Löydetty 11 Tulokset: kiivautensa
He herättivät hänen kiivautensa vierailla jumalillaan, he vihoittivat hänet kauhistuksillansa. (5. Mooseksen kirja 32, 16)
He ovat herättäneet minun kiivauteni jumalilla, jotka eivät jumalia ole, ovat vihoittaneet minut turhilla jumalillansa; niin minäkin herätän heidän kiivautensa kansalla, joka ei ole kansa, vihoitan heidät houkalla pakanakansalla. (5. Mooseksen kirja 32, 21)
Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta. (Psalmit 78, 38)
He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla. (Psalmit 78, 58)
Hän ottaa kiivautensa sota-asukseen ja luomakunnan hän aseistaa kostoksi vihollisille. (Salomon viisaus 5, 17)
Äläkä sano: "Hänen armahtavaisuutensa on suuri, hän antaa anteeksi minun paljot syntini." Sillä hänellä on laupeus ja myös viha, ja hänen kiivautensa pysyy syntisten päällä. (Jesus Sirakin kirja 5, 6)
Herra lähtee sotaan niinkuin sankari, niinkuin soturi hän kiihoittaa kiivautensa; hän nostaa sotahuudon ja karjuu, uhittelee vihollisiansa. (Jesaja 42, 13)
Hän jännitti jousensa kuin vihamies, seisoi oikea käsi koholla kuin vihollinen ja tappoi kaiken, mihin silmä oli ihastunut. Tytär Siionin majaan hän vuodatti kiivautensa kuin tulen. (Valitusvirret 2, 4)
Herra on pannut täytäntöön kiivautensa, vuodattanut vihansa hehkun; hän on sytyttänyt Siioniin tulen, joka on kuluttanut sen perustukset. (Valitusvirret 4, 11)
Sillä te herätitte hänen kiivautensa, hänen, joka teidät teki, kun uhrasitte riivaajille ettekä Jumalalle. (Propheta Baruk 4, 7)
Eivätkä voi pelastaa heitä heidän hopeansa ja kultansa Herran vihan päivänä: hänen kiivautensa tulessa kuluu koko maa. Sillä lopun, äkkilopun, hän tekee kaikista maan asukkaista. (Sefanja 1, 18)
