Tobian kirja, 13

1. Ja Toobit kirjoitti rukouksen, riemuvirren, ja sanoi: Ylistetty olkoon Jumala, joka elää iankaikkisesti, ja hänen kuninkuutensa.

2. Sillä hän kurittaa ja armahtaa, hän vie alas tuonelaan ja sieltä jälleen ylös, eikä kukaan voi paeta hänen kädestänsä.

3. Kiittäkää häntä, te Israelin lapset, pakanain edessä, sillä heidän keskuuteensa hän on meidät hajottanut.

4. Julistkaa siellä hänen valtasuuruuttansa, korottakaa häntä kaikkien elävien edessä: Sillä hän on meidän Herramme, ja hän on Jumala, meidän isämme, hamaan kaikkiin iankaikkisuuksiin.

5. Ja jos hän meitä kurittaakin pahojen tekojemme tähden, niin hän meitä jälleen armahtaa ja kokoaa meidät kaikista pakanakansoista, minne ikinä teidät on hajotettu heidän keskuuteensa.

6. Jos te käännytte hänen puoleensa kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne, ja teette totuuden hänen edessänsä, silloin hän kääntyy teidän puoleenne eikä enää peitä teiltä kasvojansa. Katsokaa, mitä hän on teille tekevä, ja olkoon suunne täynnä hänen kiitostansa. Ylstäkää vanhurskauden Herraa ja korottakaa iankaikkista Kuningasta. Minä kiitän häntä vankeuteni maassa ja julistan hänen voimaansa ja valtasuuruuttansa synnintekijäin kansalle. Kääntykää, te synnintekijät, ja noudattakaa vanhurskautta hänen edessänsä. Kenties hän mielistyy teihin ja tekee laupeuden.

7. Jumalaani minä ylistän taivaan Kuningasta, se riemuitsee hänen valtasuuruudestaan.

8. Näin sanokoot kaikki ja kiittäkööt kaikki Jerusalemissa:

9. »Jerusalem, sinä pyhä kaupunki, hän kyllä kurittaa sinua lapsiesi tekojen tähden, mutta hän armahtaa jälleen vanhurskasten lapsia.

10. Kiitä Herraa hyvästi ja ylistä iankaikkisuuksien Kuningasta, että jälleen rakennettaisiin hänen majansa ilolla sinun keskuuteesi ja hän ilahuttaisi vangittuja sinun keskuudessasi ja osoittaisi sinussa rakkautta vaivatuille sukupolvesta sukupolveen iankaikkisesti.

11. Monet kansat tulevat kaukaa Herran Jumalan nimen tykö, lahjat käsissänsä, lahjat taivaan Kuninkaalle. Sukukuntien sukukunnat sinua riemuiten kiittävät.

12. Kirotut olkoot kaikki, jotka sinua vihaavat; siunatut kaikki jotka sinua rakastavat, iankaikkisesti.

13. Iloitse ja riemuitse vanhurskasten lapsista, sillä heidät kootaan yhteen, ja he ylistävät vanhurskasten Herraa.

14. Autuaat ne, jotka sinua rakastavat! He saavat iloita sinun rauhastasi. Autuaat ovat kaikki, joille sinun lyöntisi tuottivat murhetta, sillä he saavat iloita sinusta nähdessään kaiken sinun kirkkautesi. Niin he saavat riemuita iankaikkisesti.

15. Kiitä, minun sieluni, Jumalaa, suurta Kuningasta.

16. Sillä Jerusalem rakennetaan safiirista ja smaragdista, ja kalliista kivestä sinun muurisi, ja sinun tornisi ja suojavarustuksesi puhtaasta kullasta.

17. Ja Jerusalemin kadut lasketaan beryllillä ja rubiinilla ja Suufirin kivellä.

18. Ja kaikki sen kujat lausuvat hallelujaa ja kiitosta, sanoen: Ylistetty olkoon Jumala, joka on korottanut sinut, aina ja iankaikkisesti.»