1. upolabwn de eliouV legei
2. ti touto hghsw en krisei su tiV ei oti eipaV dikaioV eimi enanti kuriou
3. h ereiV ti poihsw amartwn
4. egw soi dwsw apokrisin kai toiV trisin filoiV sou
5. anableyon eiV ton ouranon kai ide katamaqe de nefh wV uyhla apo sou
6. ei hmarteV ti praxeiV ei de kai polla hnomhsaV ti dunasai poihsai
7. epei de oun dikaioV ei ti dwseiV autw h ti ek ceiroV sou lhmyetai
8. andri tw omoiw sou h asebeia sou kai uiw anqrwpou h dikaiosunh sou
9. apo plhqouV sukofantoumenoi kekraxontai bohsontai apo bracionoV pollwn
10. kai ouk eipen pou estin o qeoV o poihsaV me o katatasswn fulakaV nukterinaV
11. o diorizwn me apo tetrapodwn ghV apo de peteinwn ouranou
12. ekei kekraxontai kai ou mh eisakoush kai apo ubrewV ponhrwn
13. atopa gar ou bouletai o kurioV idein autoV gar o pantokratwr orathV estin
14. twn suntelountwn ta anoma kai swsei me kriqhti de enantion autou ei dunasai ainesai auton wV estin
15. kai nun oti ouk estin episkeptomenoV orghn autou kai ouk egnw paraptwmati sfodra
16. kai iwb mataiwV anoigei to stoma autou en agnwsia rhmata barunei
Alaviitteet:
35:1-4 - Elihu kyseenalaistaa Jobin näkemyksen kärsimyksestä ja Jumalan oikeudenmukaisuudesta korostaen nöyryyden merkitystä käsiteltäessä syvällisiä kysymyksiä jumalallisesta luonnosta ja inhimillisestä tuskasta (ks. myös Sananlaskut 3:7 ja Room. 12:3).
35:6-8 - Elihu väittää, että ihmisen synti ei vaikuta suoraan Jumalaan, mutta sillä on seurauksia, jotka vaikuttavat ihmisiin. Tämä paljastaa toiminnan ja seurausten välisen suhteen uskovan elämässä (ks. myös Gal. 6:7-8 ja Hesekiel 18:30-32).
35:9-13 - Elihu mainitsee, että sorto voi saada ihmiset huutamaan Jumalan puoleen, mutta vastauksen puute ei ole merkki välinpitämättömyydestä. Tämä korostaa inhimillisen kärsimyksen ja jumalallisen vastauksen välisen suhteen monimutkaisuutta (ks. myös Psalmi 34:17-18 ja Matteus 7:7-8).
35:14-16 - Elihu arvostelee Jobin näkemystä Jumalan ilmeisestä oikeuden puutteesta. Hän korostaa, että toivo on säilytettävä myös vastoinkäymisten keskellä, sillä Jumala toimii aina viisautensa mukaan (ks. myös Psalmi 27:14 ja Room. 8:28).
35:17-18 - Elihu päättelee, että toivo ja usko Jumalaan ovat perustavanlaatuisia kärsimyksen aikoina. Tämä viesti on kehotus luottaa Jumalaan, joka on suvereeni ja oikeudenmukainen, vaikka olosuhteet näyttävätkin epäoikeudenmukaisilta (ks. myös Psalmi 37:5 ja Heprealaisille 10:23).
Aiheeseen liittyvät säkeet Jó, 35:
Jobin luvussa 35 esitetään Elihun kolmas puhe. Mikä vaikutus ihmisen käyttäytymisellä on Jumalaan? Tässä provosoivassa tekstissä Elihu kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että ihmisen vanhurskaus tai synti vaikuttaa suoraan Jumalaan ja väittää, että ihmisten teot vaikuttavat ensisijaisesti muihin ihmisiin. Luvussa tarkastellaan sellaisia teemoja kuin jumalallinen transsendenssi, rukouksen tarkoitus ja Jumalan ilmeinen välinpitämättömyys. Job 35 haastaa yksinkertaistetut käsitykset Jumalan ja ihmisen suhteesta. Harkitse kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka valaisevat tämän filosofisen luvun kiehtovia teemoja.
Psalmit 50:21: "Nämä asiat teit, ja minä olin hiljaa; Luulit minun olevan kaltainensi. Mutta nyt nuhtelen sinua ja nostan syytökseni sinua vastaan." - Tämä psalmi toistaa Elihun perustelun Jobin luvussa 35, jonka mukaan Jumalan hiljaisuus ei tarkoita Hänen hyväksyntäänsä tai välinpitämättömyyttään.
Saarnaaja 5:2: "Älä kiirehdi huulillasi äläkä kiirehdi sydämelläsi tehdäksesi lupauksia Jumalan edessä. Jumala on taivaassa, ja sinä olet maan päällä, joten olkoot sanasi vähäiset." - Tämä varoitus kuvastaa Elihun neuvoa Jobin luvussa 35 nöyryyden tarpeesta puhuttaessa Jumalaa.
Jesaja 1:15: "Kun ojennat kätesi rukouksessa, minä piilotan silmäni sinulta; vaikka he moninkertaistivat rukouksensa, en kuule heitä! Kätesi ovat täynnä verta!" - Tämä Jesajan kohta valaisee Elihun näkemystä Jobin luvussa 35, että jumalattomuus voi estää rukousten kuulemisen.
Miika 3:4: "Silloin he huutavat Herraa, mutta hän ei vastaa heille. Siihen aikaan hän kätkee kasvonsa heiltä heidän tekemänsä pahan tähden." - Tämä jae täydentää Elihun perusteluja Jobin luvussa 35 siitä, miksi Jumala ei toisinaan vastaa rukouksiin.
Sananlaskut 15:29: "Herra on kaukana jumalattomista, mutta hän kuulee vanhurskaiden rukouksen." - Tämä sananlasku tiivistää Elihun pääkohdan Jobin luvussa 35 vanhurskauden ja rukouksen tehokkuuden välisestä suhteesta.
FAQ:
Mitä Elihu sanoo omavanhurskauden turhuudesta?
Hän väittää, että ihmisen vanhurskaus ei vaikuta Jumalaan, sillä Hän on suvereeni ja että synti vahingoittaa syntistä itseään. (Job 35:6-8)
Miksi Elihu sanoo, että Jumala ei ehkä vastaa ahdistettujen huutoon?
Hän selittää, että Jumala ei vastaa niille, jotka huutavat vilpittömästi tai ylpeydestä, vaan kuulee niitä, jotka nöyrtyvät Hänen edessään. (Job 35:12-13)
Miten Elihu vastaa syytökseen, ettei Jumala välitä?
Hän vahvistaa, että Jumala hallitsee oikeudenmukaisesti ja että inhimillinen kärsimys ei tarkoita jumalallista hylkäämistä, vaan tilaisuutta oppia. (Job 35:14)
Mitä Elihu sanoo ihmisen kärsimättömyydestä Jumalaa kohtaan?
Hän huomauttaa, että ihmiset ovat kärsimättömiä eivätkä ymmärrä Jumalan ajoitusta, ja arvioivat hänen tekonsa hätäisesti. (Job 35:15-16)
Miten Elihu kumoaa ajatuksen, että vanhurskaus takaa hyödyt?
Hän sanoo, että ihmisen vanhurskaus ei jätä Jumalaa velkaan, sillä Hän on jo suvereeni ja toimii tahtonsa mukaan. (Job 35:7-9)
