Fondare 394 Risultati per: Mooses

  • Niin kansa riiteli Moosesta vastaan ja sanoi: "Antakaa meille vettä juoda!" Mooses vastasi heille: "Miksi riitelette minua vastaan? Miksi kiusaatte Herraa?" (2. Mooseksen kirja 17, 2)

  • Niin Mooses huusi Herraa ja sanoi: "Mitä minä teen tälle kansalle? Ei paljon puutu, että he kivittävät minut." (2. Mooseksen kirja 17, 4)

  • Katso, minä seison siellä sinun edessäsi kalliolla Hoorebin luona; lyö kallioon, ja siitä on vuotava vettä, niin että kansa saa juoda." Ja Mooses teki niin Israelin vanhimpain nähden. (2. Mooseksen kirja 17, 6)

  • Niin Mooses sanoi Joosualle: "Valitse meille miehiä, mene ja taistele huomenna amalekilaisia vastaan. Minä asetun vuoren huipulle, Jumalan sauva kädessäni." (2. Mooseksen kirja 17, 9)

  • Ja Joosua teki, niinkuin Mooses oli hänelle sanonut, ja taisteli amalekilaisia vastaan. Mutta Mooses, Aaron ja Huur nousivat vuoren huipulle. (2. Mooseksen kirja 17, 10)

  • Ja niin kauan kuin Mooses piti kätensä ylhäällä, oli Israel voitolla; mutta kun hän antoi kätensä vaipua, olivat amalekilaiset voitolla. (2. Mooseksen kirja 17, 11)

  • Ja Mooses rakensi alttarin ja pani sille nimeksi: "Herra on minun lippuni." (2. Mooseksen kirja 17, 15)

  • ja hänen kaksi poikaansa; näistä oli toisen nimi Geersom, koska Mooses oli sanonut: "Minä olen muukalainen vieraalla maalla", (2. Mooseksen kirja 18, 3)

  • Niin Mooses meni appeansa vastaan, kumarsi ja suuteli häntä. Ja kun he olivat tervehtineet toisiansa, menivät he telttaan. (2. Mooseksen kirja 18, 7)

  • Ja Mooses kertoi apellensa kaikki, mitä Herra oli tehnyt faraolle ja egyptiläisille Israelin tähden, ja kaikki ne vaikeudet, jotka heitä olivat kohdanneet matkalla, ja kuinka Herra oli pelastanut heidät. (2. Mooseksen kirja 18, 8)

  • Seuraavana päivänä Mooses istui tuomitsemaan kansaa, ja kansa seisoi Mooseksen ympärillä aamusta iltaan asti. (2. Mooseksen kirja 18, 13)

  • Mooses vastasi apellensa: "Kansa tulee minun luokseni kysymään Jumalalta neuvoa. (2. Mooseksen kirja 18, 15)


“Cuide de estar sempre em estado de graça.” São Padre Pio de Pietrelcina