Talált 111 Eredmények: puhdas kulta

  • Älä riitele rikkaan miehen kanssa, ettei hän panisi vaakaan sinua vastaan kultansa painoa. Sillä monen on kulta turmellut ja kääntänyt kuningasten sydämet. (Jesus Sirakin kirja 8, 2)

  • Pane talteen itsellesi aarre Korkeimman käskyjen mukaan, ja se on sinulle paljoa hyödyllisempi kuin kulta. (Jesus Sirakin kirja 29, 11)

  • Terveys ja hyvinvointi on parempi kuin kaikki kulta, ja voimakas ruumis määrätöntä rikkautta parempi. (Jesus Sirakin kirja 30, 15)

  • Kuin puu, johon kompastutaan, on kulta kumartajilleen, ja kaikki mielettömät satuttavat itsensä siihen. (Jesus Sirakin kirja 31, 7)

  • Kulta ja hopea antavat lujan jalansijan, mutta yli molempien on arvoltansa neuvokkuus. (Jesus Sirakin kirja 40, 25)

  • Pidä huoli nimestäsi, sillä se pysyy sinulla kauemmin kuin tuhannet suuret kulta-aarteet. (Jesus Sirakin kirja 41, 12)

  • Korkeuden jalo kunnia on taivaan puhdas vahvuus. Taivaan muoto on kirkas katsella (Jesus Sirakin kirja 43, 1)

  • Minä teen kuolevaiset harvinaisemmiksi kuin puhdas kulta, ihmiset harvinaisemmiksi kuin Oofirin kulta. (Jesaja 13, 12)

  • Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta; kuinka ovat pyhät kivet viskeltyinä kaikkien katujen kulmiin! (Valitusvirret 4, 1)

  • Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan. (Daniel 2, 35)

  • Kun viini oli makeimmillaan, käski Belsassar tuoda ne kulta- ja hopea-astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä. (Daniel 5, 2)

  • Silloin tuotiin ne kulta-astiat, jotka oli otettu temppelistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista, ja niistä joivat kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa. (Daniel 5, 3)


“Pobres e desafortunadas as almas que se envolvem no turbilhão de preocupações deste mundo. Quanto mais amam o mundo, mais suas paixões crescem, mais queimam de desejos, mais se tornam incapazes de atingir seus objetivos. E vêm, então, as inquietações, as impaciências e terríveis sofrimentos profundos, pois seus corações não palpitam com a caridade e o amor. Rezemos por essas almas desafortunadas e miseráveis, para que Jesus, em Sua infinita misericórdia, possa perdoá-las e conduzi-las a Ele.” São Padre Pio de Pietrelcina