Fondare 18 Risultati per: Nälän

  • Ja nyt, poikani, rakasta veljiäsi äläkä ylpisty sydämmessäsi, niin että halveksut veljiäsi ja kansasi poikia ja tyttäriä etkä ota itsellesi heistä vaimoa. Sillä ylpeydestä tulee turmio ja paljon onnettomuutta, kelvottomasta elämästä köyhyys ja suuri puute. Sillä kelvoton elämä on nälän äiti. (Tobian kirja 4, 13)

  • "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän, (Job 39, 1)

  • pelastaaksensa heidän sielunsa kuolemasta, elättääksensä heitä nälän aikana. (Psalmit 33, 19)

  • Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää. (Psalmit 37, 19)

  • Muista nälän aikaa yltäkylläisyyden aikana, köyhyyttä ja puutetta rikkauden päivinä. (Jesus Sirakin kirja 18, 25)

  • Ja jos he kysyvät sinulta: 'Minne meidän on mentävä?' niin vastaa heille: Näin sanoo Herra: Joka ruton oma, se ruttoon, joka miekan, se miekkaan, joka nälän, se nälkään, joka vankeuden, se vankeuteen! (Jeremia 15, 2)

  • Ja minä lähetän heidän sekaansa miekan, nälän ja ruton, kunnes he ovat hävinneet siitä maasta, jonka minä olen antanut heille ja heidän isillensä." (Jeremia 24, 10)

  • Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä lähetän heidän sekaansa miekan, nälän ja ruton ja teen heidät inhottaviksi kuin viikunat, jotka ovat niin huonoja, ettei niitä voi syödä. (Jeremia 29, 17)

  • Katso, piiritysvallit ovat edenneet aivan kaupunkiin asti, niin että se valloitetaan, ja kaupunki joutuu miekan, nälän ja ruton pakosta kaldealaisten valtaan, jotka sotivat sitä vastaan. Mitä sinä olet puhunut, on tapahtunut, ja katso, sinä näet sen. (Jeremia 32, 24)

  • Mutta nyt sanoo Herra, Israelin Jumala, näin tästä kaupungista, jonka te sanotte joutuvan Baabelin kuninkaan käsiin miekan, nälän ja ruton pakosta: (Jeremia 32, 36)

  • Parempi oli miekan kaatamien kuin nälän kaatamien, jotka menehtyivät, kuin lävitsepistetyt, pellon viljaa vailla. (Valitusvirret 4, 9)

  • Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia. (Valitusvirret 5, 10)


“Há alegrias tão sublimes e dores tão profundas que não se consegue exprimir com palavras. O silêncio é o último recurso da alma, quando ela está inefavelmente feliz ou extremamente oprimida!” São Padre Pio de Pietrelcina