Löydetty 1199 Tulokset: Kuningas Ahasing
Nämä peljästyivät suuresti kuullessaan, että kuningas oli antanut hänelle vallan koota sotajoukkoja. (1 Makkabealaisten kirja 10, 8)
Kun kuningas Aleksander sai kuulla kaikista niistä lupauksista, joita Demetrius oli kirjeessä antanut Joonatanille, ja kun hänelle kerrottiin taisteluista ja urotöistä, joita tämä ja hänen veljensä olivat suorittaneet, sekä vaivoista, joita he olivat kestäneet, (1 Makkabealaisten kirja 10, 15)
"Kuningas Aleksander tervehtii veljeään Joonatania. (1 Makkabealaisten kirja 10, 18)
Ja hän lähetti heille tämän kirjeen: "Kuningas Demetrius tervehtii Juudan kansaa. (1 Makkabealaisten kirja 10, 25)
Osa heistä sijoitettakoon kuninkaan suuriin linnoituksiin, ja muutamat heistä pantakoon valtakunnan luottamusvirkoihin. Ja heidän päällikkönsä ja johtajansa otettakoon heidän omasta keskuudestaan. Ja he saakoot vaeltaa omien lakiensa mukaan, niinkuin kuningas jo on säätänyt Juudan maassa. (1 Makkabealaisten kirja 10, 37)
Mutta kuningas Aleksander kokosi suuren sotajoukon ja leiriytyi Demetriusta vastaan. (1 Makkabealaisten kirja 10, 48)
Kuningas Ptolemaios vastasi näin: "Onnellinen tämä päivä, jona sinä olet palannut isiesi maahan ja noussut heidän kuninkaalliselle valtaistuimellensa! (1 Makkabealaisten kirja 10, 55)
Ja kuningas Aleksander kohtasi hänet siellä, ja hän antoi tälle tyttärensä Kleopatran puolisoksi ja valmisti hänelle loistavat häät Ptolemaiksessa, niinkuin kuningasten tapa on. (1 Makkabealaisten kirja 10, 58)
Kuningas Aleksander kirjoitti nyt Joonatanille, että tämä tulisi kohtaamaan häntä. (1 Makkabealaisten kirja 10, 59)
Häntä vastaan kokoontui nyt pahanilkisiä miehiä Israelista, laista luopuneita, syyttääkseen häntä, mutta kuningas ei kuunnellut heitä. (1 Makkabealaisten kirja 10, 61)
Sen sijaan kuningas käski palvelijoitaan riisumaan Joonatanilta hänen vaatteensa ja pukemaan hänet purppuraan, ja he tekivät niin. (1 Makkabealaisten kirja 10, 62)
Ja kuningas istutti hänet viereensä ja sanoi päämiehilleen: "Menkää hänen kanssaan keskelle kaupunkia ja kuuluttakaa, ettei kukaan saa syyttää häntä mistään asiasta eikä kukaan saa häiritä häntä millään". (1 Makkabealaisten kirja 10, 63)
