Talált 172 Eredmények: Jaakob ja Eesau
Joka ensiksi tuli hänen kohdustaan, oli ruskea ja yliyltään niinkuin karvainen vaippa; sentähden pantiin hänelle nimeksi Eesau. (1. Mooseksen kirja 25, 25)
Senjälkeen tuli ulos hänen veljensä, ja hän piti kädellään Eesaun kantapäästä. Ja hänelle pantiin nimeksi Jaakob. Iisak oli kuudenkymmenen vuoden vanha heidän syntyessänsä. (1. Mooseksen kirja 25, 26)
Ja pojat kasvoivat suuriksi, ja Eesausta tuli taitava metsästäjä, aron mies; Jaakob sitä vastoin oli hiljainen mies, joka pysyi kotosalla. (1. Mooseksen kirja 25, 27)
Kerran, kun Jaakob oli keittänyt itselleen keiton, tuli Eesau kedolta nälästä nääntyneenä. (1. Mooseksen kirja 25, 29)
Ja Eesau sanoi Jaakobille: "Anna minun särpiä tuota ruskeata, tuota ruskeata keittoa, sillä minä olen nälästä nääntynyt." Sentähden hän sai nimen Edom. (1. Mooseksen kirja 25, 30)
Mutta Jaakob sanoi: "Myy minulle ensin esikoisuutesi." (1. Mooseksen kirja 25, 31)
Eesau vastasi: "Katso, minä kuolen kuitenkin, mitä minä esikoisuudellani teen?" (1. Mooseksen kirja 25, 32)
Jaakob sanoi: "Vanno minulle ensin." Ja hän vannoi hänelle ja myi esikoisuutensa Jaakobille. (1. Mooseksen kirja 25, 33)
Ja Jaakob antoi Eesaulle leipää ja hernekeittoa. Ja hän söi ja joi, nousi ja meni matkoihinsa. Niin halpana Eesau piti esikoisuutensa. (1. Mooseksen kirja 25, 34)
Kun Eesau oli neljänkymmenen vuoden vanha, otti hän vaimoikseen Jehuditin, heettiläisen Beerin tyttären, ja Baasematin, heettiläisen Eelonin tyttären. (1. Mooseksen kirja 26, 34)
Mutta Rebekka kuuli, kuinka Iisak puhui pojallensa Eesaulle. Ja kun Eesau oli lähtenyt kedolle pyydystämään riistaa, tuodakseen isällensä, (1. Mooseksen kirja 27, 5)
Mutta Jaakob sanoi äidillensä Rebekalle: "Katso, veljeni Eesau on karvainen, mutta minä olen sileäihoinen. (1. Mooseksen kirja 27, 11)
