Jonah, 2

1. Then Jonah prayed unto the LORD his God out of the fish's belly,

1. Mutta Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan. Ja Joona oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä.

2. And said, I cried by reason of mine affliction unto the LORD, and he heard me; out of the belly of hell cried I, [and] thou heardest my voice.

2. Ja Joona rukoili Herraa, Jumalaansa, kalan sisässä

3. For thou hadst cast me into the deep, in the midst of the seas; and the floods compassed me about: all thy billows and thy waves passed over me.

3. ja sanoi: "Minä huusin ahdistuksessani Herraa, ja hän vastasi minulle. Tuonelan kohdussa minä huusin apua, ja sinä kuulit minun ääneni.

4. Then I said, I am cast out of thy sight; yet I will look again toward thy holy temple.

4. Sinä syöksit minut syvyyteen, merten sydämeen, ja virta ympäröitsi minut, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi vyöryivät minun ylitseni.

5. The waters compassed me about, [even] to the soul: the depth closed me round about, the weeds were wrapped about my head.

5. Minä ajattelin: Olen karkoitettu pois sinun silmiesi edestä. Kuitenkin minä saan vielä katsella sinun pyhää temppeliäsi.

6. I went down to the bottoms of the mountains; the earth with her bars [was] about me for ever: yet hast thou brought up my life from corruption, O LORD my God.

6. Vedet piirittivät minut aina sieluun asti, syvyys ympäröitsi minut, kaisla kietoutui päähäni.

7. When my soul fainted within me I remembered the LORD: and my prayer came in unto thee, into thine holy temple.

7. Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti, maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, Herra, minun Jumalani.

8. They that observe lying vanities forsake their own mercy.

8. Kun sieluni nääntyi minussa, minä muistin Herraa, ja minun rukoukseni tuli sinun tykösi, sinun pyhään temppeliisi.

9. But I will sacrifice unto thee with the voice of thanksgiving; I will pay [that] that I have vowed. Salvation [is] of the LORD.

9. Ne, jotka kunnioittavat vääriä jumalia, hylkäävät armonantajansa.

10. And the LORD spake unto the fish, and it vomited out Jonah upon the dry [land].

10. Mutta minä tahdon uhrata sinulle kiitoksen kaikuessa. Mitä olen luvannut, sen minä täytän. Herrassa on pelastus."

11.

11. Sitten Herra käski kalaa, ja se oksensi Joonan kuivalle maalle.