2.Korinttolaisille, 7
16. Minä iloitsen, että kaikessa voin olla teistä turvallisella mielellä.
16. Minä iloitsen, että kaikessa voin olla teistä turvallisella mielellä.
2. Kor. 7 puhuu parannuksesta ja surusta Jumalan mukaan verrattuna maalliseen suruun, joka ei tuota muutosta. Luvussa korostetaan parannuksesta ja sovinnosta Jumalan kanssa tapahtuvaa iloa sekä terveellisen suhteen ylläpitämisen tärkeyttä muiden kristittyjen kanssa.
2. Kor. 7:9-10-"Näin ollen nyt ymmärrän ilo, että sinulla on täydellinen luottamus sinuun, sekä kaikessa, mikä minua koskee ja sinussa. Pahoittelen; vaikka olin jo pahoittelin minua, koska tuo kirje surmasi sinua puolesta lyhyt aika. " Apostoli Paavali puhuu ilosta luottamuksesta niihin, jotka pahoittelivat, vaikka hänen parannuksen kutsu aiheutti hetkellisen surun.
2. Kor. 7:11 - "Sillä Jumalan mukaan suru tuottaa parannuksen pelastuksesta, jota kukaan ei tuota punnitusta; mutta maailman suru tuottaa kuolemaa." Paavali vastustaa Jumalan mukaan surua maailman surussa korostaen kuinka ensimmäinen johtaa parannukseen ja pelastukseen, kun taas toinen johtaa kuolemaan.
2. Kor. 7:14 - "Sillä jos laitan sinulle jotenkin hänelle, minua ei ollut hämmentynyt; mutta kuten kaikki me sanomme sinulle olevan totuus, joten ylpeys Titolle oli totta." Paavali korostaa totuuden ja vilpittömyyden merkitystä kristittyjen välisissä suhteissa, ja kuinka toisiinsa suhteisiin liittyvä ilo voi olla aito ja ylläpitää, kun totuus arvostetaan.
2. Kor. 7:16 - "Iloitsen valtaan luottaa sinuun." Paavali puhuu ilosta luottaa korinttilaisiin, korostaen keskinäisen luottamuksen merkitystä ja ylläpitää terveellisiä suhteita kristittyjen välillä.
2 Korinttilaisille 7:1 - "Koska tällaisia lupauksia on, puhdistamme itsemme kaikista epäpuhtauksista, sekä lihasta että hengestä, parantaen pyhyyttämme Jumalan pelossa." Luku alkaa kehotuksella pyhyyteen ja puhdistukseen korostamalla, kuinka nämä käytännöt ovat välttämättömiä terveellisten suhteiden ylläpitämiseksi Jumalaan ja muihin kristittyihin.
“De que vale perder-se em vãos temores?” São Padre Pio de Pietrelcina
