Matthew, 14

1. At that time Herod the tetrarch heard of the fame of Jesus,

1. Siihen aikaan neljännysruhtinas Herodes kuuli maineen Jeesuksesta.

2. And said unto his servants, This is John the Baptist; he is risen from the dead; and therefore mighty works do shew forth themselves in him.

2. Ja hän sanoi palvelijoilleen: "Se on Johannes Kastaja; hän on noussut kuolleista, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat."

3. For Herod had laid hold on John, and bound him, and put [him] in prison for Herodias' sake, his brother Philip's wife.

3. Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni ja sitonut hänet ja pannut vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden.

4. For John said unto him, It is not lawful for thee to have her.

4. Sillä Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa pitää häntä."

5. And when he would have put him to death, he feared the multitude, because they counted him as a prophet.

5. Ja Herodes olisi tahtonut tappaa Johanneksen, mutta pelkäsi kansaa, sillä he pitivät häntä profeettana.

6. But when Herod's birthday was kept, the daughter of Herodias danced before them, and pleased Herod.

6. Mutta kun Herodeksen syntymäpäivä tuli, tanssi Herodiaan tytär heidän edessään, ja se miellytti Herodesta;

7. Whereupon he promised with an oath to give her whatsoever she would ask.

7. sentähden hän valalla vannoen lupasi antaa hänelle, mitä ikinä hän anoisi.

8. And she, being before instructed of her mother, said, Give me here John Baptist's head in a charger.

8. Niin hän äitinsä yllytyksestä sanoi: "Anna tuoda minulle tänne lautasella Johannes Kastajan pää."

9. And the king was sorry: nevertheless for the oath's sake, and them which sat with him at meat, he commanded [it] to be given [her].

9. Silloin kuningas tuli murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän käski antaa sen.

10. And he sent, and beheaded John in the prison.

10. Ja hän lähetti lyömään Johannekselta pään poikki vankilassa.

11. And his head was brought in a charger, and given to the damsel: and she brought [it] to her mother.

11. Ja hänen päänsä tuotiin lautasella ja annettiin tytölle; ja tämä vei sen äidilleen.

12. And his disciples came, and took up the body, and buried it, and went and told Jesus.

12. Ja hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja hautasivat hänet; ja he menivät ja ilmoittivat asian Jeesukselle.

13. When Jesus heard [of it], he departed thence by ship into a desert place apart: and when the people had heard [thereof], they followed him on foot out of the cities.

13. Kun Jeesus sen kuuli, lähti hän sieltä venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. Ja tämän kuultuaan kansa meni jalkaisin kaupungeista hänen jälkeensä.

14. And Jesus went forth, and saw a great multitude, and was moved with compassion toward them, and he healed their sick.

14. Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa.

15. And when it was evening, his disciples came to him, saying, This is a desert place, and the time is now past; send the multitude away, that they may go into the villages, and buy themselves victuals.

15. Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja päivä on jo pitkälle kulunut; laske siis kansa luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itsellensä ruokaa."

16. But Jesus said unto them, They need not depart; give ye them to eat.

16. Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä."

17. And they say unto him, We have here but five loaves, and two fishes.

17. He sanoivat hänelle: "Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa."

18. He said, Bring them hither to me.

18. Mutta hän sanoi: "Tuokaa ne tänne minulle."

19. And he commanded the multitude to sit down on the grass, and took the five loaves, and the two fishes, and looking up to heaven, he blessed, and brake, and gave the loaves to [his] disciples, and the disciples to the multitude.

19. Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.

20. And they did all eat, and were filled: and they took up of the fragments that remained twelve baskets full.

20. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista.

21. And they that had eaten were about five thousand men, beside women and children.

21. Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

22. And straightway Jesus constrained his disciples to get into a ship, and to go before him unto the other side, while he sent the multitudes away.

22. Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.

23. And when he had sent the multitudes away, he went up into a mountain apart to pray: and when the evening was come, he was there alone.

23. Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä.

24. But the ship was now in the midst of the sea, tossed with waves: for the wind was contrary.

24. Mutta venhe oli jo monen vakomitan päässä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.

25. And in the fourth watch of the night Jesus went unto them, walking on the sea.

25. Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä.

26. And when the disciples saw him walking on the sea, they were troubled, saying, It is a spirit; and they cried out for fear.

26. Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.

27. But straightway Jesus spake unto them, saying, Be of good cheer; it is I; be not afraid.

27. Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö."

28. And Peter answered him and said, Lord, if it be thou, bid me come unto thee on the water.

28. Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten."

29. And he said, Come. And when Peter was come down out of the ship, he walked on the water, to go to Jesus.

29. Hän sanoi: "Tule." Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.

30. But when he saw the wind boisterous, he was afraid; and beginning to sink, he cried, saying, Lord, save me.

30. Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua."

31. And immediately Jesus stretched forth [his] hand, and caught him, and said unto him, O thou of little faith, wherefore didst thou doubt?

31. Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"

32. And when they were come into the ship, the wind ceased.

32. Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli.

33. Then they that were in the ship came and worshipped him, saying, Of a truth thou art the Son of God.

33. Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika."

34. And when they were gone over, they came into the land of Gennesaret.

34. Ja kuljettuaan yli he tulivat maihin Gennesaretiin.

35. And when the men of that place had knowledge of him, they sent out into all that country round about, and brought unto him all that were diseased;

35. Ja kun sen paikkakunnan miehet tunsivat hänet, lähettivät he sanan kaikkeen ympäristöön, ja hänen tykönsä tuotiin kaikki sairaat.

36. And besought him that they might only touch the hem of his garment: and as many as touched were made perfectly whole.

36. Ja he pyysivät häneltä, että vain saisivat koskea hänen vaippansa tupsuun; ja kaikki, jotka koskivat, paranivat.