Znaleziono 486 Wyniki dla: luu

  • Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo. (1. Mooseksen kirja 2, 22)

  • Ja mies sanoi: "Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu." (1. Mooseksen kirja 2, 23)

  • Ja Misraimille syntyivät luudilaiset, anamilaiset, lehabilaiset, naftuhilaiset, (1. Mooseksen kirja 10, 13)

  • Seemin pojat olivat Eelam, Assur, Arpaksad, Luud ja Aram. (1. Mooseksen kirja 10, 22)

  • Kun hän oli paluumatkalla, voitettuaan Kedorlaomerin ja ne kuninkaat, jotka olivat tämän kanssa, meni Sodoman kuningas häntä vastaan Saaven laaksoon, jota sanotaan "Kuninkaan laaksoksi." (1. Mooseksen kirja 14, 17)

  • Silloin Loot meni puhuttelemaan vävyjänsä, joiden oli aikomus ottaa hänen tyttärensä, ja sanoi: "Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin." Mutta hänen vävynsä luulivat hänen laskevan leikkiä. (1. Mooseksen kirja 19, 14)

  • Ja hän kutsui paikan Beeteliksi; mutta ennen oli kaupungin nimenä Luus. (1. Mooseksen kirja 28, 19)

  • Ja Laaban sanoi hänelle: "Niin, sinä olet minun luutani ja lihaani." Ja hän asui hänen luonaan kuukauden päivät. (1. Mooseksen kirja 29, 14)

  • Ja kun mies huomasi, ettei hän häntä voittanut, iski hän häntä lonkkaluuhun, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen painiskellessaan hänen kanssaan. (1. Mooseksen kirja 32, 25)

  • Sentähden israelilaiset eivät vielä tänäkään päivänä syö reisijännettä, joka kulkee lonkkaluun yli; sillä hän iski Jaakobia lonkkaluuhun, reisijänteen kohdalle. (1. Mooseksen kirja 32, 32)

  • Ja Jaakob saapui Luusiin, joka on Kanaanin maassa, se on Beeteliin, kaiken väen kanssa, joka oli hänen seurassaan. (1. Mooseksen kirja 35, 6)

  • Kun nyt Juuda näki hänet, luuli hän häntä portoksi; sillä hän oli peittänyt kasvonsa. (1. Mooseksen kirja 38, 15)


“Não se desencoraje, pois, se na alma existe o contínuo esforço de melhorar, no final o Senhor a premia fazendo nela florir, de repente, todas as virtudes como num jardim florido.” São Padre Pio de Pietrelcina