Hebrews, 10

1. For the law having a shadow of good things to come, [and] not the very image of the things, can never with those sacrifices which they offered year by year continually make the comers thereunto perfect.

1. Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.

2. For then would they not have ceased to be offered? because that the worshippers once purged should have had no more conscience of sins.

2. Sillä eikö muutoin olisi lakattu niitä uhraamasta, koska näillä, jotka jumalanpalvelustaan toimittavat, kerran puhdistettuina, ei enää olisi ollut mitään tuntoa synneistä?

3. But in those [sacrifices there is] a remembrance again [made] of sins every year.

3. Mutta niissä on jokavuotinen muistutus synneistä.

4. For [it is] not possible that the blood of bulls and of goats should take away sins.

4. Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä.

5. Wherefore when he cometh into the world, he saith, Sacrifice and offering thou wouldest not, but a body hast thou prepared me:

5. Sentähden hän maailmaan tullessaan sanoo: "Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit;

6. In burnt offerings and [sacrifices] for sin thou hast had no pleasure.

6. polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt.

7. Then said I, Lo, I come (in the volume of the book it is written of me,) to do thy will, O God.

7. Silloin minä sanoin: 'Katso, minä tulen - kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala.'"

8. Above when he said, Sacrifice and offering and burnt offerings and [offering] for sin thou wouldest not, neither hadst pleasure [therein]; which are offered by the law;

8. Kun hän ensin sanoo: "Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt", vaikka niitä lain mukaan uhrataankin,

9. Then said he, Lo, I come to do thy will, O God. He taketh away the first, that he may establish the second.

9. sanoo hän sitten: "Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi." Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen.

10. By the which will we are sanctified through the offering of the body of Jesus Christ once [for all].

10. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.

11. And every priest standeth daily ministering and offering oftentimes the same sacrifices, which can never take away sins:

11. Ja kaikki papit seisovat päivä päivältä palvelustaan toimittamassa ja usein uhraamassa, aina samoja uhreja, jotka eivät ikinä voi syntejä poistaa;

12. But this man, after he had offered one sacrifice for sins for ever, sat down on the right hand of God;

12. mutta tämä on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle,

13. From henceforth expecting till his enemies be made his footstool.

13. ja odottaa nyt vain, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi.

14. For by one offering he hath perfected for ever them that are sanctified.

14. Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

15. [Whereof] the Holy Ghost also is a witness to us: for after that he had said before,

15. Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki; sillä sanottuaan:

16. This [is] the covenant that I will make with them after those days, saith the Lord, I will put my laws into their hearts, and in their minds will I write them;

16. "Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra: "Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä";

17. And their sins and iniquities will I remember no more.

17. ja: "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista."

18. Now where remission of these [is, there is] no more offering for sin.

18. Mutta missä nämä ovat anteeksi annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita.

19. Having therefore, brethren, boldness to enter into the holiest by the blood of Jesus,

19. Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,

20. By a new and living way, which he hath consecrated for us, through the veil, that is to say, his flesh;

20. jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,

21. And [having] an high priest over the house of God;

21. ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija",

22. Let us draw near with a true heart in full assurance of faith, having our hearts sprinkled from an evil conscience, and our bodies washed with pure water.

22. niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;

23. Let us hold fast the profession of [our] faith without wavering; (for he [is] faithful that promised;)

23. pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;

24. And let us consider one another to provoke unto love and to good works:

24. ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;

25. Not forsaking the assembling of ourselves together, as the manner of some [is]; but exhorting [one another]: and so much the more, as ye see the day approaching.

25. älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

26. For if we sin wilfully after that we have received the knowledge of the truth, there remaineth no more sacrifice for sins,

26. Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,

27. But a certain fearful looking for of judgment and fiery indignation, which shall devour the adversaries.

27. vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.

28. He that despised Moses' law died without mercy under two or three witnesses:

28. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:

29. Of how much sorer punishment, suppose ye, shall he be thought worthy, who hath trodden under foot the Son of God, and hath counted the blood of the covenant, wherewith he was sanctified, an unholy thing, and hath done despite unto the Spirit of grace?

29. kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!

30. For we know him that hath said, Vengeance [belongeth] unto me, I will recompense, saith the Lord. And again, The Lord shall judge his people.

30. Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava"; ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa."

31. [It is] a fearful thing to fall into the hands of the living God.

31. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.

32. But call to remembrance the former days, in which, after ye were illuminated, ye endured a great fight of afflictions;

32. Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset,

33. Partly, whilst ye were made a gazingstock both by reproaches and afflictions; and partly, whilst ye became companions of them that were so used.

33. kun te toisaalta olitte häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden osaveljiksi, joiden kävi samalla tavalla.

34. For ye had compassion of me in my bonds, and took joyfully the spoiling of your goods, knowing in yourselves that ye have in heaven a better and an enduring substance.

34. Sillä vankien kanssa te olette kärsineet ja ilolla pitäneet hyvänänne omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy.

35. Cast not away therefore your confidence, which hath great recompence of reward.

35. Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri.

36. For ye have need of patience, that, after ye have done the will of God, ye might receive the promise.

36. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on.

37. For yet a little while, and he that shall come will come, and will not tarry.

37. Sillä "vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele;

38. Now the just shall live by faith: but if [any man] draw back, my soul shall have no pleasure in him.

38. mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen."

39. But we are not of them who draw back unto perdition; but of them that believe to the saving of the soul.

39. Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.