1. kreisswn ateknia meta arethV aqanasia gar estin en mnhmh authV oti kai para qew ginwsketai kai para anqrwpoiV
2. parousan te mimountai authn kai poqousin apelqousan kai en tw aiwni stefanhforousa pompeuei ton twn amiantwn aqlwn agwna nikhsasa
3. polugonon de asebwn plhqoV ou crhsimeusei kai ek noqwn mosceumatwn ou dwsei rizan eiV baqoV oude asfalh basin edrasei
4. kan gar en kladoiV proV kairon anaqalh episfalwV bebhkota upo anemou saleuqhsetai kai upo biaV anemwn ekrizwqhsetai
5. periklasqhsontai klwneV atelestoi kai o karpoV autwn acrhstoV awroV eiV brwsin kai eiV ouqen epithdeioV
6. ek gar anomwn upnwn tekna gennwmena martureV eisin ponhriaV kata gonewn en exetasmw autwn
7. dikaioV de ean fqash teleuthsai en anapausei estai
8. ghraV gar timion ou to polucronion oude ariqmw etwn memetrhtai
9. polia de estin fronhsiV anqrwpoiV kai hlikia ghrwV bioV akhlidwtoV
10. euarestoV qew genomenoV hgaphqh kai zwn metaxu amartwlwn meteteqh
11. hrpagh mh kakia allaxh sunesin autou h doloV apathsh yuchn autou
12. baskania gar faulothtoV amauroi ta kala kai rembasmoV epiqumiaV metalleuei noun akakon
13. teleiwqeiV en oligw eplhrwsen cronouV makrouV
14. aresth gar hn kuriw h yuch autou dia touto espeusen ek mesou ponhriaV oi de laoi idonteV kai mh nohsanteV mhde qenteV epi dianoia to toiouto
15. oti cariV kai eleoV en toiV eklektoiV autou kai episkoph en toiV osioiV autou
16. katakrinei de dikaioV kamwn touV zwntaV asebeiV kai neothV telesqeisa tacewV polueteV ghraV adikou
17. oyontai gar teleuthn sofou kai ou nohsousin ti ebouleusato peri autou kai eiV ti hsfalisato auton o kurioV
18. oyontai kai exouqenhsousin autouV de o kurioV ekgelasetai
19. kai esontai meta touto eiV ptwma atimon kai eiV ubrin en nekroiV di' aiwnoV oti rhxei autouV afwnouV prhneiV kai saleusei autouV ek qemeliwn kai ewV escatou cerswqhsontai kai esontai en odunh kai h mnhmh autwn apoleitai
20. eleusontai en sullogismw amarthmatwn autwn deiloi kai elegxei autouV ex enantiaV ta anomhmata autwn
Alaviitteet:
4:1-3 - Viisaus on arvokkaampaa kuin rikkaus ja kauneus. Kirjoittaja korostaa, että on tärkeää elää vanhurskasta ja hyveellistä elämää, jossa todellinen rikkaus piilee viisaudessa (ks. myös Sananlaskut 8:10-11 ja Saarnaaja 21:11-12).
4:4-6 - Jumala arvostaa ja rakastaa vanhurskaita, vaikka heidän elämänsä olisi lyhyt. Sen ymmärtäminen, että Jumala arvostaa vanhurskasta elämää, on toivon ja lohdutuksen sanoma niille, jotka etsivät vanhurskautta (ks. myös Psalmi 116:15 ja Luuk. 12:6-7).
4:7-10 - Kirjoittaja korostaa, että vanhurskaiden kuolema on siirtymä ikuisuuteen, ei loppu. Näkemys siitä, että Jumala välittää vanhurskaistaan, jopa kuolemassa, on lohdutuksen ja varmuuden lähde (ks. myös 2. Kor. 5:1 ja Filippiläis 1:21-23).
4:11-14 - Vanhurskaiden elämä on todistus jumalattomille, jotka tunnustavat vanhurskaiden hyveen, mutta usein vastustavat heitä. Tämä korostaa vastakohtaa vanhurskauden ja jumalattomuuden välillä ja kummankin valinnan (ks. myös Psalmi 37:32-33 ja Joh. 15:18-19).
4:15-17 - Kirjoittaja korostaa, että viisaus johtaa rauhaan ja elämään, kun taas jumalattomuus johtaa tuhoon. Tämä valinta on perustavanlaatuinen ihmisen kokemukselle ja hengelliselle elämälle (ks. myös Sananlaskut 3:1-2 ja Room. 6:21-23).
Aiheeseen liittyvät säkeet Sabedoria, 4:
Viisauden luvussa 4 ylistetään hyvettä pitkäikäisyyden edelle. Miten Jumala suhtautuu hyvin elettyyn elämään? Tämä syvällinen teksti asettaa vastakkain lyhyen mutta hyveellisen elämän pitkän jumalattoman olemassaolon kanssa. Luku opettaa, että hengellinen kypsyys ei riipu iästä, vaan vanhurskaudesta. Viisaus 4 käsittelee myös vanhurskaiden ennenaikaisen kuoleman mysteeriä ja paljastaa jumalallisen suojan tässä teossa. Pohdi kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka korreloivat tämän luvun voimakkaiden teemojen kanssa elämän todellisesta arvosta.
Matteus 19:14: "Mutta Jeesus sanoi: 'Sallikaa lasten tulla minun luokseni älkääkä estäkö heitä; sillä taivasten valtakunta kuuluu heidän kaltaisilleen."" - Täydentää viisauden 4:1:tä hyveen kauneudesta.
2 Korinttolaisille 6:9: "Olemme tuntemattomia, mutta hyvin tunnettuja; luullaan kuolleiksi, mutta katso, me elämme; hakattu mutta ei tapettu;" - Se toistaa Viisaus 4:7:n teemaa siitä, kuinka vanhurskaat löytävät levon, vaikka he kuolevatkin nuorena.
Heprealaiskirje 12:23: "Esikoisten seurakunnalle, jonka nimet on kirjoitettu taivaaseen. Sinä olet tullut Jumalan, kaikkien ihmisten tuomarin, luo, täydellisiksi tehtyjen vanhurskaiden henkien luo," - Se liittyy Viisaus 4:10-11:een siitä, kuinka Jumala poistaa vanhurskaat pahan edestä.
Jesaja 57:1: "Vanhurskas hukkuu, eikä kukaan välitä; hurskaat miehet otetaan pois, eikä kukaan ymmärrä, että vanhurskas otetaan pois pelastaakseen hänet pahasta." - Heijastaa viisauden 4:14:n teemaa vanhurskaiden ennenaikaisesta kuolemasta.
Luukas 16:23-24: "Haadeksessa, jossa häntä kidutettiin, hän katsoi ylös ja näki kaukaa Abrahamin Lasaruksen rinnalla. Sitten hän huusi hänelle: "Isä Abraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa veteen ja jäähdyttämään kieltäni, koska kärsin suuresti tässä tulessa."" - Liittyy Viisaus 4:19-20:een, joka koskee jumalattomien lopullista kohtaloa.
FAQ:
Mitä viisaus opettaa vanhurskaiden elämästä ja kuolemasta?
Viisaus opettaa, että vanhurskaiden elämä on ikuista ja heidän kuolemansa on helpotus maallisista koettelemuksista. (Viisaus 4:7-9)
Miten viisaus kuvaa vanhurskaiden onnellisuutta?
Viisaus kuvaa vanhurskaiden onnea palkkiona Jumalalta, jossa he saavuttavat todellisen rauhan ja ilon. (Viisaus 4:1-3)
Mitä viisaus sanoo jumalattomien kohtalosta?
Viisaus varoittaa, että jumalattomat hukkuvat jumalattomuutensa vuoksi, ja heidän tietämättömyytensä hengellisestä elämästä tuomitsee heidät. (Viisaus 4:19)
Mitä se tarkoittaa, että vanhurskaat ovat "Jumalan jäljittelijöitä"?
Vanhurskaat jäljittelevät Jumalaa elämällä Hänen viisautensa mukaan, tekemällä hyvää, olemalla oikeudenmukaisia ja rakastamalla lähimmäistänsä. (Viisaus 4:14-15)
Mitä eroa on vanhurskaiden ja jumalattomien viisaudella?
Vanhurskaiden viisaus tulee Jumalalta ja on iankaikkinen elämä, kun taas jumalattomien viisaus on turhaa ja johtaa hengelliseen kuolemaan. (Viisaus 4:16-18)
