Fondare 3961 Risultati per: Herra

• Herra on hävittänyt säälimättä kaikki Jaakobin majat, on hajottanut vihastuksissaan tytär Juudan linnoitukset, pannut ne maan tasalle. Hän on häväissyt valtakunnan ja sen ruhtinaat. (Valitusvirret 2, 2)

• Herra on ollut niinkuin vihamies, on hävittänyt Israelin: hän hävitti kaikki sen palatsit, turmeli sen linnoitukset ja antoi tytär Juudalle paljon valitusta ja vaikerrusta. (Valitusvirret 2, 5)

• Hän särki aitauksensa niinkuin puutarhan aidan, hävitti juhlanviettopaikkansa. Herra on saattanut unhotuksiin Siionissa juhla-ajat ja sapatit ja on kiivaassa suuttumuksessaan pitänyt halpana kuninkaat ja papit. (Valitusvirret 2, 6)

• Herra on hyljännyt alttarinsa, syössyt häväistykseen pyhäkkönsä, luovuttanut vihamiehen käteen palatsiensa muurit. He nostivat huudon Herran huoneessa, huudon kuin juhlapäivänä. (Valitusvirret 2, 7)

• Herra oli päättänyt turmella tytär Siionin muurit: hän jännitti mittanuoran, ei pidättänyt kättänsä hävittämästä, saattoi murheeseen varustukset ja muurit; ne yhdessä nääntyvät. (Valitusvirret 2, 8)

• Herra on tehnyt, mitä oli aikonut. Hän on täyttänyt sanansa, sen, mitä oli päättänyt muinaisista päivistä asti: hän on repinyt alas säälimättä, on antanut vihamiesten iloita sinusta ja kohottanut sinun vihollistesi sarven. (Valitusvirret 2, 17)

• Katso, Herra, ja tarkkaa, ketä olet antanut tämän kohdata: pitäisikö vaimojen syödä oma hedelmänsä, vaalimansa pienet lapset; pitäisikö Herran pyhäkössä tapettaman papit ja profeetat? (Valitusvirret 2, 20)

• Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen. (Valitusvirret 3, 24)

• Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. (Valitusvirret 3, 25)

• Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut. (Valitusvirret 3, 28)

• Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti; (Valitusvirret 3, 31)

• kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan - eikö Herra sitä näkisi? (Valitusvirret 3, 36)