Judite, 9

1. Tendo eles partido, Judite entrou em seu oratório, pôs o seu cilício, cobriu a cabeça com cinzas e, prostrando-se diante do Senhor, orou dizendo:

1. Mutta Juudit lankesi kasvoilleen maahan, sirotti tuhkaa päänsä päälle ja riisui yltään säkkipuvun, johon hän oli pukeutuneena. Juuri silloin uhrattiin Jerusalemissa Jumalan huoneessa sen illan suitsutusuhri. Ja Juudit huusi suurella äänellä avuksi Herraa ja sanoi:

2. “Senhor, Deus de meu pai Simeão, a quem destes uma espada para se vingar dos estrangeiros que, arrastados pela paixão, violaram uma virgem, descobrindo-lhe vergonhosamente a nudez;*

2. "Herra, minun isäni Simeonin Jumala, hänen, jonka käteen sinä annoit miekan, että hän kostaisi muukalaisille, jotka riisuivat neitsyen sylin tehdäkseen hänelle väkivaltaa ja paljastivat hänen lanteensa häväistykselle ja häpeällisesti saastuttivat hänen kohtunsa! Sinähän olit sanonut: 'Ei näin saa tehdä'. Mutta he tekivät kuitenkin.

3. que entregastes suas mulheres à rapina, suas filhas ao cativeiro e todos os seus despojos em partilha aos vossos servos que ardiam de zelo ao vosso serviço, vinde, eu vos peço, ó Senhor, meu Deus, e socorrei esta viúva.

3. Sentähden sinä annoit heidän päämiehensä surman omiksi ja vuoteen, joka häpesi heidän petollista irstailuaan, sinä annoit tahraantua vereen; sinä löit palvelijat yhdessä valtiaiden kanssa, löit valtiaat valtaistuimiltaan.

4. Vós dispusestes os acontecimentos do passado, determinastes que uns sucedessem a outros e nada aconteceu sem que vós o quisésseis.

4. Ja sinä annoit heidän vaimonsa ryöstösaaliiksi ja heidän tyttärensä vankeuteen; kaiken saaliin jaettavaksi poikiesi kesken, joita sinä rakastat. Sillä he kiivailivat suuresti sinun puolestasi ja kauhistuivat oman verensä saastutusta ja huusivat sinua avuksensa. Jumala, minun Jumalani, kuule minua, leskivaimoa!

5. Todos os vossos caminhos são previamente escolhidos e os vossos juízos são marcados por vossa providência.

5. Sillä sinä olet tehnyt, mitä ennen niitä oli, ne ja niiden jälkeiset asiat; nykyiset ja tulevaiset sinä olet aivoitellut. Ja minkä sinä aivoittelit, se tapahtui,

6. Olhai agora para o acampamento dos assírios, como vos dignastes outrora olhar para o dos egípcios, quando corriam armados atrás dos vossos servos, fiando-se nos seus carros, nos seus cavaleiros e na multidão dos seus combatentes.

6. ja mitkä sinä olit päättänyt, ne astuivat esiin ja sanoivat: 'Katso, tässä me olemme'. Sillä kaikki sinun tiesi ovat valmiit, ja sinun tuomiosi on sinulle edeltä tunnettu.

7. Bastou um vosso olhar sobre o seu acampamento para paralisá-los nas trevas.

7. Sillä, katso assurilaiset ovat kokoontuneet lukuisin sotajoukoin; he kerskaavat hevosista ja ratsumiehistä, ylpeilevät jalkaväen voimasta, he panevat toivonsa kilpiin ja keihäisiin, jousiin ja linkoihin, eivätkä tiedä, että sinä olet Herra, joka hävität sodat.

8. O abismo reteve os seus pés e as águas submergiram-nos.

8. 'Herra' on sinun nimesi. Lyö maahan voimalla heidän väkensä ja murskaa vihallasi heidän väkevyytensä. Sillä he ovat päättäneet häväistä sinun pyhäkkösi ja saastuttaa sen majan, jossa sinun kunniasi nimi asuu, ja lyödä miekalla poikki sinun alttarisi sarven.

9. Senhor, que o mesmo aconteça a estes que confiam no seu número, nos seus carros, nos seus dardos, nos seus escudos, nas suas flechas e que são orgulhosos de suas lanças.

9. Katso heidän röyhkeyttänsä, lähetä vihasi heidän päätänsä kohti, anna minun, leskivaimon, käteen voima siihen, mitä olet aivoitellut.

10. Eles ignoram que vós sois o nosso Deus, vós que desde todo o tempo sabeis deter as guerras e que vosso nome é o Senhor.

10. Lyö minun huulteni vilpin kautta palvelija yhdessä herransa kanssa ja herra yhdessä palvelijansa kanssa; murskaa heidän ylpeytensä naisen kädellä.

11. Levantai o vosso braço como nos tempos antigos e quebrai o seu poder com a vossa força; caia diante de vossa cólera o poder daqueles que prometeram a si próprios violar o vosso santuário, profanar o taberná­culo de vosso nome e derrubar com um golpe de espada os cornos de vosso altar.

11. Sillä sinun voimasi ei riipu paljoudesta eikä sinun valtasi väkevistä miehistä, vaan sinä olet nöyrien Jumala ja alhaisten auttaja, heikkojen holhooja, hyljättyjen suojelija ja epätoivoisten pelastaja.

12. Fazei, Senhor, que o orgulho desse homem seja cortado com sua própria espada;

12. Niin, sinä, minun isäni Jumala ja Israelin perintöosan Jumala, taivaan ja maan valtias, vetten luoja ja kaiken luomakunnan kuningas, kuule minun rukoukseni

13. seja ele preso no laço de seus olhos fixos em mim e feri-o com as doces palavras de meus lábios.

13. ja anna minun sanani ja viekkauteni tulla haavoiksi ja mustelmiksi niille, joilla on pahoja aikeita sinun liittoasi, sinun pyhää huonettasi ja Siionin kukkulaa ja sinun lastesi asuinsijaa vastaan.

14. Dai firmeza ao meu coração para o desprezar e coragem para o abater.

14. Ja anna kaiken kansasi ja jokaisen sukukunnan tuntea ja tietää, että sinä olet Jumala, jonka on kaikki valta ja voima, ja ettei ole toista, joka suojelee Israelin heimoa, paitsi sinä".

15. Isso será para o vosso nome uma glória digna de memória, tendo-o derrubado a mão de uma mulher.

15.

16. Não é na multidão, Senhor, que está o vosso poder, nem vos comprazeis na força dos cavalos. Os soberbos nunca vos agradaram, mas sempre vos foram aceitas as preces dos mansos e humildes.

16.

17. Deus do céu, criador das águas e senhor de toda a criação, ouvi uma pobre suplicante que só confia em vossa misericórdia.

17.

18. Lembrai-vos, Senhor, de vossa promessa. Inspirai as palavras de minha boca e dai firmeza à resolução de meu coração, para que a vossa casa vos permaneça para sempre consagrada e que todos os povos reconheçam que só vós sois Deus e que não há outro fora de vós”.

18.