Raamattu vuodessa.

Päivänä 299, 2. Makkabilaiskirjan 2. luku osoittaa uskon sankarien rohkeutta ja omistautumista. Sirakin kirjan luvut 42–44 tarjoavat neuvoja hyveellisyydestä, ystävyydestä ja harkitsevuudesta, kun taas Sananlaskujen 24:8–9 varoittaa meitä sudenkuopista ja siitä, miten niitä voi viisaasti välttää, mikä vahvistaa luonnetta ja tarkkanäköisyyttä.

1. Kirjoituksista havaitaan, että profeetta Jeremias käski pakkosiirtolaisia ottamaan tulta, niinkuin edellä on mainittu,

2. ja kuinka profeetta antaessaan pakkosiirtolaisille lain varoitti heitä, etteivät unhottaisi Herran säädöksiä eivätkä eksyisi mielessään, kun näkivät kultaiset ja hopeaiset epäjumalankuvat ja niiden koristukset.

3. Ja muilla samankaltaisilla sanoilla hän kehoitti heitä säilyttämään lain sydämessänsä.

4. Kirjoituksessa oli vielä, kuinka profeetta saatuaan jumalallisen ilmoituksen oli käskenyt kantaa telttamajaa ja arkkia jäljessänsä ja kuinka hän oli mennyt sille vuorelle, jolle Mooses oli noussut ja jolta hän oli katsellut Jumalan perintöä.

5. Kun Jeremias sitten oli tullut sinne, löysi hän luolankaltaisen huoneen ja antoi kantaa siihen telttamajan ja arkin ja suitsutusalttarin ja tukki oviaukon.

6. Muutamat hänen seuralaisistaan tulivat sitten sinne merkitäksensä tien, mutta eivät voineet sitä löytää.

7. Mutta kun Jeremias sai sen tietää, nuhteli hän heitä ja sanoi: "Se paikka on oleva tuntematon siihen asti, kunnes Jumala jälleen kokoaa kansansa ja laupeus sille tapahtuu.

8. Silloin Herra antaa näiden esineiden tulla ilmi, ja silloin nähdään Herran kirkkaus ja pilvi, niin kuin se ilmestyi Mooseksen aikana, ja niin kuin Salomokin rukoili, että paikka suuresti pyhitettäisiin."

9. Siinä kerrottiin myöskin, kuinka tämä, jolla oli senkaltainen viisaus, uhrasi temppelin vihkimis- ja valmistumisuhrin.

10. Niinkuin Mooses rukoili Herraa ja tuli lankesi taivaasta ja kulutti uhrikappaleet, samoin Salomokin rukoili Herraa, ja tuli, joka lankesi, poltti polttouhrin.

11. Ja Mooses sanoi: "Sentähden että syntiuhria ei ole syöty, se on poltettu".

12. Samoin Salomokin vietti juhlaa kahdeksan päivää.

13. Nämä samat asiat ovat kerrotut myös Nehemiaan muistiinpanoissa ja kertomuksissa, niin kuin sekin, kuinka hän perusti kirjaston ja kokosi siihen kuninkaita ja profeettoja koskevat kirjeet samoinkuin Daavidin kirjoitukset sekä kuningasten kirjeet, jotka koskivat temppelilahjoja.

14. Samaten Juudas kokosi ne kirjat, jotka olivat joutuneet hajalleen sen sodan tähden, mikä meillä oli; ja nyt ne ovat meidän hallussamme.

15. Jos siis tarvitsette niitä, niin lähettäkää hakemaan ne itsellenne.

16. Kun nyt aiomme viettää temppelin puhdistusjuhlaa, niin kirjoitamme teille. Teette siis hyvin, jos vietätte näitä päiviä.

17. Mutta Jumalaan, joka on pelastanut koko kansansa ja antanut heille kaikille perintöosan ja kuninkuuden ja pappeuden ja pyhityksen,

18. niin kuin hän on laissa luvannut, tähän Jumalaan me panemme toivomme, että hän armahtaa meitä pian ja kokoaa meidät jälleen kaikista maista taivaan alla pyhään paikkaan. Sillä hän on pelastanut meidät suurista onnettomuuksista ja puhdistanut paikan.

19. Mutta kertomukset Juudas Makkabilaisesta ja hänen veljistään ja suuren temppelin puhdistuksesta ja alttarin vihkimisestä,

20. edelleen sodista Antiokus Epifanesta ja tämän poikaa Eupatoria vastaan

21. ja taivaasta tulleista ilmestyksistä niille, jotka kunniakkaasti ja urhoollisesti taistelivat juutalaisuuden puolesta, niin että he pienestä lukumäärästään huolimatta valtasivat koko maan ja ajoivat pois raa'at vihollisjoukot,

22. saivat jälleen haltuunsa tuon kautta koko maanpiirin kuulun pyhäkön, vapauttivat kaupungin ja saattoivat taas, koska Herra suuressa hyvyydessään oli heille armollinen, voimaan lait, jotka aiottiin kumota,

23. nämä kertomukset, jotka kyreneläinen Jaason on julkaissut neljässä kirjassa, koetamme nyt lyhyesti esittää yhteen kirjaan koottuina.

24. Sillä kun olemme tarkastelleet lukujen tavatonta määrää ja sitä hankaluutta, mikä aineen paljoudesta koituu niille, jotka haluavat syventyä historian kertomuksiin,

25. olemme pyrkineet tuottamaan huvitusta niille, joilla on halu lukea, helpotusta niille, jotka koettavat painaa muistiinsa, mitä ovat lukeneet, ja hyötyä kaikille, joiden käsiin tämä kirja joutuu.

26. Meillekään, jotka olemme ottaneet suorittaaksemme vaivaa kysyvän lyhentämisen, työ ei ole helppo, vaan täytyy siinä hikoilla ja valvoa öitä,

27. yhtä vähän kuin on helppoa sille, joka valmistaa pidot ja etsii toisten parasta; mutta sen kiitollisuuden vuoksi, jota monet siitä tuntevat, tahdomme mielellämme kestää tämän vaivan.

28. Yksityiskohtain tarkan tutkimisen jätämme historiankirjoittajan asiaksi, mutta itse puolestamme koetamme vain seurata lyhennystyössä noudatettavia sääntöjä.

29. Sillä niin kuin uuden talon rakentajan on huolehdittava rakennustyöstä kokonaisuudessaan, mutta sen, joka ottaa suorittaaksensa polttokoristus- ja maalaustyöt, on otettava selko vain siitä, mikä on sopivaa koristeeksi, samoin on mielestäni laita meidänkin.

30. Kaikkiin yksityiskohtiin syventyminen, niiden kaikinpuolinen tarkastelu ja huolellinen tutkiminen kuuluu alkuperäiselle historiankirjoittajalle,

31. mutta mukailijan on sallittava tavoitella sanonnan lyhyyttä ja vapautua kertomusten tyhjentävästä esittämisestä.

32. Nyt siis, kun olemme lisänneet vain tämän siihen, mitä edellä on sanottu, tahdomme alottaa kertomuksen. Sillä olisi typerää venyttää esipuhe laajaksi, mutta supistaa itse kertomus varsin lyhyeksi.

Luku 42

1. kuulopuheen levittämistä, salattavien asiain ilmaisemista. Näin sinä häpeät oikealla tavalla ja saat kaikkien ihmisten suosion. Mutta näitä älä häpeä, äläkä katso henkilöön, ettet niissä syntiä tekisi:

2. Korkeimman lakia ja liittoa ja oikeutta - anna vanhurskas tuomio jumalattomallekin -

3. maksun perimistä osaveljeltä ja matkamieheltä, perintöosan antamista omaisille,

4. vaa'an ja punnuksien tarkkuutta, ansaitsemista, saitpa paljon tahi vähän,

5. rahaa, joka on hankittu myynnillä ja kaupankäynnillä, ja lasten runsasta kurittamista ja häijyn orjan lanteiden suomimista verille asti.

6. Häijyn vaimon varalta on sinetti hyvä olemassa, ja missä on monet kädet, siellä lukitse tarkoin.

7. Mitä uskot toisen haltuun, se anna luvun ja painon mukaan, ja anto ja saanti, kaikki tyynni, kirjoitettakoon kirjaan.

8. Älä häpeä älyttömän ja tyhmän ojentamista äläkä vanhaa ukkoa, joka on tuomittavana haureudesta. Näin jos teet, on sinulla oikea kasvatus, ja sinä saat kaikkien ihmisten hyväksymisen.

9. Tyttären tähden täytyy isän salassa valvoa, ja huoli hänestä vie unen: kun hän on nuori, ettei jäisi naimattomaksi ohi naimaiän; kun hänet on naitu, ettei hän joutuisi miehensä hyljittäväksi;

10. kun on neitsyt, ettei häntä raiskattaisi ja hän tulisi raskaaksi isänsä kodissa; kun hän on miehelässä, ettei hän olisi uskoton tai avioliitossaan hedelmätön.

11. Säädytöntä tytärtä vartioitse kiinteästi, ettei hän saattaisi sinua vihamiestesi ilkuttavaksi, puheenaiheeksi kaupungissa ja haastettavaksi kansan eteen sekä häpeänalaiseksi suurten joukkojen silmissä.

12. Älä katsele ketään ihmistä hänen kauneutensa tähden, äläkä istuskele naisväen parissa.

13. Sillä vaatteista tulee koi, ja naisesta tulee naisen pahuus.

14. Miehen karkeus on parempi kuin naisen keimailu; ja nainen, joka saa aikaan häpeän, saa myös aikaan pilkan.

15. Minä tahdon muistaa Herran tekoja ja kertoella, mitä minä nähnyt olen. Herran sanojan voimasta ovat hänen tekonsa syntyneet, ja hyvän tahtonsa jälkeen hän on aivoituksensa toteuttanut.

16. Aurinko luo valoansa ja katsoo kaikkea, ja Heran työt ovat täynnä hänen kunniaansa.

17. Ei ole Herra suonut pyhiensä kertoa kaikkia hänen ihmeellisiä tekojansa, jotka Herra, Kaikkivaltias, on vahvistanut, että kaikki maailma kestäisi lujana hänen kirkkautensa voimasta.

18. Syvyydet ja sydämet Herra tutkii, ja hän saa selville niitten juonet. Sillä Herra on kaikkitietävä, ja hän näkee maailmanaikojen merkit.

19. Hän ilmoittaa menneet ja tulevaiset, ja salattujen asiain jäljet hän saattaa julki.

20. ei yksikään ajatus mene hänen ohitsensa, ei ainoakaan sana pysy häneltä salassa.

21. Viisautensa suuret teot hän on kauniisti tehnyt, ja ne pysyvät iankaikkisesti, niinkuin ne olleet ovat ennen iankaikkisuutta. Ei ole niissä lisäämistä, eikä vähentämistä, eikä hän tarvitse ketään neuvonantajaa.

22. Kuinka ihmeteltävät ovat kaikki hänen tekonsa, ja niistä on nähtävissä vain kipinän verta!

23. Kaikki tämä elää ja pysyy iäti, kukin tarkoitustansa varten, ja kaikki häntä tottelee.

24. Kaikki on kaksittain, toinen on toisensa vastakohta, eikä hän ole luonut mitään, mikä loppuisi.

25. Toinen edistää toisensa parasta - ja kuka taittaa kylliksi katsella hänen kirkkauttansa!

Luku 43

1. Korkeuden jalo kunnia on taivaan puhdas vahvuus. Taivaan muoto on kirkas katsella

2. Aurinko noustessansa tulee näkyviin kuin airut. Ihmeteltävä työase, Korkeimman tekemä!

3. Keskipäivällä se kuivuttaa maan ja kuka kestää sen paahdetta?

4. Ahjoa hoidetaan kuumuutta kysyvissä töissä, mutta kolmin verroin aurinko paahtaa vuoria. Se henkii tulisia höyryjä ja lähettää valonsäteitä, jotka huikaisevat silmät.

5. Suuri on Herra, joka on sen tehnyt, ja hänen sanojensa voimasta se kiitää rataansa.

6. Ja kuu! Se noudattaa aina aikaansa ollakseen aikojen näyttäjä ja ajanjaksojen merkki.

7. Kuusta otetaan juhla-aikain merkki, se on valonantaja joka vajenee oltuaan täysi.

8. Kuukaudella on nimi kuun mukaan; vaihdellessaan se ihmeteltävästi kasvaa. Se on merkinantaja korkeuden sotajoukoille, loistaen taivaanvahvuudella.

9. Tähtien kirkkaus on taivaan ihanuus, säteilevä kaunistus Herran korkeuksissa.

10. Pyhän sanojen mukaan ne asettuvat järjestykseen eivätkä vartiopaikoillansa väsy.

11. Katso sateenkaarta ja ylistä sen Luojaa: se on helottaessaan ylen ihana.

12. Se kaartuu kirkkauden piirinä yli taivaan; Korkeimman kädet ovat sen jännittäneet.

13. Hänen käskyllään saa äkisti lumen satamaan, ja nopeasti hän iskee alas tuomionsa salamat.

14. Siksi aukenevat hänen varastohuoneensa, ja pilvet lentävät niistä ulos kuin linnut.

15. Valtasuuruudessaan hän antaa pilville voiman, ja raekivet syöksyvät kappaleina alas.

16. Ja kun hän astuu esiin, järkkyvät vuoret, hänen tahdostansa etelä tuulee.

17. Maata vapisuttaa hänen ukkosensa jylinä ja pohjan puhuri ja pyörremyrsky. Hän sirottaa alas lunta niinkuin lentäviä lintusia, ja lumituisku on niinkuin laskeutuva heinäsirkkaparvi.

18. Sen kaunista valkoisuutta silmä ihmettelee, ja sen satamisesta sydän hämmästyy.

19. Ja kuuraa hän vuodattaa maahan kuin suolaa; jäätyneenä siitä tulee kuin neulankärkiä.

20. Kylmä pohjatuuli puhaltaa, ja vesi kovettuu jääksi. Kaikkiin vesipaikkoihin asettuu jää, ja vesi pukeutuu kuin panssariin.

21. Herra kuluttaa vuoret ja paahtaa erämaan ja kärventää vihannan ruohon kuin tuli.

22. Kaikkea parantamaan nousee pian sumu; kaste laskeutuu ja antaa virvoitusta paahteen jälkeen.

23. Aivoituksensa mukaan hän tyynnytti valtameren ja istutti siihen saaria.

24. Meren purjehtijat kertovat sen vaaroista, ja me ihmettelemme, mitä korvaamme kuulevat.

25. Ja siinä on käsittämättömiä ja ihmeteltäviä luomuksia: kirjava moninaisuus kaikkinaisia eläviä. luotuja merihirviöitä.

26. Hänen voimastaan menestyy, mitä hän tarkoittaa, ja hänen sanansa kautta on kaikella olemuksensa.

27. Paljon voimme puhua, mutta loppuun emme pääse; ja meidän sanojemme loppusumma on: Hän on kaikki kaikessa.

28. Kuinka me kykenisimme häntä ylistämään, sillä hän itse on suurempi kuin kaikki hänen tekonsa?

29. Peljättävä on Herra ja ylen suuri, ja hänen valtasuuruutensa on ihmeellinen

30. Ylistäkää herraa korottaen hänen kiitostansa, niin paljon kuin voitte, sillä vielä suurempi hän on. Korottakaa hänen kiitostansa yhä voimallisemmin, älkääkä väsykö, sillä loppuun asti ette pääse.

31. Kuka on hänet nähnyt, niin että voisi kyllin kertoa? Ja kuka taitaa julistaa hänen suuruuttansa, niinkuin hän on?

32. Paljon on salattuja asioita, suurempia kuin nämä; sillä vähän me olemme nähneet hänen töistänsä.

33. Sillä Herra on tehnyt kaiken, ja hurskaille hän on antanut viisauden.

Luku 44

1. Kiitosvirsi esi-isistä. Kiittäkäämme kunniakkaita miehiä, ja isiämme, polvi polvelta.

2. Suuren kunnian on Herra luonut, näyttänyt valtasuuruutensa ikiajoista asti.

3. He hallitsivat valtakuntiansa ja olivat vallastansa kuuluisia miehiä, antaen neuvoja ymmärtäväisyydessään ja ilmoituksia ennustuksissa.

4. He johtivat kansaa neuvoilla ja kansan kirjallisen opin tuntemuksella; ja viisaita sanoja on heidän opetuksessaan.

5. He sepittivät virsiä veisattaviksi ja kirjoittivat lauluja.

6. He olivat rikkaita miehiä, joille oli annettu valtaa ja jotka elivät rauhassa asuinpaikoillaan.

7. kaikki he olivat kunniassa aikalaistensa kesken ja olivat kuuluisat elinpäivinänsä.

8. Toiset heistä ovat jättäneet jälkeensä nimen, niin että heidän kiitostansa mainitaan.

9. Mutta toisista ei ole muistoa jäänyt, vaan he ovat kadonneet kuin olemattomat, ovat kuin syntymättömät; ja samoin heidän lapsensa heidän jälkeensä.

10. Mutta nämä seuraavat ovat olleet armoitettuja miehiä. joiden vanhurskaat teot eivät unhotukseen joudu.

11. Heidän onnensa säilyy heidän jälkeläisillään, ja heidän perintönsä jää heidän lastensa lapsille.

12. Heidän jälkeläisensä pysyvät lujina liitoissa ja heidän lapsensa heidän tähtensä.

13. Hamaan ikiaikoihin pysyvät heidän jälkeläisensä, eikä heidän kunniansa katoa.

14. Heidän ruumiinsa ovat rauhassa haudoissaan, ja heidän nimensä elää polvesta polveen.

15. Kansat kertovat heidän viisaudestaan, ja seurakunta julistaa heidän kiitostansa.

16. Eenok oli Herralle otollinen, ja hänet otettiin pois hän oli parannuksen esikuva tuleville polville.

17. Nooa havaittiin täydelliseksi, vanhurskaaksi. Vihan aikana hän tuli lunnaiksi: sentähden jäi maan päälle jäännös, silloin kun vedenpaisumus oli.

18. Hänen kanssaan tehtiin iankaikkiset liitot, ettei kaikkea lihaa enää tuhota vedenpaisumuksella.

19. Aabraham oli kansojen paljouden suuri isä, eikä ole hänen vertaansa kunniassa,

20. hänen, joka noudatti Korkeimman lakia ja kävi liittoon hänen kanssansa. Omassa lihassaan hän toteutti liiton, ja hänet nähtiin koetuksessa uskolliseksi.

21. Sentähden Herra hänelle valalla vannoi kansojen tulvan suinatuiksi hänen siemenessään, hänen lisääntyvän paljoksi niinkuin tähdet ja antavansa heille perinnöksi maan merestä mereen ja virrasta aina maan ääreen.

22. Samoin myös Iisakille Herra vakuutti hänen isänsä Aabrahamin tähden, että kaikille ihmisille on tuleva siunaus ja liitto.

23. Hän antoi sen laskeutua myös Jaakobin pään päälle. Hän tunsi hänet, ja niin hän siunasi hänet ja antoi hänelle perinnön ja erotti hänelle tulevat perintöosat: hän jakoi ne kahdelletoista sukukunnalle. Hänestä hän antoi lähteä hurskaan miehen, joka sai armon kaiken lihan silmissä,

8. Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.

9. Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.