Fondare 3259 Risultati per: Isä
ja isäni lukee päivät, niin että hän käy kovin levottomaksi, jos minä viivyn kauan.» (Tobian kirja 9, 4)
Mutta hänen isänsä Toobit luki jokaisen kuluvan päivän. Ja kun matkaan tarvittavat päivät olivat kuluneet umpeen eikä häntä kuulunut kotiin, (Tobian kirja 10, 1)
Vaimo vastasi hänelle: »Ole vaiti! Älä minua petä! Minun lapseni on joutunut tuhon omaksi.» Ja joka päivä hän meni tielle, jota pitkin poika oli lähtenyt matkalle; päivällä hän ei syönyt mitään, ja yökaudet hän itki lakkaamatta poikaansa Tobiasta, kunnes ne neljätoista hääpäivää, joiden ajaksi Raguel oli vannottanut hänet jäämään sinne, olivat loppuun kuluneet. Mutta Tobias sanoi Raguelille: »Päästä minut menemään, sillä isäni ja äitini eivät enää toivo näkevänsä minua». (Tobian kirja 10, 7)
Silloin hänen appensa vastasi hänelle: »Jää tänne luokseni; minä lähetän sinun isällesi tiedon voinnistasi». (Tobian kirja 10, 8)
Tobias sanoi: »Päästä minut isäni tykö». (Tobian kirja 10, 9)
SilloinRaafael sanoi Tobiaalle: »Etkö tiedä, veljeni, kuinka oli isäsi laita lähtiessäsi hänen luotansa? (Tobian kirja 11, 2)
Ja kun hän huomasi hänen tulevan, sanoi hän hänen isälleen: »Katso, poikani tulee ja mies, joka lähti hänen kanssaan». (Tobian kirja 11, 6)
Ja Raafael sanoi: »Minä tiedän, että isäsi tulee avaamaan silmänsä. (Tobian kirja 11, 7)
tarttui isäänsä ja siveli sapella isänsä silmiä sanoen: »Ole turvallisella mielellä, isä». (Tobian kirja 11, 11)
Sillä sinä olet kurittanut minua, mutta olet nyt minua armahtanut. Katso, minä näen poikani Tobiaan.» Silloin hänen poikansa meni riemuiten huoneeseen; ja hän kertoi isälleen, mitä suurta ja ihmeellistä hänelle oli tapahtunut Meediassa. (Tobian kirja 11, 15)
Mutta Toobit tunnusti heidän edessään, että Jumala oli armahtanut häntä. Ja kun Toobit lähesty miniäänsä Saaraa, tervehti hän häntä sanoen: »Ole tervetullut, tyttäreni; ylistetty olkoon Jumala, joka on tuonnut sinnut meidän tykömme, niin olkoot myös isäsi ja äitisi». Ja kaiken hänen veljiensä keskuudessa Niinivessä oli ilo. (Tobian kirja 11, 17)
Ja Toobit kutsui luokseen poikansa Tobiaan ja sanoi hänelle: »Katso, poikani, että mies, joka oli sinun matkakumppanisi, saa palkkansa; hänen tulee saada vähän lisääkin». (Tobian kirja 12, 1)
