
19 vaan heillä oli häntä vastaan riitaa joistakin heidän uskonasioistaan ja jostakin Jeesuksesta, joka oli kuollut, mutta jonka Paavali väitti elävän.
20 Ja kun olin epätietoinen, miten tällainen asia oli tutkittava, kysyin, tahtoiko hän mennä Jerusalemiin ja siellä vastata näihin syytöksiin.
21 Mutta kun Paavali vetosi ja vaati, että hänet oli säilytettävä majesteetin tutkittavaksi, käskin minä vartioida häntä, kunnes lähetän hänet keisarin eteen."
22 Niin Agrippa sanoi Festukselle: "Minäkin tahtoisin kuulla sitä miestä." Tämä sanoi: "Huomenna saat kuulla häntä."
23 Seuraavana päivänä Agrippa ja Bernike tulivat suurella komeudella ja menivät oikeussaliin päällikköjen ja kaupungin ylhäisten miesten kanssa; ja Paavali tuotiin Festuksen käskystä sinne.
24 Ja Festus sanoi: "Kuningas Agrippa ja kaikki muut, jotka meidän kanssamme olette läsnä, tässä näette sen miehen, jonka tähden koko juutalaisten joukko sekä Jerusalemissa että täällä on ahdistanut minua huutaen, ettei hänen pidä enää saaman elää.
25 Minä kuitenkin huomasin, ettei hän ole tehnyt mitään, mikä ansaitsisi kuoleman; mutta kun hän itse vetosi majesteettiin, niin minä päätin lähettää hänet sinne.
26 Mitään varmaa minulla ei kuitenkaan ole, mitä hänestä herralleni kirjoittaisin. Sen vuoksi tuotin hänet teidän eteenne ja varsinkin sinun eteesi, kuningas Agrippa, että minulla tutkinnon tapahduttua olisi, mitä kirjoittaa.
27 Sillä mielettömältä näyttää minusta lähettää vanki, antamatta samalla tietää häntä vastaan tehtyjä syytöksiä."
Versículos relacionados com Apostolien Teot, 25:
Apostolien tekojen luvussa 25 raportoi Paavalin oikeudenkäynnin jatkamisen Rooman viranomaisille, nyt kuvernööri Félixin ja myöhemmin hänen seuraajansa Festus. Tämän tilanteen keskellä on poliittisia ja uskonnollisia juonteita, joihin liittyy Paavalia syyttäviä juutalaisia, samoin kuin mahdollisuus vapauttaa hänet, koska hän ei tehnyt mitään rikoksia, jotka oikeuttivat hänen pidättämisensä. Alla on viisi jaetta, jotka liittyvät luvun teemoihin:
Sananlaskut 18:17: "Ensimmäinen hänen syynsä esittäminen näyttää aina oikeudenmukaiselta, kunnes toinen tulee ja kyseenalaistaa hänet." Tämä jae havainnollistaa Paavalin tilannetta Rooman viranomaisten edessä, sillä juutalaiset syyttivät häntä tylsästi, mutta hänellä oli myös hänen puolestaan päteviä väitteitä.
Jesaja 41:10: "Älä pelkää, sillä olen kanssasi, älä kummittele itseäsi, sillä olen sinun Jumalasi; vahvistan sinua ja autan sinua ja tuen sinua uskollisella oikealla kädellä." Tätä jaetta voidaan soveltaa Paavalin tilanteeseen, joka kohtasi vastoinkäymisiä ja vainoa, mutta hänellä oli luottamus Jumalaan, että häntä ylläpidetään ja auttoi.
Filippilaiset 4:6-7: "Et ole levoton mistään; ennen kuin vetoomuksesi tunnetaan kaikki Jumalan edessä, rukous ja rukoukset, kiitospäivänä. Ja Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, pitää sydämesi ja sinun sydämesi ja sinun tunteet Kristuksessa Jeesuksessa. " Näitä jakeita voidaan soveltaa Paavalille, joka todennäköisesti rukoili ja vetoaa Jumalaan hänen tilanteestaan ja löysi rauhan vastoinkäymisten keskellä.
2. Kor. 12:9-10: "Ja hän sanoi minulle, armoni riittää sinulle, koska voimani on täydellinen heikkoudessa. Liikearvoa, sillä minä kunnioitan heikkouksia, että Kristuksen voima lepää. Tunne ilo heikkouksista, vammoista, tarpeista, vainosta, ahdistuksesta Kristuksen tähden. Koska olen heikko, olen vahva. " Tämä kohta puhuu siitä, kuinka ihmisen heikkous on keino, jolla Jumalan voima ilmenee. Paavali kohtasi vainoa ja vastoinkäymisiä, mutta löysi voimaa Jumalasta.
Roomalaisille 8:31: "Mitä sanomme siis näille asioille? Jos Jumala on meille, kuka on meitä vastaan?" Tämä jae osoittaa, että kun meidän puolellamme on Jumala, mikään ei voi estää meitä tai estää hänen tahtonsa toteutumista. Paavali oli vakuuttunut siitä, että Jumala oli hänen kanssaan syytöksen ja vainon keskellä, mikä antoi hänelle voiton varmuuden.
Capítulos: