Mosaico decorativo

Fondare 11209 Risultati per: Dã

  • Ja kuurna poljettiin kaupungin ulkopuolella, ja kuurnasta kuohui veri hevosten kuolaimiin asti, tuhannen kuudensadan vakomitan päähän. (Johanneksen ilmestys 14, 20)

  • Ja minä kuulin suuren äänen temppelistä sanovan niille seitsemälle enkelille: "Menkää ja vuodattakaa ne seitsemän Jumalan vihan maljaa maan päälle." (Johanneksen ilmestys 16, 1)

  • Ja ensimmäinen lähti ja vuodatti maljansa maan päälle; ja tuli pahoja ja ilkeitä paiseita niihin ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa. (Johanneksen ilmestys 16, 2)

  • Ja toinen enkeli vuodatti maljansa mereen, ja se tuli vereksi, ikäänkuin kuolleen vereksi, ja jokainen elävä olento kuoli, mitä meressä oli. (Johanneksen ilmestys 16, 3)

  • Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa jokiin ja vesilähteisiin, ja ne tulivat vereksi. (Johanneksen ilmestys 16, 4)

  • Sillä pyhien ja profeettain verta he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heille juoda; sen he ovat ansainneet." (Johanneksen ilmestys 16, 6)

  • Ja neljäs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon, ja sille annettiin valta paahtaa ihmisiä tulella. (Johanneksen ilmestys 16, 8)

  • Ja viides enkeli vuodatti maljansa pedon valtaistuimelle, ja sen valtakunta pimeni; ja he pureskelivat kielensä rikki tuskissansa (Johanneksen ilmestys 16, 10)

  • Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen vesi kuivui, että tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille. (Johanneksen ilmestys 16, 12)

  • Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä. (Johanneksen ilmestys 16, 14)

  • Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jonka nimi hebreaksi on Harmagedon. (Johanneksen ilmestys 16, 16)

  • Ja seitsemäs enkeli vuodatti maljansa ilmaan, ja temppelistä, valtaistuimelta, lähti suuri ääni, joka sanoi: "Se on tapahtunut." (Johanneksen ilmestys 16, 17)


"De que vale perder-se em vãos temores?". São Padre Pio de Pietrelcina