1 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: "Tule!"
2 Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan.
3 Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen olennon sanovan: "Tule!"
4 Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka.
5 Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Ja minä näin, ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka.
6 Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä."
7 Ja kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen olennon äänen sanovan: "Tule!"
8 Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta.
9 Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.
10 Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?"
11 Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.
12 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi,
13 ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa,
14 ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltansa.
15 Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin
16 ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!
17 Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?"
Versículos relacionados com Johanneksen ilmestys, 6:
Ilmestyskirja 6 käsittelee kirjan kuuden ensimmäisen sinetin avaamista Karitsan käsissä. Jokainen sinetti edustaa sarjaa tuomioita ja tapahtumia, jotka tapahtuvat maapallolla ahdistuksen aikana. Alla olevat jakeet valittiin heidän suhteestaan luvussa käsiteltyihin teemoihin.
Matthew 24:4-5: "Jeesus vastasi, varo, kukaan ei petä heitä. Sillä monet tulevat nimessäni sanoen:" Minä olen Kristus! "Ja he pettävät monia." Tämä jae puhuu petoksesta, joka tapahtuu ahdistuksen aikana, kun vääriä kristittyjä syntyy hämmentää ihmisiä.
Zechariah 1:8-10: "Yöllä minulla oli visio: Näin miehen, joka oli kiinnitetty punaiselle hevoselle, ja hän seisoi Gorgenien välissä. Hänen takanaan oli punaisia, ruskeita ja valkoisia hevosia. Tämä tarkoittaa, herrani? Hän? Hän? Vastasi, nämä ovat hevosia, jotka Herra lähetti partioimaan maata. " Tämä jae puhuu enkeleiden maapallon partiosta, mikä on teema, joka liittyy Jumalan tuomioon, joka on kuvattu ilmoituksessa 6.
Hesekiel 14:13-14: "Ihmisen poika, kun maa-synti minua vastaan ja minä laajennan kättäni sitä vastaan, leikkaamalla sen leivän tarjontaa ja lähettämällä sitä vastaan, tuhoaen miehiä ja eläimiä, vaikka Noah Daniel ja Job olisivat Se, oman elämänsä mukaan he vain pääsivät eroon vanhurskaudestaan, sanoo suvereeni, Herra. " Tämä jae puhuu Jumalan tuomiosta ja ahdistuksen aikana pelastuneiden vanhurskaudesta, mikä on tärkeä teema Ilmestyskirjassa 6.
Jeremiah 8:20: "Sato on kulunut, kesä on ohi, ja olemme edelleen kadonneet!" Tämä jae puhuu toivon puutteesta, jonka monet tuntevat ahdistuksen aikana, kun sato kulkee ja armon aika on ohi.
Matt. 24:21: "Sillä silloin tulee olemaan suurta ahdistusta, kuten ei ole koskaan ollut maailman alusta, eikä sitä koskaan tule olemaan." Tämä jae puhuu suuresta ahdistuksesta, joka tapahtuu ahdistuksen aikana, mikä on Ilmestyskirjan 6 keskeinen teema.
Chapters: