Matthew, 22

1. And Jesus answered and spake unto them again by parables, and said,

1. Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:

2. The kingdom of heaven is like unto a certain king, which made a marriage for his son,

2. "Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.

3. And sent forth his servants to call them that were bidden to the wedding: and they would not come.

3. Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.

4. Again, he sent forth other servants, saying, Tell them which are bidden, Behold, I have prepared my dinner: my oxen and [my] fatlings [are] killed, and all things [are] ready: come unto the marriage.

4. Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin.'

5. But they made light of [it], and went their ways, one to his farm, another to his merchandise:

5. Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;

6. And the remnant took his servants, and entreated [them] spitefully, and slew [them].

6. ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.

7. But when the king heard [thereof], he was wroth: and he sent forth his armies, and destroyed those murderers, and burned up their city.

7. Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.

8. Then saith he to his servants, The wedding is ready, but they which were bidden were not worthy.

8. Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.

9. Go ye therefore into the highways, and as many as ye shall find, bid to the marriage.

9. Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'

10. So those servants went out into the highways, and gathered together all as many as they found, both bad and good: and the wedding was furnished with guests.

10. Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.

11. And when the king came in to see the guests, he saw there a man which had not on a wedding garment:

11. Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.

12. And he saith unto him, Friend, how camest thou in hither not having a wedding garment? And he was speechless.

12. Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.

13. Then said the king to the servants, Bind him hand and foot, and take him away, and cast [him] into outer darkness; there shall be weeping and gnashing of teeth.

13. Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen.' Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

14. For many are called, but few [are] chosen.

14. Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

15. Then went the Pharisees, and took counsel how they might entangle him in [his] talk.

15. Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.

16. And they sent out unto him their disciples with the Herodians, saying, Master, we know that thou art true, and teachest the way of God in truth, neither carest thou for any [man]: for thou regardest not the person of men.

16. Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.

17. Tell us therefore, What thinkest thou? Is it lawful to give tribute unto Caesar, or not?

17. Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"

18. But Jesus perceived their wickedness, and said, Why tempt ye me, [ye] hypocrites?

18. Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?

19. Shew me the tribute money. And they brought unto him a penny.

19. Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.

20. And he saith unto them, Whose [is] this image and superscription?

20. Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"

21. They say unto him, Caesar's. Then saith he unto them, Render therefore unto Caesar the things which are Caesar's; and unto God the things that are God's.

21. He vastasivat: "Keisarin." Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on."

22. When they had heard [these words], they marvelled, and left him, and went their way.

22. Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois.

23. The same day came to him the Sadducees, which say that there is no resurrection, and asked him,

23. Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä

24. Saying, Master, Moses said, If a man die, having no children, his brother shall marry his wife, and raise up seed unto his brother.

24. sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen.'

25. Now there were with us seven brethren: and the first, when he had married a wife, deceased, and, having no issue, left his wife unto his brother:

25. Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen.

26. Likewise the second also, and the third, unto the seventh.

26. Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän.

27. And last of all the woman died also.

27. Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.

28. Therefore in the resurrection whose wife shall she be of the seven? for they all had her.

28. Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."

29. Jesus answered and said unto them, Ye do err, not knowing the scriptures, nor the power of God.

29. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

30. For in the resurrection they neither marry, nor are given in marriage, but are as the angels of God in heaven.

30. Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.

31. But as touching the resurrection of the dead, have ye not read that which was spoken unto you by God, saying,

31. Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:

32. I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob? God is not the God of the dead, but of the living.

32. 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."

33. And when the multitude heard [this], they were astonished at his doctrine.

33. Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.

34. But when the Pharisees had heard that he had put the Sadducees to silence, they were gathered together.

34. Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;

35. Then one of them, [which was] a lawyer, asked [him a question], tempting him, and saying,

35. ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:

36. Master, which [is] the great commandment in the law?

36. "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"

37. Jesus said unto him, Thou shalt love the Lord thy God with all thy heart, and with all thy soul, and with all thy mind.

37. Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.'

38. This is the first and great commandment.

38. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.

39. And the second [is] like unto it, Thou shalt love thy neighbour as thyself.

39. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.'

40. On these two commandments hang all the law and the prophets.

40. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."

41. While the Pharisees were gathered together, Jesus asked them,

41. Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä

42. Saying, What think ye of Christ? whose son is he? They say unto him, [The Son] of David.

42. sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin."

43. He saith unto them, How then doth David in spirit call him Lord, saying,

43. Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:

44. The LORD said unto my Lord, Sit thou on my right hand, till I make thine enemies thy footstool?

44. 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle.'

45. If David then call him Lord, how is he his son?

45. Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"

46. And no man was able to answer him a word, neither durst any [man] from that day forth ask him any more [questions].

46. Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.