1 Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä.
2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.
3 Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas.
4 Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus.
5 Ja te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit; ja hänessä ei ole syntiä.
6 Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
7 Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas.
8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.
9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.
10 Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.
11 Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme
12 eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta ja tappoi veljensä. Ja minkätähden hän tappoi hänet? Sentähden, että hänen tekonsa olivat pahat, mutta hänen veljensä teot vanhurskaat.
13 Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma teitä vihaa.
14 Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa.
15 Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.
16 Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
17 Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?
18 Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.
19 Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä,
20 että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki.
21 Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan,
22 ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista.
23 Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut.
24 Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut.
Versículos relacionados com 1. Johanneksen kirje, 3:
1 St. John 3 käsittelee jumalallista kuulumista, veljellistä rakkautta ja synnin käytäntöä. Luku alkaa korostamalla Isän rakkautta meille, joita kutsutaan Jumalan lapsiksi. Sitten kirjoittaja korostaa, että se, joka harjoittaa syntiä, on paholaisen poika, sillä paholainen syntiä alusta alkaen. Hän korostaa myös muiden rakastamisen merkitystä ja osoittaa, että tämä rakkaus on merkki siitä, että kuulumme Jumalalle. Lopuksi, luku puhuu oikeudenmukaisuuden käytännöstä ja siitä, kuinka tämä on todiste siitä, että olemme syntyneet Jumalasta.
Roomalaisille 8:16: "Henki itse todistaa henkemme, että olemme Jumalan lapsia." Tämä jae korostaa ajatusta jumalallisesta pojusta, joka on mainittu 1 Pyhän Johanneksen 3. Roomalaisten kirjoittaja sanoo, että Pyhä Henki todistaa, että olemme Jumalan lapsia, ja siten voimme itkeä hänelle "Abba, Isä".
1. Kor. 15:33: "Älä mene lankaan: huono yritys korruptoi hyvää moraalia." Tämä jae liittyy otteeseen, jossa 1 St. John 3: n kirjoittaja korostaa muiden rakastamisen merkitystä. Huono yritys voi johtaa henkilön harjoittelemaan syntiä, kun taas naapurin rakkauden tulisi johtaa heidän tekemään hyvää.
Hepr. 2:14-15: "Koska lapsilla on yhteistä lihaa ja verta, hän osallistui myös näihin asioihin, niin että hänen kuolemansa voitti sen, jolla on kuoleman voima, toisin sanoen paholainen, ja vapautti ne, jotka kaikkialla Elämä orjuutettiin kuoleman pelon vuoksi. " Tämä jae puhuu paholaisen tappiosta, joka mainitaan 1 St. John 3: ssa, joka syntyy alusta alkaen. Jeesuksen kuolema ristillä vapauttaa ihmiset paholaisen voimasta ja kuoleman pelosta.
JAMES 2:14-17: "Mitä järkeä on veljeni, sanoeko kukaan, että hänellä on uskoa, jos hänellä ei ole töitä? Voiko usko pelastaa hänet? Jos veli tai sisko tarvitsee jokapäiväistä vaatteita ja ruokaa ja yksi Sanot teille: "Mene rauhassa, lämmitä itseäsi ja ruoki itseäsi, kunnes tyydytät", mutta antaaksesi sinulle jotain, mikä on tämän käyttö?, Se on kuollut. " Tämä jae liittyy ajatukseen, että oikeudenmukaisuuden käytäntö on todiste siitä, että olemme syntyneet Jumalasta, joka mainitaan 1 Pyhän Johanneksen. James korostaa, että usko ilman teoksia on kuollut, ts. Useille on liitettävä toimet, jotka osoittavat rakkautta naapurin.
Rozdziały: