Raamattu vuodessa.

Päivänä 247 Jeremian kirjan luvut 33–34 julistavat lupauksia ennallistamisesta ja vanhurskaasta tuomiosta. Juuditin kirjan luvut 3–5 osoittavat edelleen rohkeutta, uskoa ja strategiaa suojellessaan kansaansa voimakkailta vihollisilta. Sananlaskujen kirja 16:29–33 vahvistaa, että vanhurskaus ja nuhteettomuus johtavat rauhaan ja että Herra palkitsee uskon ja kärsivällisyyden.

Luku 33

1. Herran sana tuli Jeremialle toistamiseen, kun hän vielä oli suljettuna vankilan pihaan; se kuului näin:

2. "Näin sanoo Herra, joka sen myös tekee, Herra, joka valmistaa sen ja vahvistaa sen - Herra on hänen nimensä:

3. Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä.

4. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, tämän kaupungin taloista ja Juudan kuningasten linnoista, jotka sortuvat piiritysvallien ja miekan edessä,

5. ja niistä, jotka ovat tulleet taistelemaan kaldealaisia vastaan, ja täyttämään talot ihmisten ruumiilla, jotka minä surmaan vihassani ja kiivastuksessani ja joiden kaiken pahuuden tähden minä olen kätkenyt kasvoni tältä kaupungilta:

6. Katso, minä kasvatan umpeen ja lääkitsen sen haavat, ja minä parannan heidät ja avaan heille rauhan ja totuuden runsauden.

7. Minä käännän Juudan kohtalon ja Israelin kohtalon ja rakennan heidät muinaiselleen.

8. Ja minä puhdistan heidät kaikista heidän pahoista teoistansa, joilla he ovat rikkoneet minua vastaan, ja minä annan anteeksi kaikki heidän pahat tekonsa, joilla he ovat rikkoneet minua vastaan ja minusta luopuneet.

9. Ja tämä kaupunki on oleva minulle kunniaksi ja iloksi, ylistykseksi ja kirkkaudeksi kaikkien maan kansojen edessä, jotka kuulevat kaiken sen hyvän, minkä minä sille teen; he peljästyvät ja vapisevat kaikkea sitä hyvää ja kaikkea sitä onnea, jonka minä sille annan.

10. Näin sanoo Herra: Vielä kerran kuullaan tässä paikassa, josta te sanotte: 'Se on oleva rauniona, vailla ihmisiä ja eläimiä.' Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin autioilla kaduilla, joilla ei ihmistä, ei asukasta, ei eläintä ole,

11. riemun ja ilon huuto, huuto yljälle ja huuto morsiamelle, niiden huuto, jotka sanovat: 'Kiittäkää Herraa Sebaotia, sillä Herra on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti', ja niiden, jotka tuovat Herran huoneeseen kiitosuhreja. Sillä minä käännän maan kohtalon muinaiselleen, sanoo Herra.

12. Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä kerran on tässä paikassa, joka on rauniona, vailla ihmisiä ja eläimiä, ja kaikilla sen kaupungeilla oleva laitumia, joilla paimenet lepuuttavat lampaitansa.

13. Vuoriston kaupungeissa, Alankomaan kaupungeissa ja Etelämaan kaupungeissa, Benjaminin maassa, Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa on vielä kerran lampaita kulkeva laskijan kätten ohi, sanoo Herra.

14. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä täytän sen hyvän lupauksen, jonka minä olen lausunut Israelin heimosta ja Juudan heimosta.

15. Niinä päivinä ja siihen aikaan minä kasvatan Daavidille vanhurskauden vesan, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa.

16. Niinä päivinä Juuda pelastetaan, ja Jerusalem asuu turvassa, ja tämä on se nimi, jolla sitä kutsutaan: 'Herra, meidän vanhurskautemme.'

17. Sillä näin sanoo Herra: Aina on mies Daavidin suvusta istuva Israelin heimon valtaistuimella.

18. Ja aina on mies leeviläisten pappien suvusta oleva minun edessäni uhraamassa polttouhria ja sytyttämässä ruokauhria ja toimittamassa teurasuhria joka päivä."

19. Ja Jeremialle tuli tämä Herran sana:

20. "Näin sanoo Herra: Jos saatte rikotuksi minun liittoni päivän kanssa ja minun liittoni yön kanssa, niin että päivä ja yö eivät enää tule ajallansa,

21. niin rikkoutuu myös minun liittoni palvelijani Daavidin kanssa, niin ettei hänellä enää ole poikaa, joka istuu kuninkaana hänen valtaistuimellansa, ja minun liittoni leeviläisten pappien, minun palvelijaini, kanssa.

22. Niinkuin taivaan joukkoa ei voida lukea eikä meren hiekkaa mitata, niin monilukuisiksi minä teen palvelijani Daavidin jälkeläiset ja leeviläiset, jotka minua palvelevat."

23. Ja Jeremialle tuli tämä Herran sana:

24. "Etkö ole huomannut, mitä tämä kansa puhuu sanoen: 'Ne kaksi sukukuntaa, jotka Herra valitsi, hän on hyljännyt'? Ja he halveksivat minun kansaani, niinkuin se ei enää olisikaan kansa heidän silmissänsä.

25. Näin sanoo Herra: Jos minun liittoni päivän ja yön kanssa on olematon, jos en ole säätänyt taivaan ja maan lakeja,

26. niin minä myös hylkään Jaakobin ja palvelijani Daavidin jälkeläiset, niin etten ota hänen jälkeläisistänsä hallitsijoita Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille. Sillä minä käännän heidän kohtalonsa ja armahdan heitä."

Luku 34

1. Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, kun Nebukadnessar, Baabelin kuningas, ja koko hänen sotajoukkonsa ja kaikki hänen valtansa alaisen maan valtakunnat ja kaikki kansat sotivat Jerusalemia ja kaikkia sen alaisia kaupunkeja vastaan; se kuului näin:

2. "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Mene ja sano Sidkialle, Juudan kuninkaalle, sano hänelle: Näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin Baabelin kuninkaan käsiin, ja hän polttaa sen tulella.

3. Ja sinä et pääse hänen käsistään, vaan sinut otetaan kiinni ja annetaan hänen käsiinsä, ja sinun täytyy nähdä Baabelin kuningas silmästä silmään, ja hän puhuu sinun kanssasi suusta suuhun, ja sinä joudut Baabeliin.

4. Mutta kuule Herran sana, Sidkia, Juudan kuningas: Näin sanoo Herra sinusta: Sinä et ole kuoleva miekkaan.

5. Sinä saat kuolla rauhassa; ja niinkuin sinun isillesi, aikaisemmille kuninkaille, jotka olivat ennen sinua, niin poltetaan sinun kunniaksesi kuolinsuitsutus ja sinulle pidetään valittajaiset ja huudetaan: 'Voi herraamme!' Sillä minä olen sen sanonut, sanoo Herra."

6. Ja profeetta Jeremia puhui Sidkialle, Juudan kuninkaalle, kaikki nämä sanat Jerusalemissa,

7. kun Baabelin kuninkaan sotajoukko taisteli Jerusalemia vastaan ja kaikkia vielä jäljellä olevia Juudan kaupunkeja vastaan, Laakista ja Asekaa vastaan, sillä nämä olivat jääneet jäljelle Juudan kaupungeista, varustetuista kaupungeista.

8. Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, sen jälkeen kuin kuningas Sidkia oli tehnyt liiton kaiken kansan kanssa, joka oli Jerusalemissa, ja heille julistanut vapautuksen,

9. että jokaisen tuli päästää vapaaksi orjansa ja orjattarensa, hebrealainen mies ja hebrealainen nainen, niin etteivät heitä orjinansa pitäisi, ei kukaan juutalaista veljeänsä.

10. Ja sen kuulivat kaikki päämiehet ja kaikki kansa, jotka olivat menneet tähän liittoon, että jokaisen tuli päästää vapaaksi orjansa ja orjattarensa eikä enää pitää heitä orjinansa; ja he tottelivat ja päästivät heidät.

11. Mutta jälkeenpäin he peräytyivät liitosta ja ottivat takaisin ne orjat ja orjattaret, jotka he olivat päästäneet vapaiksi, ja pakottivat heidät orjikseen ja orjattarikseen.

12. Silloin tuli Jeremialle Herralta tämä Herran sana:

13. "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä tein teidän isäinne kanssa liiton silloin, kun minä vein heidät pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä, sanoen:

14. Seitsemän vuoden kuluttua päästäkää veljenne, hebrealainen: joka on myynyt itsensä sinulle ja palvellut sinua kuusi vuotta, se päästä luotasi vapaaksi. Mutta teidän isänne eivät kuulleet minua, eivät korvaansa kallistaneet.

15. Vaan nyt te olette kääntyneet ja tehneet teon, joka on oikea minun silmissäni, julistaessanne vapautuksen kukin lähimmäisellensä, ja olette tehneet teon, joka on oikea minun silmissäni, julistaessanne vapautuksen kukin lähimmäisillensä, ja olette tehneet liiton minun kasvojeni edessä temppelissä, joka on otettu minun nimiini.

16. Mutta sitten te olette jälleen kääntyneet pois ja häväisseet minun nimeni: olette ottaneet takaisin jokainen orjansa ja orjattarensa, jotka olitte päästäneet vapaiksi omiin valtoihinsa, ja olette pakottaneet heidät olemaan orjinanne ja orjattarinanne.

17. Sentähden näin sanoo Herra: Te ette kuulleet minua ettekä julistaneetkaan vapautusta kukin veljellensä ja lähimmäisellensä; katso, minä julistan teille vapautuksen, sanoo Herra: menon miekkaan, ruttoon ja nälkään. Ja minä teen teidät kauhistukseksi kaikille valtakunnille maan päällä.

18. Ja minä annan ne miehet, jotka ovat rikkoneet minun liittoni, jotka eivät ole pitäneet sen liiton sanoja, jonka he tekivät minun edessäni halkaisten kahtia uhrivasikan ja käyden sen puolikkaiden välitse, nämä miehet -

19. Juudan ruhtinaat ja Jerusalemin ruhtinaat, hoviherrat ja papit sekä kaiken maan kansan, jotka kävivät vasikan puolikkaiden välitse -

20. ne minä annan heidän vihollistensa käsiin, niiden käsiin, jotka etsivät heidän henkeänsä; ja heidän ruumiinsa joutuvat taivaan lintujen ja maan eläinten ruuaksi.

21. Ja Sidkian, Juudan kuninkaan, ja hänen ruhtinaansa minä annan heidän vihollistensa käsiin, niiden käsiin, jotka etsivät heidän henkeänsä, Baabelin kuninkaan sotajoukon käsiin, joka on lähtenyt pois teidän kimpustanne.

22. Katso, minä käsken heitä, sanoo Herra, ja palautan heidät tämän kaupungin kimppuun, ja he sotivat sitä vastaan, valloittavat sen ja polttavat sen tulella; ja Juudan kaupungit minä teen autioiksi, asujattomiksi."

Luku 3

1. Niin he lähettivät hänen tykönsä lähettiläitä tarjoamaan rauhaa näillä sanoilla:

2. "Katso, me, Nebukadnessarin, suurkuninkaan, palvelijat, makaamme sinun edessäsi: tee meille, niinkuin hyväksi näet.

3. Katso, meidän talomme ja kaikki meidän nisuvainiomme, lammas- ja karjalaumamme ja kaikki karjatarhat meidän telttakylissämme ovat sinun käytettävinäsi: tee meille mielesi mukaan.

4. Katso, sekä meidän kaupunkimme että niiden asukkaat ovat sinun orjiasi: tule ja kohtele heitä, niinkuin on hyvä sinun silmissäsi."

5. Kun miehet saapuivat Holoferneen luokse, ilmoittivat he hänelle asian näiden sanojen mukaisesti.

6. Silloin hän lähti sotavoiminensa alas rannikolle ja miehitti linnoitetut kaupungit ja otti niistä valittua miehistöä apujoukoiksi.

7. Ja he ja koko heidän paikkakuntansa ottivat hänet vastaan seppeleillä, karkeloilla ja vaskirummuilla.

8. Mutta hän hävitti koko heidän alueensa ja hakkautti maahan heidän pyhät lehtonsa. Ja hänen tehtäväksensä oli annettu tuhota maan kaikki jumalat, että kaikki kansat palvelisivat ainoastaan Nebukadnessaria ja kaikki kielet ja kaikki sukukunnat rukoilisivat häntä jumalanansa.

9. Sitten hän meni Esdrelonia vastaan, Dootean läheisyyteen, joka on vastapäätä Juudean suurta vuoriharjannetta,

10. ja leiriytyi Gebain ja Skyytopolin välille. Siellä hän viipyi kuukauden päivät kootaksensa kaiken sotajoukolleen kuuluvan kuormaston.

Luku 4

1. Kun israelilaiset, jotka asuivat Juudeassa, saivat kuulla, mitä kaikkea Holofernes, assurilaisten kuninkaan Nebukadnessarin ylin sotapäälikkö, oli tehnyt muille kansoille ja kuinka hän oli ryöstänyt kaikki heidän pyhäkkönsä ja hävittänyt ne,

2. niin he peljästyivät häntä hirmuisesti ja joutuivat suureen hätään Jerusalemin ja Herran, heidän Jumalansa, temppelin tähden.

3. Sillä he olivat juuri palanneet takaisin pakkosiirtolaisuudesta, ja vasta äsken oli koko Juudean kansa kokoontunut, ja pyhät astiat ja alttari ja Jumalan huone oli puhdistettu saastutuksesta.

4. Niin he lähettivät sanan koko Samarian alueelle, Koonaan, Beethooroniin, Beelmainiin, Jerikoon, Koobaan, Haasoriin ja Saalemin laaksoon

5. ja miehittivät edeltäkäsin kaikki korkeiden vuorten huiput, varustivat muureilla siellä olevat kylät ja keräsivät niihin ruokatarpeita sodan varalta; sillä heidän pelloiltaan oli sato juuri korjattu.

6. Mutta Joojakim, joka siihen aikaan oli ylimmäisenä pappina Jerusalemissa, kirjoitti Beetyluan asukkaille ja samoin Beetomestaimin, joka on vastapäätä Esdrelinia, Dootaimin läheisyydessä olevan tasangon laidassa,

7. ja käski miehittämään vuoriston tiet, koska niiden kautta voitiin päästä Juudeaan, ja koska oli helppo estää pääsy sinne, kun sola oli niin ahdas, että siinä oli tilaa enintään kahdelle miehelle.

8. Ja israelilaiset tekivät, niinkuin ylimmäinen pappi Joojakim ja kaiken Israelin kansan vanhinten neuvosto käskivät.

9. Silloin jokainen Israelin mies huusi Jumalan puoleen suurella hartaudella, ja he nöyryyttivät sielunsa suurella hartaudella,

10. he ja heidän vaimonsa ja lapsensa ja juhtansa; vieläpä jokainen muukalainenkin, joka asui heidän keskuudessansa, ja jokainen heidän palkkalaisensa ja rahalla ostamansa orja pani säkkipuvun lanteillensa.

11. Ja jokainen Israelin mies ja nainen sekä lapset, kaikki jotka Jerusalemissa asuivat, lankesivat kasvoillensa maahan temppelin eteen, sirottivat tuhkaa päänsä päälle ja levittivät säkkipukunsa Herran kasvojen edessä.

12. Alttarinkin he verhosivat säkkikankaalla ja huusivat avuksi Israelin Jumalaa yksimielisesti ja hartaasti, ettei hän antaisi heidän lastensa joutua ryöstetyiksi eikä heidän vaimojensa vihollisen saaliiksi eikä kaupunkien, heidän perintöosansa, hävitettäviksi eikä temppelin saastutettavaksi ja häväistäväksi, pilkkanauruksi pakanoille.

13. Ja Herra kuuli heidän äänensä ja katsoi heidän ahdistustansa. Ja kansa paastosi useita päiviä koko Juudeassa ja Jerusalemissa Herran, Kaikkivaltiaan, pyhäkön edessä.

14. Ja ylimmäinen pappi Joojakim ja kaikki, jotka seisoivat Herran edessä, papit ja Herran palvelijat, uhrasivat säkkipuku kiedottuna lanteittensa ympärille, jokapäiväisen polttouhrin ja kansan lupausuhreja ja vapaaehtoisia lahjoja.

15. Ja heidän päähineittensä päällä oli tuhkaa; ja he huusivat avuksi Herraa kaikesta voimastansa, että hän armollisesti katsoisi koko Israelin huoneen puoleen.

Luku 5

1. Kun Holoferneelle, Assurin sotavoimain ylimmälle päälikölle, ilmoitettiin, että israelilaiset varustautuivat sotaan ja että he olivat sulkeneet vuoriston halki kulkevat tiet ja linnoittaneet kaikki korkeiden vuorten huiput ja asettaneet tasangoille esteitä,

2. niin hän vihastui silmittömästi ja kutsui luoksensa kaikki Mooabin ruhtinaat ja Ammonin sotapääliköt sekä kaikki rannikkoseudun satraapit

3. ja sanoi heille: "Ilmoittakaa minulle, te Kanaanin pojat, minkälainen on se kansa, joka asuu vuoristossa, ja minkälaiset ovat ne kaupungit, joissa he asuvat, ja kuinka suuri on heidän sotajoukkonsa ja mihin perustuu heidän voimansa ja väkevyytensä, ja kuka on pantu heidän kuninkaaksensa johtamaan heidän sotajoukkoaan,

4. ja minkätähden he, päinvastoin kuin kaikki muut lännen maissa asuvat, ovat pitäneet minua liian halpana tullaksensa minua kohtaamaan".

5. Silloin Akior, kaikkien Ammonin lasten päällikkö, vastasi hänelle: "Kuulkoon minun herrani sanaa, jonka palvelijasi puhuu, niin minä tahdon ilmoittaa sinulle totuuden siitä kansasta, joka asuu tässä vuoristossa sinun läheisyydessäsi; eikä ole valhetta pääsevä sinun palvelijasi suusta.

6. Tämä kansa on kaldealaisten jälkeläisiä.

7. He asuivat ennen muukalaisina Mesopotamiassa. Koska he nimittäin eivät tahtoneet seurata Kaldean maassa asuvien isiensä jumalia,

8. niin he luopuivat isiensä tiestä ja rupesivat palvelemaan taivaan Jumalaa, jonka olivat oppineet tuntemaan. Mutta silloin heidän isänsä karkoittivat heidät pois jumaliensa kasvojen edestä, ja he pakenivat Mesopotamiaan ja asuivat siellä pitkän aikaa muukalaisina.

9. Mutta heidän Jumalansa käski heitä lähtemään pois tästä heidän muukalaisuutensa maasta ja vaeltamaan Kanaanin maahan. Niin he asettuivat asumaan sinne ja saivat itsellensä ylen paljon kultaa ja hopeaa sekä runsaasti karjaa.

10. Sitten he menivät alas Egyptiin, kun nälänhätä oli levinnyt koko Kanaanin maahan, ja asuivat siellä muukalaisina niin kauan kuin elatusta heille riitti; ja he lisääntyivät siellä suureksi joukoksi, niin ettei heidän heimonsa paljoudella ollut määrää.

11. Mutta Egyptin kuningas asettui heitä vastaan: heitä kohdeltiin vilpillisesti ja rasitettiin kovalla työllä ja tiilenteolla ja heidät tehtiin orjiksi.

12. Niin he huusivat avuksi Jumalaansa, ja hän löi Egyptin maata vaivoilla, joihin ei mitään parannuskeinoa ollut. Silloin egyptiläiset ajoivat heidät pois tyköänsä.

13. Ja Jumala kuivasi Punaisen meren heidän edessänsä

14. ja kuljetti heidät Siinaille ja Kaades-Barneaan. Ja he karkoittivat pois kaikki, jotka asuivat erämaassa,

15. ja asettuivat asumaan amorilaisten maahan ja tuhosivat sotavoimillaan kaikki hesbonilaiset. Sitten he menivät Jordanin ylitse ja ottivat haltuunsa koko vuoriston.

16. Ja he karkoittivat tieltänsä kanaanilaiset, perissiläiset, jebusilaiset, sikemiläiset ja kaikki girgasilaiset ja asettuivat asumaan sinne pitkäksi ajaksi.

17. Ja niin kauan kuin he olivat tekemättä syntiä Jumalaansa vastaan, kävi heidän hyvin; sillä heidän kanssansa on Jumala, joka vihaa vääryyttä.

18. Mutta kun he kääntyivät pois siltä tieltä, jonka hän oli heille määrännyt, saivat he tuhonsa monissa pitkällisissä sodissa, ja heidät vietiin pakkosiirtolaisina maahan, joka ei ollut heidän omansa, ja heidän Jumalansa temppeli hävitettiin perustuksia myöten, ja viholliset valtasivat heidän kaupunkinsa.

19. Mutta nyt, kun he ovat jälleen kääntyneet Jumalansa puoleen, ovat he palanneet takaisin hajaannuksesta, jonne heidät oli hajoitettu, ja ovat ottaneet haltuunsa Jerusalemin, jossa heidän pyhäkkönsä on, ja ovat asettuneet asumaan vuoristoon, koska se oli autio.

20. Ja nyt, valtias ja herra, jos tätä kansaa painaa joku rikos ja he tekevät syntiä Jumalaansa vastaan, niin me saamme nähdä, että se tuottaa heille turmion, ja silloin tahdomme käydä sotimaan heitä vastaan.

21. Mutta jos heidän kansassaan ei ole mitään laittomuutta, niin jättäköön herrani heidät rauhaan, sillä muutoin saattaa heidän Herransa ja Jumalansa tulla kilvellään suojaamaan heitä, ja me joudumme koko maailman pilkaksi."

22. Kun Akior oli lopettanut tämän puheen, rupesi kaikki kansa, joka seisoi piirissä teltan ympärillä, nurisemaan; ja Holoferneen pääliköt ja kaikki rannikon ja Mooabin asukkaat huusivat, että hänet oli hakattava kappaleiksi.

23. "Sillä", sanoivat he, "me emme aio pelätä israelilaisia. Sehän on sellainen kansa, jolta puuttuu voimaa ja lujuutta ankaraan taisteluun.

24. Menkäämme siis heitä vastaan, ja he ovat vain suupala koko sinun sotajoukollesi, mahtava Holofernes."

29. Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.

30. Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.

31. Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.

32. Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.

33. Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.