1 Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna, ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä.
2 Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa minun teistäni niinkuin kansa, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta vanhurskaita tuomioita, haluavat, että Jumala heitä lähestyisi:
3 "Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?" Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne.
4 Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa.
5 Tälläinenkö on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?
6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?
7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?
8 Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.
9 Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen." Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen,
10 jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä.
11 Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu.
12 Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, sinä kohotat perusmuurit, muinaisten polvien laskemat; ja sinun nimesi on oleva: "halkeamain umpeenmuuraaja" ja "teitten korjaaja maan asuttamiseksi."
13 Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,
14 silloin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan sinut maan kukkuloitten ylitse, ja minä annan sinun nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Sillä Herran suu on puhunut.
Versículos relacionados com Jesaja, 58:
Jesaja 58 on luku, joka käsittelee todellista uskonnollisuutta ja paastoa, joka miellyttää Jumalaa. Israelin ihmiset suorittivat uskonnollisia rituaalejaan, mutta he eivät harjoittaneet oikeudenmukaisuutta ja armoa, mikä oli Jumalan todellinen tavoite. Siksi profeetta Jesaja kehottaa ihmisiä elämään oikeudenmukaisuuden ja rakkauden elämää naapuria kohtaan ja parannuksen syntinsä. Alla olevat jakeet liittyvät Jesaja 58: ssa käsiteltyihin aiheisiin:
Sananlaskut 21:3: "Oikeudenkäynnin ja tuomitsemisen tekeminen vanhurskaudessa on Herralle hyväksyttävämpää kuin uhrausten tarjoaminen." Tämä jae osoittaa, että Herra arvostaa oikeudenmukaisuutta enemmän kuin uskonnollisia rituaaleja.
Matt. Jeesus lainaa Vanhasta testamentista kohta korostamaan armon merkitystä uhrauksien sijasta.
Jaakobin 1:27: "Puhdas ja tahrattoman uskonto Jumalamme ja Isämme edessä on seuraava: vierailla orvoissa ja leskeissä heidän kärsimyksissään ja olla vapautettu maailman korruptiosta." Tämä jae vahvistaa oikeudenmukaisuuden ja armon käytännön merkitystä.
1 Joh. 3:17-18: "Nyt sillä, jolla on resursseja tästä maailmasta ja joka tulee veljensä luo kärsimään ja sulje sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voi pysyä hänessä? KIELI, mutta teoksista ja totuudessa. " Tämä jae kehottaa kristittyjä osoittamaan rakkauttaan veljiinsä toimiensa kautta.
Matt. Tässä jakeessa Jeesus opettaa, että kun autamme muita, palvelemme häntä.
Kapitel: