Fondare 296 Risultati per: Valitse Seitsemän
Pashurin jälkeläisiä tuhat kaksisataa neljäkymmentä seitsemän; (Nehemia 7, 41)
paitsi heidän palvelijoitansa ja palvelijattariansa, joita oli seitsemäntuhatta kolmesataa kolmekymmentä seitsemän. Lisäksi oli heillä kaksisataa neljäkymmentä viisi mies- ja naisveisaajaa. (Nehemia 7, 67)
Ja muu kansa antoi yhteensä kaksikymmentä tuhatta dareikkia kultaa ja kaksituhatta miinaa hopeata sekä kuusikymmentä seitsemän papin-ihokasta. (Nehemia 7, 71)
Ja Jumalan lain kirjaa luettiin joka päivä, ensimmäisestä päivästä viimeiseen saakka. Ja he viettivät juhlaa seitsemän päivää, ja kahdeksantena päivänä pidettiin juhlakokous säädetyllä tavalla. (Nehemia 8, 18)
Kun minä olin palannut jälleen kotiini ja saanut takaisin vaimoni Hannan ja poikani Tobiaan, niin minä helluntaijuhlana, joka on seitsemän viikon pyhä, valmistin juhlapöydän ja asetuin aterialle. (Tobian kirja 2, 1)
Sillä hänet oli annettu seitsemälle miehelle, mutta paha henki, Asmodeus, oli tappanut heidät, ennenkuin he olivat yhtyneet häneen. Ja naiset sanoivat hänelle: »Oletko mieletön, kun surmaat miehesi? Sinulla on jo ollut seitsemän miestä, mutta sinua ei ole kutsuttu niistä yhdenkään nimen mukaan. (Tobian kirja 3, 8)
ja etten ole saastuttanut nimeäni enkä isäni nimeä siinä maassa, jossa minä elän vankina. Minä olen isäni ainoa lapsi, eikä hänellä ole muuta lasta, joka hänet perisi, eikä muuta läheistä omaista tai tämän poikaa, jolle minun pitäisi säilyttää itseni vaimoksi. Minulta on jo kuollut seitsemän miestä; mitä varten minä vielä eläisin? Mutta jos sinä et näe hyväksi surmata minua, niin käske, että saan kokea laupeutta ja armoa, ettei minun enää tarvitse kuulla herjausta.» (Tobian kirja 3, 15)
Ja Tobiaan häitä vietettiin ilon vallitessa seitsemän päivää. (Tobian kirja 11, 19)
Hän kuoli Meedian Ekbatanassa sadan kahdenkymmenen seitsemän vuoden vanhana. (Tobian kirja 14, 14)
Ja Israelin heimo suri häntä seitsemän päivää. Mutta ennen kuolemaansa hän jakoi omaisuutensa miehensä Manassen kaikille lähimmille sukulaisille ja omille lähimmille sukulaisillensa. (Juditin kirja 16, 24)
Seitsemäntenä päivänä, kun kuninkaan sydän oli viinistä iloinen, käski hän Mehumanin, Bistan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Seetarin ja Karkaan, niiden seitsemän hoviherran, jotka toimittivat palvelusta kuningas Ahasveroksen luona, (Ester 1, 10)
ja hänen lähimpänsä olivat Karsena, Seetar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Meedian ruhtinasta, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja istuivat valtakunnan ensimmäisinä -: (Ester 1, 14)
