Znaleziono 1243 Wyniki dla: Jumala Raamatussa
Ja he uhrasivat sinä päivänä suuria uhreja ja iloitsivat, sillä Jumala oli suuresti ilahuttanut heitä; myöskin vaimot ja lapset iloitsivat. Ja ilo kuului Jerusalemista kauas. (Nehemia 12, 43)
Eikö Salomo, Israelin kuningas, tehnyt juuri tuollaista syntiä? Ei yhdelläkään monien kansojen joukossa ollut hänen vertaistaan kuningasta; hän oli Jumalallensa rakas, ja Jumala asetti hänet koko Israelin kuninkaaksi. Kuitenkin muukalaiset vaimot saattoivat hänetkin tekemään syntiä. (Nehemia 13, 26)
Näin he sopivatkin. Ja isä sanoi Tobiaalle: »Valmistaudu matkalle, ja olkoon matkanne onnellinen». Kun poika oli varustautunut matkalle, sanoi isä hänelle: »Lähde tämän miehen kanssa. Mutta Jumala, joka asuu taivaassa, antakoon teidän matkanne onnistua, ja hänen enkelinsä seuratkoon teitä.» Sitten he molemmat menivät ulos lähteäkseen matkalle, ja nuorukaisen koira lähti mukaan. (Tobian kirja 5, 17)
Olen antanut tyttäreni seitsemälle miehelle, mutta jokainen heistä, niin pian kuin meni hänen tykönsä, kuoli kohta yön tultua. Mutta ole nyt iloinen.» Mutta Tobias sanoi: »En maista täällä mitään, ennenkuin välillämme on tehty laillinen sopimus». Raguel sanoi: »Ota hänet tästä hetkestä, lain mukaan; sinä olet hänen sukulaisensa, ja hän on sinun. Armollinen Jumala antakoon teille ylimmän onnen.» (Tobian kirja 7, 11)
Ja Tobias alkoi rukoilla ja sanoi: »Ole kiitetty sinä, isiemme Jumala, ja kiitetty olkoon sinun pyhä ja kunnioitettu nimesi iankaikkisesti. Sinua kiittäkööt taivaat ja kaikki sinun luotusi. (Tobian kirja 8, 5)
Silloi Raguel kiitti Jumalaa sanoen: »Ole kiitetty sinä, Jumala, kaikella kiitoksella, ja sinua kiittäkööt sinun pyhäsi ja kaikki sinun luotusi; kaikki sinun enkelisi ja valittusi kiittäkööt sinua iankaikkisesti. (Tobian kirja 8, 15)
Sitten hän siunasi heidät ja lähetti heidät matkalle sanoen: »Taivaan Jumala suokoon teille onnea, lapseni, ennenkuin minä kuolen». (Tobian kirja 10, 11)
Ja tyttärelleen hän sanoi: »Kunnioita appivanhempiasi; he ovat nyt sinun vanhempasi. Toivon kuulevani sinusta hyvää.» Ja hän suuteli häntä. Ja Edna sanoi Tobiaalle: »Rakas veljeni, vieköön taivaan Jumala sinut kotiin ja suokoon minun nähdä sinulla lapsia tyttärestäni Saarasta, että minä saisin riemuita Herran edessä. Katso, minä uskon tyttäreni sinun huomaasi; älä tuota hänelle murhetta.» (Tobian kirja 10, 12)
ja purskahti itkuun ja sanoi: »Ylistettävä olet sinä, Jumala, ylistettävä sinun nimesi iankaikkisesti, ja ylistettävät kaikki sinun pyhät enkelisi. (Tobian kirja 11, 14)
Mutta Toobit tunnusti heidän edessään, että Jumala oli armahtanut häntä. Ja kun Toobit lähesty miniäänsä Saaraa, tervehti hän häntä sanoen: »Ole tervetullut, tyttäreni; ylistetty olkoon Jumala, joka on tuonnut sinnut meidän tykömme, niin olkoot myös isäsi ja äitisi». Ja kaiken hänen veljiensä keskuudessa Niinivessä oli ilo. (Tobian kirja 11, 17)
Ja nyt on Jumala lähettänyt minut parantamaan sinut ja sinun miniäsi Saaran. (Tobian kirja 12, 14)
Ja Toobit kirjoitti rukouksen, riemuvirren, ja sanoi: Ylistetty olkoon Jumala, joka elää iankaikkisesti, ja hänen kuninkuutensa. (Tobian kirja 13, 1)