1 Maccabees, 4

1. Then took Gorgias five thousand footmen, and a thousand of the best horsemen, and removed out of the camp by night;

1. Mutta Gorgias otti viisituhatta jalkasoturia ja tuhat valioratsumiestä, ja sotajoukko lähti liikkeelle yöllä

2. To the end he might rush in upon the camp of the Jews, and smite them suddenly. And the men of the fortress were his guides.

2. hyökätäkseen juutalaisten sotajoukon kimppuun ja tuhotakseen heidät äkkiarvaamatta; tällöin oli linnanväkeä hänellä oppaina.

3. Now when Judas heard thereof he himself removed, and the valiant men with him, that he might smite the king's army which was at Emmaus,

3. Muutta kun Juudas sai siitä tiedon, niin hänkin lähti liikkeelle sankareineen tuhotaksensa Emmauksen lähellä olevan sotajoukon,

4. While as yet the forces were dispersed from the camp.

4. sillä aikaa kuin sotavoimat vielä olivat hajallaan leirin ulkopuolella.

5. In the mean season came Gorgias by night into the camp of Judas: and when he found no man there, he sought them in the mountains: for said he, These fellows flee from us

5. Kun nyt Gorgias yöllä tuli Juudaan leiriin eikä tavannut sieltä ketään, etsi hän heitä vuorilta, arvellen, että he olivat heitä paenneet.

6. But as soon as it was day, Judas shewed himself in the plain with three thousand men, who nevertheless had neither armour nor swords to their minds.

6. Mutta päivän koittaessa Juudas ilmestyi tasangolle, johdossaan kolmetuhatta miestä; kuitenkaan heillä ei ollut suojavarustuksia eikä miekkoja, siinä määrin kuin he olivat toivoneet.

7. And they saw the camp of the heathen, that it was strong and well harnessed, and compassed round about with horsemen; and these were expert of war.

7. Kun he näkivät pakanain lujasti varustetun leirin ja lisäksi sitä ympäröivän, sotaan tottuneen ratsuväen,

8. Then said Judas to the men that were with him, Fear ye not their multitude, neither be ye afraid of their assault.

8. niin Juudas sanoi miehille, jotka olivat hänen seurassaan: "Älkää peljätkö heidän suurta joukkoansa, älkääkä säikähtäkö heidän hyökkäystään.

9. Remember how our fathers were delivered in the Red sea, when Pharaoh pursued them with an army.

9. Muistakaa, kuinka meidän isämme pelastuivat Punaisessa meressä, kun farao sotajoukollaan ajoi heitä takaa.

10. Now therefore let us cry unto heaven, if peradventure the Lord will have mercy upon us, and remember the covenant of our fathers, and destroy this host before our face this day:

10. Huutakaamme nytkin apua taivaasta, ehkä hän mielistyy meihin ja muistaa isiemme liiton ja murskaa tämän sotajoukon tänään silmiemme edessä,

11. That so all the heathen may know that there is one who delivereth and saveth Israel.

11. että kaikki pakanat huomaisivat, että on olemassa se, joka lunastaa ja pelastaa Israelin."

12. Then the strangers lifted up their eyes, and saw them coming over against them.

12. Kun nyt muukalaiset nostivat silmänsä ja näkivät heidän tulevan vastaansa,

13. Wherefore they went out of the camp to battle; but they that were with Judas sounded their trumpets.

13. niin he lähtivät leiristä taisteluun, ja Juudaan miehet puhalsivat pasuunoihin.

14. So they joined battle, and the heathen being discomfited fled into the plain.

14. Sitten he iskivät yhteen, ja pakanat voitettiin perinpohjin, ja he pakenivat tasangolle;

15. Howbeit all the hindmost of them were slain with the sword: for they pursued them unto Gazera, and unto the plains of Idumea, and Azotus, and Jamnia, so that there were slain of them upon a three thousand men.

15. ja ne, jotka jäivät viimeisiksi, kaatuivat kaikki miekkaan. Ja heitä ajettiin takaa Gaseraan ja Juudean tasangoille ja Asdodiin ja Jamniaan asti. Ja heitä kaatui noin kolmetuhatta miestä.

16. This done, Judas returned again with his host from pursuing them,

16. Kun Juudas sotajoukkoineen palasi heitä takaa-ajamasta,

17. And said to the people, Be not greedy of the spoil inasmuch as there is a battle before us,

17. niin hän sanoi kansalle: "Älkää himoitko saalista, sillä vielä on taistelu edessämme,

18. And Gorgias and his host are here by us in the mountain: but stand ye now against our enemies, and overcome them, and after this ye may boldly take the spoils.

18. Gorgias joukkoineen on näet vuoristossa meitä lähellä, vaan seisokaa nyt lujina vihollistemme edessä ja taistelkaa heitä vastaan; sitten voitte vapaasti ottaa saalista".

19. As Judas was yet speaking these words, there appeared a part of them looking out of the mountain:

19. Ennenkuin Juudas oli lopettanut puheensa, näkyi muuan osasto tulevan esiin vuorilta.

20. Who when they perceived that the Jews had put their host to flight and were burning the tents; for the smoke that was seen declared what was done:

20. Se näki nyt, että toinen joukko oli ajettu pakoon ja että leiriä juuri sytytettiin tuleen; sillä savu, joka sieltä näkyi, ilmaisi, mitä oli tapahtunut.

21. When therefore they perceived these things, they were sore afraid, and seeing also the host of Judas in the plain ready to fight,

21. Havaittuaan tämän he joutuivat ylen suuren pelon valtaan. Ja kun he samalla näkivät myös Juudaan sotajoukon seivovan kentällä valmiina taisteluun,

22. They fled every one into the land of strangers.

22. niin he kaikki pakenivat vierasheimoisten maahan.

23. Then Judas returned to spoil the tents, where they got much gold, and silver, and blue silk, and purple of the sea, and great riches.

23. Silloin Juudas kääntyi takaisin ryöstämään leiriä. Ja he saivat paljon kultaa ja hopeaa sekä tummansinisiä ja meripurppuraisia kankaita ja suuria rikkauksia.

24. After this they went home, and sung a song of thanksgiving, and praised the Lord in heaven: because it is good, because his mercy endureth forever.

24. Ja palatessaan he kohottivat ylistys- ja kiitosvirsiä kohti taivasta, "sillä hyvä, iankaikkisesti pysyvä on hänen armonsa".

25. Thus Israel had a great deliverance that day.

25. Ja suuri voitto oli suotu Israelille sinä päivänä.

26. Now all the strangers that had escaped came and told Lysias what had happened:

26. Mutta kaikki ne vierasheimoiset, jotka olivat päässeet pakoon, menivät ja ilmoittivat Lysiaalle kaiken, mitä oli tapahtunut.

27. Who, when he heard thereof, was confounded and discouraged, because neither such things as he would were done unto Israel, nor such things as the king commanded him were come to pass.

27. Kuultuaan kaiken hän hämmästyi ja tuli alakuloiseksi, koska Israelille ei ollut käynyt niinkuin hän oli tahtonut, eikä asia ollut niin päättynyt, kuin kuningas oli hänelle antanut toimeksi.

28. The next year therefore following Lysias gathered together threescore thousand choice men of foot, and five thousand horsemen, that he might subdue them.

28. Seuraavana vuonna hän kokosi kuusikymmentä tuhatta jalkamiestä valioväkeä ja viisituhatta ratsumiestä sotiaksensa heitä vastaan.

29. So they came into Idumea, and pitched their tents at Bethsura, and Judas met them with ten thousand men.

29. Ja he kulkivat Idumeaan ja leiriytyivät Beetsuuriin, mutta Juudas lähti heitä vastaan johdossansa kymmenentuhatta miestä.

30. And when he saw that mighty army, he prayed and said, Blessed art thou, O Saviour of Israel, who didst quell the violence of the mighty man by the hand of thy servant David, and gavest the host of strangers into the hands of Jonathan the son of Saul, and his armourbearer;

30. Kun hän näki tuon vahvan sotajoukon, niin hän rukoili ja sanoi: "Ole kiitetty, sinä Israelin pelastaja, joka olet tehnyt tyhjäksi jättiläisen hyökkäyksen palvelijasi Daavidin käden kautta ja antanut filistealaisten sotajoukon Joonatanin, Saulin pojan, ja hänen aseenkantajansa käsiin.

31. Shut up this army in the hand of thy people Israel, and let them be confounded in their power and horsemen:

31. Jätä tämä sotajoukko kansasi Israelin käsiin, ja joutukoot ne häpeään, jotka luottavat sotaväkeensä ja ratsumiehiinsä.

32. Make them to be of no courage, and cause the boldness of their strength to fall away, and let them quake at their destruction:

32. Herätä heissä pelko ja masenna heidän rohkeutensa ja voimansa, niin että he horjuvat ja tulevat murskatuiksi.

33. Cast them down with the sword of them that love thee, and let all those that know thy name praise thee with thanksgiving.

33. Lyö heidät niiden miekalla, jotka sinua rakastavat, ja niin ylistäkööt sinua kiitosvirsillä kaikki, jotka tuntevat sinun nimesi."

34. So they joined battle; and there were slain of the host of Lysias about five thousand men, even before them were they slain.

34. Sitten joukot iskivät yhteen, ja Lysiaan sotajoukosta kaatui noin viisituhatta miestä, jotka kaatuivat taistellessaan heitä vastaan.

35. Now when Lysias saw his army put to flight, and the manliness of Judas' soldiers, and how they were ready either to live or die valiantly, he went into Antiochia, and gathered together a company of strangers, and having made his army greater than it was, he purposed to come again into Judea.

35. Kun Lysias näki, kuinka hänen oma sotajoukkonsa oli lyöty pakoon, mutta kuinka Juudan miehet olivat pelottomat, ja kuinka he olivat valmiit uljaasti taistelemaan henkensä edestä, niin hän lähti Antiokiaan. Sitten hän pestasi vierasta sotaväkeä, lähteäksensä jälleen, joukon tultua täysilukuiseksi, Juudeaan.

36. Then said Judas and his brethren, Behold, our enemies are discomfited: let us go up to cleanse and dedicate the sanctuary.

36. Silloin Juudas ja hänen veljensä sanoivat: "Katso, meidän vihollisemme ovat muserretut; lähtekäämme siis puhdistamaan pyhäkkö ja vihkimään se uudelleen".

37. Upon this all the host assembled themselves together, and went up into mount Sion.

37. Ja koko sotajoukko kerääntyi yhteen, ja he lähtivät Siionin vuorelle.

38. And when they saw the sanctuary desolate, and the altar profaned, and the gates burned up, and shrubs growing in the courts as in a forest, or in one of the mountains, yea, and the priests' chambers pulled down;

38. Kun he näkivät, että pyhäkkö oli autiona ja alttari häväistynä ja portit poltetut ja että esipihoissa kasvoi pensaikkoa niinkuin metsässä tai niinkuin jollakin vuorella ja että kammiot olivat hävitetyt,

39. They rent their clothes, and made great lamentation, and cast ashes upon their heads,

39. niin he repäisivät vaatteensa, valittivat suurella äänellä, sirottivat tuhkaa päähänsä

40. And fell down flat to the ground upon their faces, and blew an alarm with the trumpets, and cried toward heaven.

40. ja lankesivat maahan kasvoillensa. Ja he puhalsivat merkinantotorviin ja huusivat apua taivaasta.

41. Then Judas appointed certain men to fight against those that were in the fortress, until he had cleansed the sanctuary.

41. Sitten Juudas käski miehiänsä käymään taistelua linnassa-olijoita vastaan, kunnes hän olisi puhdistanut pyhäkön.

42. So he chose priests of blameless conversation, such as had pleasure in the law:

42. Hän valitsi nyt papeiksi sellaisia, jotka olivat nuhteettomia ja rakastivat lakia.

43. Who cleansed the sanctuary, and bare out the defiled stones into an unclean place.

43. Ja he puhdistivat pyhäkön ja veivät saastutuksen kivet saastaiseen paikkaan.

44. And when as they consulted what to do with the altar of burnt offerings, which was profaned;

44. Sitten he neuvottelivat, mitä heidän olisi tehtävä saastutetulle polttouhrialttarille.

45. They thought it best to pull it down, lest it should be a reproach to them, because the heathen had defiled it: wherefore they pulled it down,

45. Ja heidän mieleensä johtui hyvä neuvo, että se oli hävitettävä, ettei se koituisi heille häpeäksi, sillä pakanat olivat sen saastuttaneet; ja niin he hävittivät alttarin.

46. And laid up the stones in the mountain of the temple in a convenient place, until there should come a prophet to shew what should be done with them.

46. Mutta kivet he panivat säilöön temppelivuorelle, soveliaaseen paikkaan, kunnes tulisi profeetta, joka ilmoittaisi, mitä niille oli tehtävä.

47. Then they took whole stones according to the law, and built a new altar according to the former;

47. Sitten he ottivat hakkaamattomia kiviä, niinkuin laki sääti, ja rakensivat uuden alttarin, entisen kaltaisen.

48. And made up the sanctuary, and the things that were within the temple, and hallowed the courts.

48. Samoin he korjasivat pyhäkön ja temppelin sisustan ja vihkivät esipihat.

49. They made also new holy vessels, and into the temple they brought the candlestick, and the altar of burnt offerings, and of incense, and the table.

49. Ja he valmistivat uudet pyhät astiat ja veivät lampunjalan ja polttouhri- ja suitsutusalttarin ja pöydän temppeliin.

50. And upon the altar they burned incense, and the lamps that were upon the candlestick they lighted, that they might give light in the temple.

50. Ja he suitsuttivat alttarilla ja sytyttivät lamput, jotka olivat lampunjalassa, niin että ne loistivat temppelissä.

51. Furthermore they set the loaves upon the table, and spread out the veils, and finished all the works which they had begun to make.

51. Ja he panivat pöydälle leipiä ja ripustivat paikoilleen esiriput; ja niin he tekivät valmiiksi kaiken työn, mihin olivat ryhtyneet.

52. Now on the five and twentieth day of the ninth month, which is called the month Casleu, in the hundred forty and eighth year, they rose up betimes in the morning,

52. Mutta yhdeksännen kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, se on kislev-kuussa, vuonna 148, he nousivat varhain aamulla

53. And offered sacrifice according to the law upon the new altar of burnt offerings, which they had made.

53. ja uhrasivat, niinkuin laki sääti, uhrin uudella polttouhrialttarilla, jonka he olivat tehneet.

54. Look, at what time and what day the heathen had profaned it, even in that was it dedicated with songs, and citherns, and harps, and cymbals.

54. Samaan vuodenaikaan, samana päivänä, jona pakanat sen olivat saastuttaneet, se nyt uudelleen vihittiin kiitosvirsillä, kitarain, kannelten ja kymbaalien soitolla.

55. Then all the people fell upon their faces, worshipping and praising the God of heaven, who had given them good success.

55. Ja kaikki kansa lankesi kasvoilleen, ja he kumartaen rukoilivat kohottaen kiitoksensa taivaan puoleen, joka oli antanut heidän niin hyvin onnistua.

56. And so they kept the dedication of the altar eight days and offered burnt offerings with gladness, and sacrificed the sacrifice of deliverance and praise.

56. Ja he viettivät alttarin vihkimisjuhlaa kahdeksan päivää ja toivat polttouhreja riemuiten ja uhrasivat kiitos- ja ylistysuhreja.

57. They decked also the forefront of the temple with crowns of gold, and with shields; and the gates and the chambers they renewed, and hanged doors upon them.

57. Ja he kaunistivat temppelin etusivun kultaisilla seppeleillä ja pienillä kivillä ja uusivat portit ja kammiot ja tekivät niihin ovet.

58. Thus was there very great gladness among the people, for that the reproach of the heathen was put away.

58. Silloin oli kansalla ylen suuri ilo, sillä pakanain tuottama häväistys oli poistettu.

59. Moreover Judas and his brethren with the whole congregation of Israel ordained, that the days of the dedication of the altar should be kept in their season from year to year by the space of eight days, from the five and twentieth day of the month Casleu, with mirth and gladness.

59. Sitten Juudas ja hänen veljensä ja koko Israelin seurakunta säätivät, että alttarin vihkimisjuhlan päiviä oli vietettävä aikanansa vuodesta vuoteen kahdeksan päivän aika, aina alkaen kislev-kuun kahdennestakymmenennestä viidennestä päivästä, iloiten ja riemuiten.

60. At that time also they builded up the mount Sion with high walls and strong towers round about, lest the Gentiles should come and tread it down as they had done before.

60. Siihen aikaan he myös varustivat Siionin vuoren yltympäri korkeilla muureilla ja vahvoilla torneilla, etteivät pakanat voisi tulla ja päästä sitä tallaamaan, niinkuin he ennen olivat tehneet.

61. And they set there a garrison to keep it, and fortified Bethsura to preserve it; that the people might have a defence against Idumea.

61. Ja he panivat sinne sen suojaksi varusväkeä, ja samoin he, sitä suojellakseen, varustivat Beetsuurin, että kansalla olisi suojavarustus Idumeaa vastaan.