Encontrados 14 resultados para: peittänyt
Kun nyt Juuda näki hänet, luuli hän häntä portoksi; sillä hän oli peittänyt kasvonsa. (1. Mooseksen kirja 38, 15)
Mutta Daavid kulki itkien Öljymäkeä ylös, pää peitettynä ja paljain jaloin. Ja kaikki väki, mikä oli hänen kanssansa, oli myös peittänyt päänsä, ja he kulkivat itkien lakkaamatta. (2. Samuelin kirja 15, 30)
Mutta kuningas oli peittänyt kasvonsa, ja hän huusi kovalla äänellä: "Poikani Absalom! Absalom, poikani, oma poikani!" (2. Samuelin kirja 19, 4)
Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa, hän on peittänyt kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe." (Psalmit 10, 11)
Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela. (Psalmit 32, 5)
Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet hänet häpeällä peittänyt. Sela. (Psalmit 89, 46)
Herra pelko ei ole missään puuttuvainen, eikä sen turvissa olevan tarvitse apua etsiä. Herran pelko on kun siunattu ilotarha, ja hän on peittänyt sen kirkkaudella, joka kaiken kirkkauden voittaa. (Jesus Sirakin kirja 40, 27)
Kun myrsky oli peittänyt Eliaan, täytti hänen henkensä Elisan. Häntä ei hänen elinpäivinään yksikään hallitsija saanut horjumaan, eikä kukaan saanut häntä lannistetuksi. (Jesus Sirakin kirja 48, 12)
Sillä Herra on vuodattanut teidän päällenne raskaan unen hengen ja sulkenut teidän silmänne - profeettanne, ja peittänyt teidän päänne - näkijänne. (Jesaja 29, 10)
Selkäni minä annoin lyötäväksi, poskieni parran revittäväksi, en peittänyt kasvojani pilkalta ja syljeltä. Jes. 50:7 Herra, Herra auttaa minua; sentähden ei minuun pilkka koskenut, sentähden tein kasvoni koviksi kuin piikivi, sillä minä tiedän, etten häpeään joudu. (Jesaja 50, 6)
Ei ole ketään, joka avukseen huutaa sinun nimeäsi, joka herää pitämään sinusta kiinni; sillä sinä olet peittänyt kasvosi meiltä, jättänyt meidät menehtymään syntiemme valtaan. (Jesaja 64, 7)
Kuinka onkaan Herra vihassaan pilvillä peittänyt tytär Siionin! Hän heitti taivaasta maahan Israelin kunnian eikä muistanut jalkainsa astinlautaa vihansa päivänä. (Valitusvirret 2, 1)
