1 Joosuan kuoleman jälkeen israelilaiset kysyivät Herralta ja sanoivat: "Kenen meistä on ensiksi lähdettävä kanaanilaisia vastaan, sotimaan heitä vastaan?" Herra vastasi:
2 "Juuda lähteköön; katso, minä annan maan hänen käsiinsä."
3 Niin Juuda sanoi veljellensä Simeonille: "Lähde minun kanssani minun arpaosaani, ja sotikaamme kanaanilaisia vastaan, niin minäkin tulen sinun kanssasi sinun arpaosaasi." Niin Simeon lähti hänen kanssaan.
4 Ja Juuda lähti, ja Herra antoi kanaanilaiset ja perissiläiset heidän käsiinsä; ja he voittivat heidät Besekissä - kymmenentuhatta miestä.
5 Ja he kohtasivat Adoni-Besekin Besekissä ja taistelivat häntä vastaan ja voittivat kanaanilaiset ja perissiläiset.
6 Ja Adoni-Besek pakeni, mutta he ajoivat häntä takaa ja ottivat hänet kiinni ja hakkasivat häneltä peukalot ja isotvarpaat.
7 Silloin Adoni-Besek sanoi: "Seitsemänkymmentä kuningasta, joilta oli hakattu peukalot ja isotvarpaat, kokosi muruja minun pöytäni alta; niinkuin minä olen tehnyt, niin on Jumala minulle maksanut." Ja he veivät hänet Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli.
8 Ja Juudan miehet ryhtyivät taisteluun Jerusalemia vastaan ja valloittivat sen ja surmasivat miekan terällä sen asukkaat ja pistivät kaupungin tuleen.
9 Sen jälkeen Juudan miehet laskeutuivat sotimaan niitä kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat Vuoristossa, Etelämaassa ja Alankomaassa.
10 Niin Juuda meni niitä kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat Hebronissa - Hebronin nimi oli muinoin Kirjat-Arba - ja he voittivat Seesain, Ahimanin ja Talmain.
11 Sieltä hän meni Debirin asukkaita vastaan - Debirin nimi oli muinoin Kirjat-Seefer -
12 ja Kaaleb sanoi: "Joka voittaa ja valloittaa Kirjat-Seeferin, sille minä annan tyttäreni Aksan vaimoksi."
13 Niin Otniel, Kenaan, Kaalebin nuoremman veljen, poika, valloitti sen; ja hän antoi tälle tyttärensä Aksan vaimoksi.
14 Ja kun Aksa tuli, niin hän yllytti miestänsä, että tämä pyytäisi hänen isältänsä peltomaata; ja Aksa pudottautui aasin selästä maahan. Silloin Kaaleb sanoi hänelle: "Mikä sinun on?"
15 Niin hän vastasi hänelle: "Anna minulle jäähyväislahja, sillä sinä olet naittanut minut kuivaan maahan, anna siis minulle vesilähteitä." Silloin Kaaleb antoi hänelle Ylälähteet ja Alalähteet.
16 Ja keeniläisen, Mooseksen apen, jälkeläiset olivat lähteneet Palmukaupungista Juudan jälkeläisten kanssa Juudan erämaahan, eteläpuolelle Aradia; he menivät ja asettuivat sikäläisen kansan sekaan.
17 Mutta Juuda meni veljensä Simeonin kanssa, ja he voittivat kanaanilaiset, jotka asuivat Sefatissa, ja he vihkivät kaupungin tuhon omaksi ja kutsuivat sen Hormaksi.
18 Ja Juuda valloitti Gassan alueineen, Askelonin alueineen ja Ekronin alueineen.
19 Ja Herra oli Juudan kanssa, niin että hän sai haltuunsa vuoriston; sillä hän ei kyennyt karkoittamaan niitä, jotka asuivat tasangolla, koska heillä oli raudoitettuja sotavaunuja.
20 Ja he antoivat Kaalebille Hebronin, niinkuin Mooses oli puhunut; ja hän karkoitti sieltä ne kolme anakilaista.
21 Mutta benjaminilaiset eivät karkoittaneet jebusilaisia, jotka asuivat Jerusalemissa, ja niin jebusilaiset jäivät asumaan benjaminilaisten sekaan, Jerusalemiin, aina tähän päivään asti.
22 Myöskin Joosefin heimo lähti liikkeelle; se lähti Beeteliin, ja Herra oli heidän kanssansa.
23 Ja Joosefin heimo vakoilutti Beeteliä - kaupungin nimi oli muinoin Luus -
24 ja vakoilijat näkivät miehen tulevan kaupungista ja sanoivat hänelle: "Näytä meille, mistä päästään kaupunkiin, niin me teemme sinulle laupeuden."
25 Niin hän näytti heille, mistä päästiin kaupunkiin, ja he surmasivat miekan terällä kaupungin asukkaat, mutta sen miehen ja koko hänen sukunsa he päästivät menemään.
26 Ja se mies meni heettiläisten maahan ja rakensi kaupungin ja antoi sille nimen Luus, ja se nimi sillä on vielä tänäkin päivänä.
27 Mutta Manasse ei saanut haltuunsa Beet-Seania ja sen tytärkaupunkeja, ei Taanakia ja sen tytärkaupunkeja, ei Doorin asukkaita ja sen tytärkaupunkeja, ei Jibleamin asukkaita ja sen tytärkaupunkeja eikä Megiddon asukkaita ja sen tytärkaupunkeja, vaan kanaanilaisten onnistui jäädä asumaan siihen maahan.
28 Kun Israel sitten voimistui, saattoi se kanaanilaiset työveron alaisiksi, mutta ei karkoittanut heitä.
29 Efraim ei karkoittanut kanaanilaisia, jotka asuivat Geserissä, ja niin kanaanilaiset jäivät asumaan sen keskeen, Geseriin.
30 Sebulon ei karkoittanut Kidronin asukkaita eikä Nahalolin asukkaita, ja niin kanaanilaiset jäivät asumaan sen keskeen, mutta joutuivat työveron alaisiksi.
31 Asser ei karkoittanut Akkon asukkaita eikä Siidonin asukkaita eikä myöskään Ahlabin, Aksibin, Helban, Afekin ja Rehobin asukkaita.
32 Ja niin asserilaiset joutuivat asumaan maan asukkaiden, kanaanilaisten, keskeen, koska eivät karkoittaneet heitä.
33 Naftali ei karkoittanut Beet-Semeksen asukkaita eikä Beet-Anatin asukkaita ja joutui niin asumaan maan asukkaiden, kanaanilaisten, keskeen; mutta Beet-Semeksen ja Beet-Anatin asukkaat joutuivat heille työveron alaisiksi.
34 Amorilaiset tunkivat daanilaiset vuoristoon, sillä he eivät sallineet heidän laskeutua tasangolle.
35 Ja amorilaisten onnistui jäädä asumaan Har-Herekseen, Aijaloniin ja Saalbimiin; mutta Joosefin heimon käsi kävi heille raskaaksi, ja he joutuivat työveron alaisiksi.
36 Ja amorilaisten alue ulottui Skorpionisolasta, Seelasta, ylöspäin.
Versículos relacionados com Tuomarien kirja, 1:
Tuomarien kirjan 1 luku kuvaa Israelin heimojen useita kaupunkeja Joshuan kuoleman jälkeen. Luvussa korostetaan kuitenkin myös joitain Israelin kansalaisten puutteita, kuten kanaanilaisten täydellisen tuhoamisen ja liiton kanssa joidenkin kanssa. Seuraavassa on viisi näihin aiheisiin liittyvää jaetta:
Numerot 33:55: "Mutta jos et karkota maan asukkaita edessäsi, tapahtuu, että ne, jotka annat, ovat kuin silmissäsi ja piikkisi iskissasi, ja kiristävät sinut maan päälle joka sinulla on. " Tämä jae korostaa luvatun maan pakanallisten kansojen täydellisen karkottamisen merkitystä, jota Israel ei tehnyt kokonaan.
Joshua 23:12-13: "Sillä jos rikkot ja takertuu muihin maihin, jotka ovat pysyneet keskenään, ja sekoita heidän kanssaan ja yhdistät heidän kanssaan, ja he tietävät varmasti, että Herra, Sinun Jumala, ei jatka näiden kansakuntien karkottamista edessäsi; pikemminkin ne ovat silmukan ja verkon kautta ja piiskaavat laiturillesi ja piikkiin silmiisi, kunnes menet tästä hyvästä maasta, joka antoi sinulle Herran, Herran, Sinun, Jumala. " Tämä jae varoittaa assosiaatiota pakanallisten kansojen kanssa, käytännö, jota Israel ei pystynyt välttämään kokonaan.
Numerot 32:23: "Mutta jos et tee niin, katso, sinä olet tehnyt syntiä Herraa vastaan; ja tiedä, että syntisi löytää sinut." Tämä jae korostaa kuuliaisuuden merkitystä Jumalalle ja tottelemattomuuden seurauksille.
Exodus 23:32-33: "Sinä et tee liitoa heidän kanssaan eikä heidän jumaliensa kanssa. He eivät asu sinun maasi, että he eivät tee syntiä minua vastaan; sillä sinä palvelet heidän jumaliaan, joka on sidos sinulle." Tämä jae varoittaa liitosta pakanallisten kansojen kanssa, käytäntö, jota Israel ei pystynyt välttämään kokonaan.
Joshua 23:16: "Kun rikot Herran, sinun Jumalasi liittoa, jonka hän määräsi sinut, ja annat ja palvella muita jumalia ja nojaa heille, sitten Herran viha syttyy sinua vastaan ja mene sitten menehtyä sitten Hyvästä maasta, jonka hän antoi sinulle. " Tämä jae korostaa uskottomuuden seurauksia Jumalalle, jota Israelin ihmiset kokivat useaan otteeseen.
Kapitel: