Baruc, 3

1. Senhor, Todo-poderoso, Deus de Israel, é uma alma angustiada e um coração atormentado que clama a vós:

1. Herra, Kaikkivaltias, sinä Israelin Jumala, ahdistettu sielu ja murheellinen henki huutaa sinun puoleesi.

2. Escutai, Senhor! Tende piedade! Porque pecamos contra vós.

2. Kuule, Herra, ja ole armollinen, sillä me olemme syntiä tehneet sinua vastaan.

3. Estais sentado sobre um trono eterno, e nós caminhamos para um definitivo aniquilamento.

3. Sinä istut valtaistuimellasi iankaikkisesti, mutta meidän pitää iankaikkisesti hukkuman.

4. Se­nhor, Todo-poderoso, Deus de Israel, escutai a prece dos mortos de Israel, dos filhos daqueles que pecaram contra vós, que não atenderam à voz do Senhor, seu Deus, e por isso foram levados à desgraça.

4. Herra, Kaikkivaltias, sinä Israelin Jumala, kuule Israelin rukous, niiden, jotka ovat kuolleet, ja heidän lapsiensa, jotka ovat syntiä tehneet sinua vastaan eivätkä ole kuulleet sinun, heidän Jumalansa, ääntä jonka tähden myös onnettomuus nyt on meidän päällämme.

5. Não mais tomeis em conta os crimes de nossos pais; lembrai-vos, apenas, nesta hora, do poder de vosso nome.

5. Älä muista isiemme pahoja tekoja, vaan muista nyt tähän aikaan käsivarttasi ja nimeäsi.

6. Sois o Senhor, nosso Deus, e nós queremos louvar-vos, Senhor.

6. Sillä sinä olet Herra, meidän Jumalamme, ja me tahdomme ylistää sinua, Herra:

7. Por esse motivo é que nos inspirastes o temor a vós e a necessidade de vos invocar. Agora, em nosso exílio, vos louvamos, já que o nosso coração renunciou às iniquidades de nossos pais, que contra vós pecaram.

7. sillä sentähden sinä olet pannut pelkosi meidän sydämeemme, että me avuksi huutaisimme sinun nimeäsi ja ylistäisimme sinua muukalaisuutemme maassa, kun olemme panneet pois sydämestämme kaiken isiemme vääryyden, jotka tekivät syntiä sinua vastaan.

8. Olhai! Aqui vivemos em um exílio, para onde nos dispersastes, a fim de sermos objeto de opróbrio, de insultos e maldições, e para carregarmos o peso das culpas de nossos pais, que haviam abandonado o Senhor, nosso Deus.

8. Katso, vielä tänäkin päivänä me olemme muukalaisuutemme maassa, mihin sinä olet meidät hajottanut, pilkaksi ja kiroukseksi ja kantaaksemme syntivelkaa isiemme kaikkien pahojen tekojen tähden, heidän, jotka luopuivat Herrasta, meidän Jumalastamme.

9. Escuta, Israel, os mandamentos de vida; medita, a fim de que aprendas a prudência.

9. Kuule, Israel, elämän käskyjä, ottakaa korviinne, oppiaksenne ymmärrystä.

10. Donde vem, Israel, donde vem, que te encontras em terra inimiga, que definhas em solo estranho, passas por imundo, qual cadáver,

10. Mistä se tulee, Israel, mistä se tulee, että sinä olet vihollismaassa, olet vanhettunut vieraassa maassa, tullut saastaiseksi niinkuin ruumiit,

11. e és contado entre os ocupantes dos túmulos?

11. luettu hautaan vaipuneitten joukkoon?

12. Negligenciaste a fonte da sabedoria.*

12. Sinä olet hyljännyt viisauden lähteen.

13. Se houvesses caminhado pelas sendas de Deus, poderias habitar para sempre na paz.

13. Jos sinä olisit vaeltanut Jumalan tiellä, niin olisit saanut asua rauhassa iankaikkisesti.

14. Aprende onde se acha a prudência, a força e a inteligência, a fim de que saibas, ao mesmo tempo, onde se encontram a vida longa e a felicidade, o fulgor dos olhos e a paz.

14. Opi nyt, missä on ymmärrys, missä on voima ja missä on taito, oppiaksesi samalla tietämään, missä on pitkä ikä ja elämä, missä on silmien valo ja rauha.

15. Quem jamais encontrou sua morada, e penetrou em seus domínios?*

15. Kuka on löytänyt viisauden asuinpaikan, kuka on päässyt sisälle sen aarrekammioihin?

16. Onde estão os chefes das nações que domavam os animais da terra,*

16. Missä ovat kansojen ruhtinaat ja ne, jotka vallitsivat maan eläimiä,

17. e brincavam com as aves do céu, que entesouravam prata e ouro, em quem os homens confiavam, e cujos bens são inesgotáveis?

17. ne, jotka leikkivät taivaan lintujen kanssa, keräsivät hopeaa ja kultaa, johon ihmiset luottivat? Ei ollut määrää heidän omaisuudellaan.

18. Onde estão aqueles que trabalham a prata com dificuldade? Nada resta de suas obras.

18. Missä ovat ne, jotka kultaa takoivat niin suurella huolella, ettei voi käsittää heidän töitänsä?

19. Desapareceram, desceram à habitação dos mortos, e outros subiram ao lugar deles;

19. He ovat hävinneet ja menneet tuonelaan, ja toiset ovat astuneet heidän sijaansa.

20. os mais jovens viram o dia e habitaram a terra; não descobriram, porém, o caminho da sabedoria,

20. Nuoremmat saivat nähdä valon ja asettuivat asumaan maan päälle, mutta viisauden tietä hekään eivät oppineet tuntemaan

21. nem conheceram a senda que a ela conduz. Também seus filhos não a alcançaram e longe permaneceram de seu caminho.

21. eivätkä käsittäneet sen polkuja; heidän lapsensakaan eivät sitä harrastaneet, vaan pysyttelivät kaukana sen tiestä.

22. Dela não se ouviu falar em Canaã nem foi vista em Temã.

22. Ei siitä kuultu Kanaanissa, eikä sitä nähty Teemanissa.

23. Mesmo os filhos de Agar, à procura de prudência terrestre, e os negociantes de Mercã e Temã, os amigos de provérbios e os desejosos de prudência, não puderam conhecer o caminho da sabedoria, nem dela obter informações sobre sua pista.

23. Ja Haagarin lapset, jotka etsivät ymmärtäväisyyttä maan päällä, Merranin ja Teemanin kauppiaat, tarusepät ja ymmärtäväisyyden etsijät - viisauden tietä eivät hekään oppineet tuntemaan eivätkä muistaneet sen polkuja.

24. Ó Israel, quão imensa é a casa de Deus; como é vasta a extensão de seus domínios!

24. Oi Israel, kuinka suuri onkaan Jumalan huone, ja kuinka avara asuinsija, jonka hän omistaa:

25. Sim, é vasta, imensa, ampla, ilimitada.

25. se on suuri, eikä sillä ole rajaa, korkea ja mittaamaton.

26. Lá nasceram os famosos gigantes antigos, de estatura imensa e alma de guerreiros.*

26. Siellä syntyivät jättiläiset, kuuluisat ikiajoista: väkevät vartaloltaan, sotataitoiset.

27. Não os escolheu Deus, nem lhes mostrou o caminho da sabedoria.

27. Mutta ei heitä Jumala valinnut eikä antanut heille viisauden tietä.

28. E por falta de sagacidade pereceram, vítimas da própria estultícia.

28. Ja niin he hukkuivat, koska ei heillä ollut ymmärrystä, hukkuivat järjettömyytensä tähden.

29. Quem escalou o céu a fim de procurar a sabedoria, e a trouxe para baixo das nuvens?

29. Kuka on noussut taivaaseen ja hakenut viisauden, kuka tuonut sen alas pilvistä?

30. Quem atravessou o mar para encontrá-la, e a adquiriu, a preço de ouro mais puro?

30. Kuka on mennyt meren taakse ja löytänyt sen, kuka hankkii sen kalliilla kullalla?

31. Ninguém conhece o caminho que a ela conduz, nem sabe a pista que lá o possa levar.

31. Ei ole ketään, joka tuntee viisauden tien, ei ketään, joka ottaa vaarin sen polusta.

32. Somente aquele que tudo sabe a conhece, e por efeito de sua prudência a descobre; aquele que criou a terra para tempos que não findam; aquele que de animais a povoou;*

32. Mutta hän, joka tietää kaiken, hän tuntee sen; hän on löytänyt sen ymmärryksellänsä, hän, joka on tehnyt maan ikuisiksi ajoiksi, täyttänyt sen nelijalkaisilla eläimillä,

33. aquele que lança o relâmpago e o faz brilhar, que o chama e ele, bramindo, obedece.

33. hän, joka lähettää salaman, ja se menee, joka kutsuu sen, ja se tottelee häntä vavisten.

34. Brilham em seus postos as estrelas e se alegram;

34. Tähdet loistavat vartiopaikoillansa ja riemuitsevat.

35. e as chama, e respondem: “Aqui estamos”. E jubilosas refulgem para o seu Criador.

35. Hän kutsuu ne, ja ne sanovat: "Tässä me olemme". Ne loistavat riemuiten hänelle, joka ne on tehnyt.

36. É ele o nosso Deus, com ele nenhum outro se compara.

36. Tämä on meidän Jumalamme, kukaan toinen ei ole minkään arvoinen hänen rinnallaan.

37. Conhece a fundo os caminhos que conduzem à sabedoria, galardoando com ela Jacó, seu servo, e Israel, seu favorecido.

37. Hän on löytänyt kaikki viisauden tiet ja antanut sen palvelijalleen Jaakobille ja rakastetulleen Israelille.

38. Foi então que ela apareceu sobre a terra, onde permanece entre os homens.*

38. Tämän jälkeen se ilmestyi maan päälle ja vaelsi ihmisten keskuudessa.