1 Minä, Paavali, itse kehoitan teitä Kristuksen laupeuden ja lempeyden kautta, minä, joka olen muka nöyrä kasvotusten teidän kanssanne, mutta poissa ollessani rohkea teitä kohtaan,
2 ja pyydän, ettei minun, kun tulen teidän tykönne, tarvitsisi käyttää sitä rohkeutta, millä aion luottavaisesti uskaltaa käydä eräiden kimppuun, jotka ajattelevat meistä, aivan kuin vaeltaisimme lihan mukaan.
3 Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi;
4 sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia.
5 Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle
6 ja olemme valmiit rankaisemaan kaikkea tottelemattomuutta, kunhan te ensin olette täysin kuuliaisiksi tulleet.
7 Nähkää, mitä silmäin edessä on. Jos joku on mielessään varma siitä, että hän on Kristuksen oma, ajatelkoon hän edelleen mielessään, että samoin kuin hän on Kristuksen, samoin olemme mekin.
8 Ja vaikka minä jonkun verran enemmänkin kerskaisin siitä vallastamme, jonka Herra on antanut teitä rakentaaksemme eikä kukistaaksemme, en ole häpeään joutuva.
9 Tämän minä sanon, ettei näyttäisi siltä, kuin peloittelisin teitä kirjeilläni.
10 Sillä hänen kirjeensä ovat, sanotaan, kyllä mahtavat ja pontevat, mutta ruumiillisesti läsnäollessaan hän on heikko, eikä hänen puheensa ole minkään arvoista.
11 Joka niin sanoo, ajatelkoon, että samaa, mitä me poissaolevina olemme kirjeissämme sanoissa, samaa me myös olemme läsnäolevina teoissa.
12 Sillä me emme rohkene lukeutua emmekä verrata itseämme eräisiin, jotka itseänsä suosittelevat; mutta he ovat ymmärtämättömiä, kun mittaavat itsensä omalla itsellään ja vertailevat itseään omaan itseensä.
13 Me taas emme rupea kerskaamaan yli määrän, vaan ainoastaan sen määrätyn vaikutusalan mukaan, minkä Jumala on asettanut meille määräksi, ulottuaksemme teihinkin asti.
14 Sillä me emme kurota itseämme liiaksi, ikäänkuin emme teihin ulottuisikaan, sillä olemmehan ehtineet Kristuksen evankeliumin julistamisessa teihinkin asti.
15 Emme kerskaa yli määrän, emme muiden vaivannäöistä, mutta meillä on se toivo, että teidän uskonne lisääntyessä me oman vaikutusalamme mukaan kasvamme teidän keskuudessanne niin suuriksi,
16 että saamme viedä evankeliumin myöskin tuolla puolen teitä oleviin maihin - tahtomatta kerskata siitä, mikä jo on valmista toisten vaikutusalalla.
17 Mutta joka kerskaa, hänen kerskauksenaan olkoon Herra.
18 Sillä ei se ole koetuksen kestävä, joka itse itseään suosittelee, vaan se, jota Herra suosittelee.
Versículos relacionados com 2.Korinttolaisille, 10:
Paavalin toisen kirje korinttilaisille 10 luku on omistautunut puolustamaan apostolia niitä vastaan, jotka syyttävät häntä heikoistaan ja joilla ei ole valtaa kirkon johtajana. Paavali alkaa selittämällä, että vaikka hän on ihmisen johtaja, hänen auktoriteettinsa tulee Jumalalta ja että hän ei taistele ihmisaseita, vaan jumalallisella avulla. Sitten hän väittää edelleen, että hänen kritiikki ei ole henkilökohtaista, vaan kirkon hyväksi ja Jumalan kunniaksi. Tässä on viisi jaetta, jotka liittyvät 2 Korinttilaisiin kohdassa oleviin aiheisiin:
Efesolaiset 6:12: "Sillä taistelu ei ole veren ja lihan vastaista, vaan tämän pimeän maailman hallitsijoita vastaan ja taivaallisten alueiden henkisiä voimia vastaan. Tämä jae korostaa ajatusta, että Paavalin taistelu ei ole ihmisten vastaisia, vaan pahan hengellisiä voimia vastaan.
Kolossilaiset 2:10: "Ja olet täydellinen hänessä, mikä on jokaisen ruhtinaskunnan ja voiman pää." Tämä jae huomauttaa, että Paavalin auktoriteetti tulee Jeesuksesta Kristuksesta, joka on kaikkien viranomaisten päällikkö.
1 Kor. , sillä kuka tuomitsee minut, on Herra. " Tämä jae osoittaa, että Paavali ei välitä ihmisen mielipiteestä, vaan Jumalan mielipiteestä, jolla on todella valtuudet arvioida häntä.
2. Kor. 13:10: "Siksi kirjoitan näitä asioita poissaolon, joten läsnä ollessa se ei käytä tiukkaa valtaa, jonka Herra on antanut minulle editoinnille, ei tuhoamiseksi." Tässä Paavali korostaa jälleen, että hänen auktoriteettinsa tulee Jumalalta ja sitä käytetään kirkon rakentamiseen.
1 Pietari 5:5: "Samoin sinä, nuorten jano, jano. Ja vei teille kaikki nöyrästi toisiinsa, koska Jumala vastustaa erinomaista, mutta antaa armon nöyrille." Tämä jae korostaa nöyryyden merkitystä johtajuudessa ja ehdottaa, että Paavalin puolustama johtajuus on nöyrä johtajuutta ja Jumalan alainen.
Capítulos: