Gefunden 227 Ergebnisse für: rikkoutunut henki

  • Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sille, joka voittaa, minä annan salattua mannaa ja annan hänelle valkoisen kiven ja siihen kiveen kirjoitetun uuden nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen saaja.' (Johanneksen ilmestys 2, 17)

  • Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.'" (Johanneksen ilmestys 2, 29)

  • Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.' (Johanneksen ilmestys 3, 6)

  • Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.' (Johanneksen ilmestys 3, 13)

  • Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.'" (Johanneksen ilmestys 3, 22)

  • ja kolmas osa luoduista, mitä meressä on ja joissa henki on, kuoli, ja kolmas osa laivoista hukkui. (Johanneksen ilmestys 8, 9)

  • Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät. (Johanneksen ilmestys 11, 11)

  • Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin. (Johanneksen ilmestys 13, 15)

  • Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti - sanoo Henki - he saavat levätä vaivoistansa, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä." (Johanneksen ilmestys 14, 13)

  • Ja minä lankesin hänen jalkojensa juureen, kumartaen rukoillakseni häntä. Mutta hän sanoi minulle: "Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus; kumarra ja rukoile Jumalaa. Sillä Jeesuksen todistus on profetian henki." (Johanneksen ilmestys 19, 10)

  • Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi. (Johanneksen ilmestys 22, 17)


“A pessoa que nunca medita é como alguém que nunca se olha no espelho e, assim, não se cuida e sai desarrumada. A pessoa que medita e dirige seus pensamentos a Deus, que é o espelho de sua alma, procura conhecer seus defeitos, tenta corrigi-los, modera seus impulsos e põe em ordem sua consciência.” São Padre Pio de Pietrelcina