Psalms, 9
1. <To the chief Musician upon Muthlabben, A Psalm of David.> I will praise [thee], O LORD, with my whole heart; I will shew forth all thy marvellous works.
1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Kuole pojan puolesta"; Daavidin virsi.
2. I will be glad and rejoice in thee: I will sing praise to thy name, O thou most High.
2. Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni, ilmoitan kaikki sinun ihmetyösi.
3. When mine enemies are turned back, they shall fall and perish at thy presence.
3. Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.
4. For thou hast maintained my right and my cause; thou satest in the throne judging right.
4. Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä.
5. Thou hast rebuked the heathen, thou hast destroyed the wicked, thou hast put out their name for ever and ever.
5. Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit minun asiani, sinä istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari.
6. O thou enemy, destructions are come to a perpetual end: and thou hast destroyed cities; their memorial is perished with them.
6. Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä iäksi ja ainiaaksi.
7. But the LORD shall endure for ever: he hath prepared his throne for judgment.
7. Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut.
8. And he shall judge the world in righteousness, he shall minister judgment to the people in uprightness.
8. Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.
9. The LORD also will be a refuge for the oppressed, a refuge in times of trouble.
9. Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan.
10. And they that know thy name will put their trust in thee: for thou, LORD, hast not forsaken them that seek thee.
10. Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina.
11. Sing praises to the LORD, which dwelleth in Zion: declare among the people his doings.
11. Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.
12. When he maketh inquisition for blood, he remembereth them: he forgetteth not the cry of the humble.
12. Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.
13. Have mercy upon me, O LORD; consider my trouble [which I suffer] of them that hate me, thou that liftest me up from the gates of death:
13. Sillä hän, verenkostaja, muistaa heitä eikä unhota kurjain huutoa.
14. That I may shew forth all thy praise in the gates of the daughter of Zion: I will rejoice in thy salvation.
14. Armahda minua, Herra, katso, kuinka minun vihamieheni minua vaivaavat, sinä, joka nostat minut kuoleman porteista,
15. The heathen are sunk down in the pit [that] they made: in the net which they hid is their own foot taken.
15. että minä julistaisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa, riemuitsisin sinun avustasi.
16. The LORD is known [by] the judgment [which] he executeth: the wicked is snared in the work of his own hands. Higgaion. Selah.
16. Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät.
17. The wicked shall be turned into hell, [and] all the nations that forget God.
17. Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. - Kanteleen välisoitto. Sela.
18. For the needy shall not alway be forgotten: the expectation of the poor shall [not] perish for ever.
18. Jumalattomat peräytyvät tuonelaan, kaikki pakanat, jotka unhottavat Jumalan.
19. Arise, O LORD; let not man prevail: let the heathen be judged in thy sight.
19. Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi.
20. Put them in fear, O LORD: [that] the nations may know themselves [to be but] men. Selah.
20. Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä.
21.
21. Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä. Sela.
