Tobias, 5

1. Então, Tobias respondeu a seu pai: “Tudo o que me ordenaste, meu pai, eu o farei.

1. Ja Tobias vastasi hänelle:»Isäni, minä teen kaiken, mitä olet käskenyt minun tehdä.

2. Mas estou realmente sem saber como ir buscar esse dinheiro. Gabael não me conhece e eu tampouco o conheço. Que sinal lhe hei de dar? Não conheço nem mesmo o caminho por onde ir a essa terra”.

2. Mutta kuinka voin saada rahat, kun minä en tunne sitä miestä?»

3. Seu pai disse-lhe: “Tenho comigo o seu recibo. Bastará que lho mostres, para que ele te devolva imediatamente o dinheiro.

3. Silloin hän antoi hänelle talletuskirjan ja sanoi hänelle: »Etsi itsellesi joku, joka matkustaa kanssasi; minä annan hänelle palkan, niin kauan kuin vielä elän. Lähde sitten matkalle ja hae rahat.»

4. Vai procurar um homem de confiança que te possa acompanhar, mediante uma retribuição. É preciso que recebas esse dinheiro enquanto ainda estou vivo”.

4. Ja hän lähti etsimään sellaista miestä ja löysi Raafaelin, joka oli enkeli, vaikka Tobias ei sitä tiennyt.

5. Tendo saído, Tobias encontrou um jovem de belo aspecto, equipado como para uma viagem.

5. ja sanoi hänelle: »Voinko matkustaa sinun kanssasi Meedian Ragekseen ja tunnetko ne seudut?»

6. Sem saber que se tratava de um anjo de Deus, ele o saudou e disse-lhe: “De onde és tu, ó bom jovem?”.

6. Enkeli sanoi hänelle: »Matkustan mielelläni sinun kanssasi, minä tunnen tien ja olen majaillut veljemme Gabaelin tykönä.»

7. Ele respondeu: “Sou israelita”. Tobias perguntou-lhe: “Conheces, porventura, o caminho para a Média?”.

7. Tobias sanoi hänelle: »Odota minua, minä ilmoitan sen isälleni».

8. “Sem dúvida!” – respondeu ele –. “Tenho percorrido fre­quen­temente esse caminho. Hospedei-me em casa de Gabael, nosso compatriota que habita em Ragés, na Média, cidade que está situada na montanha de Ecbátana.”

8. Hän vastasi: »Mene, mutta älä viivy kauan».

9. Tobias disse-lhe: “Rogo-te que esperes por mim, enquanto vou anunciar isso a meu pai”.

9. Ja hän meni isänsä tykö ja sanoi hänelle: »Katso, minä olen löytänyt erään, joka tahtoo matkustaa kanssani». Isä sanoi: »Kutsu hänet luokseni, että saisin tietää, mistä sukukunnasta hän on ja onko hän luotettava matkatoveriksesi».

10. Tendo Tobias entrado e contado o sucedido ao seu pai, este ficou muito admirado e pediu que fizesse entrar o jovem.

10. Silloin hän kutsui hänet, ja hän astui sisään, ja he tervehtivät toisiaan.

11. Ele entrou e saudou a Tobit: “A felicidade esteja contigo para sempre!”.

11. Ja Toobit sanoi hänelle: »Mistä sukukunnasta ja mistä perheestä sinä olet, veljeni? Ilmoita se minulle.»

12. Tobit disse-lhe: “Que felicidade posso eu ter ainda? Estou nas trevas, sem poder ver a luz do céu”.

12. Hän vastasi: »Etsitkö heimoa ja sukua vai palkkalaista, joka matkustaisi poikasi kanssa?» Toobit sanoi hänelle: »Tahtoisin, veljeni, tietää sukusi ja nimesi».

13. O jovem replicou-lhe: “Tem ânimo, porque é fácil a Deus curar-te!”.*

13. Hän vastasi: »Minä olen Asarias, suuren Ananiaan poika, sinun veljiäsi».

14. Tobit disse-lhe: “É verdade que poderás conduzir meu filho à casa de Gabael, em Ragés, na Média? Quando voltares, eu te retribuirei por isso”.

14. Silloi Toobit sanoi hänelle: »Ole tervetullut, veljeni; älä ole siitä minulle vihoissasi, että koetin saada tietää sukukuntasi ja perheesi. Satutkin olemaan, veljeni, hyvää ja jaloa sukua. Sillä minä opin tuntemaan Ananiaan ja Joonatanin, suure Semeaan pojat, kun yhdessä matkustimme Jerusalemiin siellä kumartaen rukoilemaan ja uhraamaan uutiset ja kymmenykset kylvön sadosta; he eivät olleet hairahtuneet samaan eksytykseen kuin muut veljemme. Olet hyvää juurta, veljeni.

15. Então, o anjo disse-lhe: “Eu o levarei até lá e o trarei são e salvo para junto de ti”.

15. Mutta sano minulle, mikä palkka minun tulee sinulle antaa? Ehkä drakma päivää kohti ja mitä muutoin on tarpeen itseäsi ja poikaani varten?

16. Tobit então perguntou-lhe: “Rogo-te que me digas de que família e de que tribo és tu?”.

16. Ja palkan lisäksi minä annan sinulle vielä lahjan, jos tulette terveinä takaisin.»

17. O anjo respondeu: “Que é que procuras: a raça do servo ou o próprio servo para acompanhar teu filho?

17. Näin he sopivatkin. Ja isä sanoi Tobiaalle: »Valmistaudu matkalle, ja olkoon matkanne onnellinen». Kun poika oli varustautunut matkalle, sanoi isä hänelle: »Lähde tämän miehen kanssa. Mutta Jumala, joka asuu taivaassa, antakoon teidän matkanne onnistua, ja hänen enkelinsä seuratkoon teitä.» Sitten he molemmat menivät ulos lähteäkseen matkalle, ja nuorukaisen koira lähti mukaan.

18. Mas, para tranquilizar-te: eu sou Azarias, filho do grande Hananias”.

18. Mutta hänen äitinsä Hanna alkoi itkeä ja sanoi Toobitille: »Miksi olet lähettänyt pois poikamme? Eikö hän ole kuin sauva kädessämme, kun hän joka päivä tulee ja menee silmäimme edessä.

19. “És de família distinta – respondeu Tobit –. “Rogo-te que não me queiras mal por ter querido conhecer tua origem.”

19. Älköön raha tuljo rahan lisäksi, vaan olkoon se poikamme hengen lunastusraha.

20. O anjo então disse: “Conduzirei o teu filho são e salvo e assim retornará”.

20. Sillä minkä Herra on antanut meille siitä elääkseemme, se meille riittää.»

21. Tobit respondeu: “Boa viagem! Que Deus esteja em vosso caminho e que o seu anjo vos acompanhe”.

21. Mutta Toobit sanoi hänelle: »Älä ole huolissasi, sisareni. Hän on palaava terveenä takaisin, ja sinun silmäsi saavat nähdä hänet jälleen.

22. Prepararam o necessário para a viagem. Tobias despediu-se de seu pai e de sua mãe, e os dois viajantes partiram.

22. Sillä hyvä enkeli on saattava häntä, ja hänen matkansa on onnistuva, ja hän palaava terveenä takaisin.»

23. Depois que partiram, sua mãe pôs-se a chorar: “Tiraste-nos – disse ela – o bordão de nossa velhice e o apartaste de nós.

23.

24. Prouvera a Deus que nunca tivesse havido esse dinheiro pelo qual o enviaste.

24.

25. O pouco que temos nos bastava; a nossa riqueza era a vista de nosso filho”.

25.

26. Tobit respondeu-lhe: “Não chores. Nosso filho chegará são e salvo e voltará também são e salvo para a nossa companhia. Tu o verás com os teus olhos.

26.

27. Estou certo de que um bom anjo de Deus o acompanhará e disporá solicitamente tudo o que lhe diz respeito, de modo que ele tenha a alegria de voltar para nós”.

27.

28. Ouvindo isso, sua mãe cessou de chorar e calou-se.

28.