Baruch, 6

1. A copy of an epistle, which Jeremy sent unto them which were to be led captives into Babylon by the king of the Babylonians, to certify them, as it was commanded him of God.

1. Niiden syntien tähden, joita te olette tehneet Jumalaa vastaan, on Nebukadnessar, babylonilaisten kuningas, vievä teidät pois vankeina Babyloniin.

2. Because of the sins which ye have committed before God, ye shall be led away captives into Babylon by Nabuchodonosor king of the Babylonians.

2. Kun te siis olette tulleet Babyloniin, jäätte te sinne moneksi vuodeksi ja pitkäksi ajaksi, seitsemäksi miespolveksi. Mutta senjälkeen minä vien teidät sieltä pois rauhassa.

3. So when ye be come unto Babylon, ye shall remain there many years, and for a long season, namely, seven generations: and after that I will bring you away peaceably from thence.

3. Babylonissa te saatte nähdä hopeaisia, kultaisia ja puisia jumalia, joita kannetaan olkapäillä, mutta jotka herättävät pakanoissa pelkoa.

4. Now shall ye see in Babylon gods of silver, and of gold, and of wood, borne upon shoulders, which cause the nations to fear.

4. Kavahtakaa siis, ettette tekin tulisi muukalaisten kaltaisiksi ja tekin alkaisi peljätä niitä,

5. Beware therefore that ye in no wise be like to strangers, neither be ye and of them, when ye see the multitude before them and behind them, worshipping them.

5. nähdessänne, miten suuret kansanjoukot lankeavat kasvoilleen niiden edessä ja takana rukoillen niitä. Sanokaa pikemmin mielessänne: "Sinua, Herra, tulee kumartaen rukoilla".

6. But say ye in your hearts, O Lord, we must worship thee.

6. Sillä minun enkelini on teidän kanssanne, ja hän vaatii kostoa teidän hengestänne.

7. For mine angel is with you, and I myself caring for your souls.

7. Epäjumalain kielet ovat käsityöläisten veistämiä, ja ne itse ovat silattuja kullalla ja hopealla; valhetta ne ovat eivätkä voi puhua.

8. As for their tongue, it is polished by the workman, and they themselves are gilded and laid over with silver; yet are they but false, and cannot speak.

8. Ja niinkuin neitsyttä varten, joka koristuksia rakastaa, he ottavat kultaa

9. And taking gold, as it were for a virgin that loveth to go gay, they make crowns for the heads of their gods.

9. ja valmistavat seppeleitä pannakseen ne epäjumalainsa päähän; käypä niinkin, että papit ottavat salaa epäjumaliltansa kultaa ja hopeaa omiin tarpeisiinsa,

10. Sometimes also the priests convey from their gods gold and silver, and bestow it upon themselves.

10. vieläpä antavat niiltä otettua portoille porttolassa. Ja he koristavat niitä niinkuin ihmisiä vaatteilla, noita hopeaisia, kultaisia ja puisia jumaliaan.

11. Yea, they will give thereof to the common harlots, and deck them as men with garments, [being] gods of silver, and gods of gold, and wood.

11. Mutta ne eivät voi varjella itseään ruosteelta eikä toukilta, vaikka ovat verhottuja purppuravaatteeseen.

12. Yet cannot these gods save themselves from rust and moth, though they be covered with purple raiment.

12. Niiden kasvoilta täytyy pyyhkiä pois temppelin pöly, jota niihin on runsaasti tarttunut.

13. They wipe their faces because of the dust of the temple, when there is much upon them.

13. Ja epäjumalalla on myös valtikka, niinkuin maan hallitusmiehellä, vaikka se ei kykene tappamaan sitä, joka rikkoo sitä vastaan.

14. And he that cannot put to death one that offendeth him holdeth a sceptre, as though he were a judge of the country.

14. Ja sillä on kädessään miekka ja kirves, vaikkei se voi pelastaa itseään sodalta eikä rosvoilta. Siitä voi ymmärtää, etteivät ne ole jumalia;älkää siis niitä peljätkö.

15. He hath also in his right hand a dagger and an ax: but cannot deliver himself from war and thieves.

15. Sillä niinkuin ihmisen käyttämä astia, jos se menee rikki, käy kelvottomaksi,

16. Whereby they are known not to be gods: therefore fear them not.

16. niin on laita myös heidän jumaliensa; kun ne seisovat pystytettyinä temppeleihin, tulevat niiden silmät täyteen tomua sisäänastuvien jaloista.

17. For like as a vessel that a man useth is nothing worth when it is broken; even so it is with their gods: when they be set up in the temple, their eyes be full of dust through the feet of them that come in.

17. Ja niinkuin siltä, joka on rikkonut kuningasta vastaan, suljetaan uloskäytävät, niinkuin ainakin teloitettavaksi vietävältä, niin papit varustavat myös niiden temppelit ovilla, lukoilla ja salvoilla, etteivät rosvot saisi niitä ryöstää.

18. And as the doors are made sure on every side upon him that offendeth the king, as being committed to suffer death: even so the priests make fast their temples with doors, with locks, and bars, lest their gods be spoiled with robbers.

18. He sytyttävät niille lamppuja, vieläpä useampia kuin itselleen, vaikka ne eivät voi nähdä niistä yhtäkään.

19. They light them candles, yea, more than for themselves, whereof they cannot see one.

19. Niiden on laita niinkuin temppelin hirsien; niiden sisus, niin sanotaan, mätänee; maan madot syövät ne ja niiden verhon, niiden sitä huomaamatta.

20. They are as one of the beams of the temple, yet they say their hearts are gnawed upon by things creeping out of the earth; and when they eat them and their clothes, they feel it not.

20. Niiden kasvot ovat mustuneet temppelin savusta.

21. Their faces are blacked through the smoke that cometh out of the temple.

21. Niiden ruumiille ja päähän lentävät istumaan lepakot, pääskyset ja muut linnut; samoin istuvat sinne kissatkin.

22. Upon their bodies and heads sit bats, swallows, and birds, and the cats also.

22. Tästä voitte ymmärtää, etteivät ne ole jumalia. Älkää siis niitä peljätkö.

23. By this ye may know that they are no gods: therefore fear them not.

23. Ellei kullasta, jolla ne ovat koreiksi silatut, hangata ruostetta pois, eivät ne pysy kiiltävinä; eivät ne huomanneet sitäkään, kun ne valettiin.

24. Notwithstanding the gold that is about them to make them beautiful, except they wipe off the rust, they will not shine: for neither when they were molten did they feel it.

24. Ne on ostettu hinnasta mistä hyvänsä, vaikka niissä ei henkeä ole.

25. The things wherein there is no breath are bought for a most high price.

25. Koska niillä ei ole jalkoja, täytyy niitä kantaa olkapäillä, ja niin ne näyttävät ihmisille kehnoutensa, ja niidenkin, jotka niitä palvelevat, täytyy hävetä.

26. They are borne upon shoulders, having no feet whereby they declare unto men that they be nothing worth.

26. Sillä jos epäjumala kaatuu maahan, ei se kykene itsestään nousemaan, ja jos joku on asettanut sen pystyyn, ei se voi itsestään liikkua, ja jos se on kallistunut, ei se voi kohota suoraksi, vaan sen eteen pannaan uhrilahjat niinkuin vainajille.

27. They also that serve them are ashamed: for if they fall to the ground at any time, they cannot rise up again of themselves: neither, if one set them upright, can they move of themselves: neither, if they be bowed down, can they make themselves straight: but they set gifts before them as unto dead men.

27. Ja niille uhratun antavat pois niiden papit käyttäen sen omaksi hyväkseen. Samoin heidän vaimonsa panevat suolaan uhrilihan eivätkä jaa sitä köyhälle eikä tarvitsevaiselle.

28. As for the things that are sacrificed unto them, their priests sell and abuse; in like manner their wives lay up part thereof in salt; but unto the poor and impotent they give nothing of it.

28. Näihin uhreihin saa koskea vaimo, jolla on kuukautisensa, sekä lapsensynnyttäjä. Kun te siis tästä ymmärrätte, etteivät ne ole jumalia, niin älkää niitä peljätkö.

29. Menstruous women and women in childbed eat their sacrifices: by these things ye may know that they are no gods: fear them not.

29. Sillä kuinka voisi niitä nimittää jumaliksi? Panevathan naiset näiden hopeaisten, kultaisten ja puisten jumalien eteen uhriruokaa.

30. For how can they be called gods? because women set meat before the gods of silver, gold, and wood.

30. Ja niiden temppeleissä papit häärivät rikkirevityissä vaatteissa, tukka ja parta ajeltuina, päät peittämättöminä,

31. And the priests sit in their temples, having their clothes rent, and their heads and beards shaven, and nothing upon their heads.

31. ja he kiljuvat ja huutavat jumaliensa edessä, niinkuin eräiden on tapana tehdä vainajan aterialla.

32. They roar and cry before their gods, as men do at the feast when one is dead.

32. Papit ottavat osia niiden vaatteista ja puettavat niillä vaimonsa ja lapsensa.

33. The priests also take off their garments, and clothe their wives and children.

33. Jos joku tekee niille pahaa taikka hyvää, eivät ne kykene sitä kostamaan. Kuningasta ne eivät voi valtaan asettaa eikä vallasta erottaa.

34. Whether it be evil that one doeth unto them, or good, they are not able to recompense it: they can neither set up a king, nor put him down.

34. Samoin ne eivät voi antaa rikkautta eikä rahaa. Jos joku tekee niille lupauksen eikä sitä täytä, eivät ne voi sitä velkoa.

35. In like manner, they can neither give riches nor money: though a man make a vow unto them, and keep it not, they will not require it.

35. Ne eivät voi pelastaa ihmistä kuolemasta eivätkä vapauttaa heikompaa väkevän käsistä.

36. They can save no man from death, neither deliver the weak from the mighty.

36. Sokeaa ne eivät voi tehdä näkeväksi, eivät auttaa ihmistä ahdingon alta.

37. They cannot restore a blind man to his sight, nor help any man in his distress.

37. Leskelle ne eivät voi osoittaa armeliaisuutta eivätkä tehdä hyvää orvolle.

38. They can shew no mercy to the widow, nor do good to the fatherless.

38. Vuoresta lohkaistujen kivimöhkäleiden kaltaisia ovat nuo puukuvat, kullalla ja hopealla silatut; häpeään joutuvat ne, jotka niitä palvelevat.

39. Their gods of wood, and which are overlaid with gold and silver, are like the stones that be hewn out of the mountain: they that worship them shall be confounded.

39. Kuinka siis voisi luulla tai nimittää niitä jumaliksi?

40. How should a man then think and say that they are gods, when even the Chaldeans themselves dishonour them?

40. Jopa kaldealaiset itsekin häpäisevät niitä, sillä kun he näkevät jonkun, joka on mykkä eikä voi puhua, niin he tuovat esiin Beelin kuvan ja vaativat siltä, että mykkä puhuisi, ikäänkuin se voisi mitään ymmärtää.

41. Who if they shall see one dumb that cannot speak, they bring him, and intreat Bel that he may speak, as though he were able to understand.

41. He eivät voi sitä käsittää eivätkä niistä luopua, sillä heillä ei ole ymmärrystä.

42. Yet they cannot understand this themselves, and leave them: for they have no knowledge.

42. Ja vaimot istuvat teitten varsilla siteet vyöllänsä polttaen lesesuitsuketta.

43. The women also with cords about them, sitting in the ways, burn bran for perfume: but if any of them, drawn by some that passeth by, lie with him, she reproacheth her fellow, that she was not thought as worthy as herself, nor her cord broken.

43. Jos sitten joku ohikulkija on vienyt jonkun heistä syrjään ja maannut hänet, pilkkaa tämä lähinnä istuvaa, siksi ettei sille ole tapahtunut samaa kunniaa kuin hänelle itselleen ja ettei sen sidettä ole rikottu.

44. Whatsoever is done among them is false: how may it then be thought or said that they are gods?

44. Kaikki, mikä epäjumalien kautta muka tapahtuu, on petosta. Kuinka siis voisi luulla tai nimittää niitä jumaliksi?

45. They are made of carpenters and goldsmiths: they can be nothing else than the workmen will have them to be.

45. Ne ovat käsityöläisten ja kultaseppien valmistamia, eivätkä ne siis voi ikinä muuksi tulla, kuin miksi taideniekat ne tahtovat tehdä.

46. And they themselves that made them can never continue long; how should then the things that are made of them be gods?

46. Kun nyt niiden valmistajat itse eivät ole pitkäikäisiä,

47. For they left lies and reproaches to them that come after.

47. niin kuinka sitten heidän valmistamansa saisivat pitkän iän? Valhetta ja häpeää ne jättävät jälkeentulevaisille.

48. For when there cometh any war or plague upon them, the priests consult with themselves, where they may be hidden with them.

48. Sillä kun niitä kohtaa sota tai muu onnettomuus, neuvottelevat papit keskenään, minne he niiden kanssa voisivat lymytä.

49. How then cannot men perceive that they be no gods, which can neither save themselves from war, nor from plague?

49. Kuinka siis voi olla huomaamatta, etteivät ne ole jumalia, jotka eivät voi pelastaa itseään sodasta eikä muusta onnettomuudesta?

50. For seeing they be but of wood, and overlaid with silver and gold, it shall be known hereafter that they are false:

50. Kun ne ovat vain puukuvia, kullalla tai hopealla silattuja, niin kerran on tuleva tunnetuksi, että ne ovat valhetta; on käyvä ilmeiseksi kaikille kansoille ja kuninkaille, etteivät ne ole jumalia, vaan ihmiskätten työtä, eikä niissä ole mitään jumalallista toimintaa.

51. And it shall manifestly appear to all nations and kings that they are no gods, but the works of men's hands, and that there is no work of God in them.

51. Kuka siis voisi olla tietämättä, etteivät ne ole jumalia?

52. Who then may not know that they are no gods?

52. Ne eivät voi asettaa maahan kuningasta eivätkä antaa ihmisille sadetta.

53. For neither can they set up a king in the land, nor give rain unto men.

53. Ollen voimattomia ne eivät kykene hankkimaan itselleen oikeutta eikä torjumaan vääryyttä.

54. Neither can they judge their own cause, nor redress a wrong, being unable: for they are as crows between heaven and earth.

54. Ne ovat kuin varikset taivaan ja maan välillä. Ja jos tuli kerran pääsee irti näiden puisten tai kullalla tai hopealla silattujen jumalien temppelissä, niin pakenevat niiden papit ja pelastavat henkensä, mutta ne itse palavat poroksi kuin puupölkyt.

55. Whereupon when fire falleth upon the house of gods of wood, or laid over with gold or silver, their priests will flee away, and escape; but they themselves shall be burned asunder like beams.

55. Kuningasta tai vihollisia ne eivät voi vastustaa.

56. Moreover they cannot withstand any king or enemies: how can it then be thought or said that they be gods?

56. Kuinka siis voi luulla tai uskoa niitä jumaliksi? Ne eivät voi pelastaa itseään varkaiden eikä rosvojen käsistä, nuo puiset ja hopealla ja kullalla silatut jumalat.

57. Neither are those gods of wood, and laid over with silver or gold, able to escape either from thieves or robbers.

57. Ne, jotka saavat ne valtaansa, ottavat niistä kullan ja hopean ja menevät matkaansa mukanaan vaatteet, joihin ne olivat verhottuja, eivätkä ne voi mitenkään auttaa itseään.

58. Whose gold, and silver, and garments wherewith they are clothed, they that are strong take, and go away withal: neither are they able to help themselves.

58. On siis parempi olla kuningas, joka osoittaa urhoollisuuttaan, tai tarpeellinen talouskapine, jota sen omistaja voi käyttää, kuin väärä jumala; vieläpä talon ovikin, joka suojelee, mitä sisällä on, on arvokkaampi kuin nuo väärät jumalat, ja palatsin puupilari on arvokkaampi kuin nuo väärät jumalat.

59. Therefore it is better to be a king that sheweth his power, or else a profitable vessel in an house, which the owner shall have use of, than such false gods; or to be a door in an house, to keep such things therein, than such false gods. or a pillar of wood in a a palace, than such false gods.

59. Aurinko, kuu ja tähdet, jotka valaisevat ja ovat lähetetyt täyttämään tehtävänsä, tottelevat mielellään.

60. For sun, moon, and stars, being bright and sent to do their offices, are obedient.

60. Samoin myös salama, kun se leimahtaa, on kaunis katsella; niin on myös tuulen laita, joka puhaltaa yli kaiken maan.

61. In like manner the lightning when it breaketh forth is easy to be seen; and after the same manner the wind bloweth in every country.

61. Ja jos Jumala käskee pilviä kulkemaan yli koko maan piirin, niin ne täyttävät saamansa käskyn.

62. And when God commandeth the clouds to go over the whole world, they do as they are bidden.

62. Tuli, joka on ylhäältä lähetetty kuluttamaan vuoret ja metsät, tekee sen, mitä sille on tehtäväksi annettu. Mutta epäjumalat eivät ole niihin verrattavissa muodoltaan eikä voimaltaan.

63. And the fire sent from above to consume hills and woods doeth as it is commanded: but these are like unto them neither in shew nor power.

63. Sentähden ei niitä tule luulla eikä nimittää jumaliksi; eiväthän ne kykene langettamaan tuomiota eikä tekemään hyvää ihmisille.

64. Wherefore it is neither to be supposed nor said that they are gods, seeing, they are able neither to judge causes, nor to do good unto men.

64. Kun te siis tiedätte, etteivät ne ole jumalia, niin älkää niitä peljätkö.

65. Knowing therefore that they are no gods, fear them not,

65. Kuninkaita ne eivät voi kirota eikä siunata.

66. For they can neither curse nor bless kings:

66. Ne eivät voi näyttää kansoille merkkejä taivaalta, eivät loistaa niinkuin aurinko eivätkä valaista niinkuin kuu.

67. Neither can they shew signs in the heavens among the heathen, nor shine as the sun, nor give light as the moon.

67. Eläimetkin ovat siinä niitä paremmat, että ne voivat paeta turvapaikkaan ja niin auttaa itseään.

68. The beasts are better than they: for they can get under a cover and help themselves.

68. Meillä ei siis ole vähintäkään osoitusta siitä, että ne olisivat jumalia. Älkää sentähden niitä peljätkö.

69. It is then by no means manifest unto us that they are gods: therefore fear them not.

69. Niinkuin kurkkumaalla linnun pelätin, joka ei mitään suojele, ovat nuo heidän puiset ja kullalla ja hopealla silatut jumalansa.

70. For as a scarecrow in a garden of cucumbers keepeth nothing: so are their gods of wood, and laid over with silver and gold.

70. Samalla tavalla ne voidaan verrata myös puutarhan orjantappura-aitaan, jolle kaikki linnut istuvat, ja samoin myös ruumiiseen, joka on viskattu pimeyteen, nuo heidän puiset ja kullalla ja hopealla silatut jumalansa.

71. And likewise their gods of wood, and laid over with silver and gold, are like to a white thorn in an orchard, that every bird sitteth upon; as also to a dead body, that is east into the dark.

71. Jo niiden mätänevistä purppura- ja pellavavaatteista voi käsittää, etteivät ne ole jumalia; ja lopuksi ne itsekin joutuvat toukkien syömiksi ja pilkaksi maassa.

72. And ye shall know them to be no gods by the bright purple that rotteth upon then1: and they themselves afterward shall be eaten, and shall be a reproach in the country.

72. Parempi on siis ihminen, joka on oikeamielinen ja jolla ei ole epäjumalankuvia; sillä hän säästyy pilkalta.

73. Better therefore is the just man that hath none idols: for he shall be far from reproach. .

73.