Encontrados 79 resultados para: mennyt

  • "Rakkaani on mennyt yrttitarhaansa, balsamilavojen luo, paimentamaan yrttitarhoissa ja liljoja poimimaan. (Korkea Veisuu 6, 2)

  • Silloin kun se on läsnä, sitä seurataan, ja kun se on mennyt pois, sitä ikävöidään. Ja iankaikkisuudessa se kulkee riemusaatossa, seppelettä kantaen, saatuaan voiton saastattomassa kilpataistelussa. (Salomon viisaus 4, 2)

  • Viinistä on kaduilla valitus, kaikki ilo on mennyt mailleen, riemu maasta paennut. (Jesaja 24, 11)

  • Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt. (Jesaja 26, 20)

  • Mennyt on paimenilta pakopaikka ja pelastus lauman valtiailta. (Jeremia 25, 35)

  • Mennyt on Mooabin maine, Hesbonissa hankitaan sille pahaa: 'Tulkaa hävittäkäämme se kansojen luvusta.' Myöskin sinä, Madmena, kukistut, miekka on sinun kintereilläsi. (Jeremia 48, 2)

  • Mennyt on tytär Siionilta kaikki hänen kauneutensa. Hänen ruhtinaansa ovat kuin peurat, jotka eivät laidunta löydä; he kulkivat voimattomina vainoojan edessä. (Valitusvirret 1, 6)

  • Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus. (Valitusvirret 3, 18)

  • Kuka on mennyt meren taakse ja löytänyt sen, kuka hankkii sen kalliilla kullalla? (Propheta Baruk 3, 30)

  • Peltomiehet ovat joutuneet häpeään, viinitarhurit valittavat nisun ja ohran tähden, sillä mennyt on pellon sato. (Jooel 1, 11)

  • Niin merimiehet pelkäsivät ja huusivat avuksi itsekukin jumalaansa. Ja he heittivät mereen tavarat, mitä laivassa oli, keventääkseen sitä. Mutta Joona oli mennyt alas laivan pohjalle ja pannut maata, ja hän nukkui raskaasti. (Joona 1, 5)

  • Ja kun hän oli mennyt pyhäkköön, tulivat hänen opettaessaan ylipapit ja kansan vanhimmat hänen luoksensa ja sanoivat: "Millä vallalla sinä näitä teet? Ja kuka sinulle on antanut tämän vallan?" (Matteuksen evankeliumi 21, 23)


“Não queremos aceitar o fato de que o sofrimento é necessário para nossa alma e de que a cruz deve ser o nosso pão cotidiano. Assim como o corpo precisa ser nutrido, também a alma precisa da cruz, dia a dia, para purificá-la e desapegá-la das coisas terrenas. Não queremos entender que Deus não quer e não pode salvar-nos nem santificar-nos sem a cruz. Quanto mais Ele chama uma alma a Si, mais a santifica por meio da cruz.” São Padre Pio de Pietrelcina