Encontrados 72 resultados para: Hiskia

  • Ja Hiskia asetti pappien ja leeviläisten osastot, heidän osastojensa mukaan, kunkin hänen papillisen tai leeviläisen palvelustehtävänsä mukaan, polttouhreja ja yhteysuhreja toimitettaessa palvelemaan, kiittämään ja ylistämään Herran leirin porteissa. (2. Aikakirja 31, 2)

  • Kun Hiskia ja päämiehet tulivat ja näkivät kasat, kiittivät he Herraa ja hänen kansaansa Israelia. (2. Aikakirja 31, 8)

  • Ja kun Hiskia kysyi papeilta ja leeviläisiltä näistä kasoista, (2. Aikakirja 31, 9)

  • Niin Hiskia käski laittaa kammioita Herran temppeliin. Ja kun ne oli laitettu, (2. Aikakirja 31, 11)

  • Näin Hiskia teki koko Juudassa; hän teki sitä, mikä oli hyvää, oikeata ja totta Herran, hänen Jumalansa, edessä. (2. Aikakirja 31, 20)

  • Kun Hiskia näki Sanheribin tulevan ja olevan aikeessa sotia Jerusalemia vastaan, (2. Aikakirja 32, 2)

  • Eikö Hiskia viettele teitä ja saata teitä kuolemaan nälkään ja janoon, kun hän sanoo: Herra, meidän Jumalamme, pelastaa meidät Assurin kuninkaan käsistä? (2. Aikakirja 32, 11)

  • Eikö tämä sama Hiskia ole poistanut hänen uhrikukkuloitansa ja alttareitansa ja sanonut Juudalle ja Jerusalemille näin: 'Yhden ainoan alttarin edessä on teidän kumartaen rukoiltava ja sillä uhreja poltettava'? (2. Aikakirja 32, 12)

  • Mutta kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Aamoksen poika, rukoilivat tämän tähden ja huusivat taivaan puoleen. (2. Aikakirja 32, 20)

  • Niihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Niin hän rukoili Herraa, ja hän vastasi hänelle ja antoi hänelle tapahtua ihmeen. (2. Aikakirja 32, 24)

  • Mutta Hiskia ei palkinnut hyvää hyvällä, vaan hänen sydämensä ylpistyi; sentähden hänen ja Juudan ja Jerusalemin osaksi tuli viha. (2. Aikakirja 32, 25)

  • Mutta kun Hiskia nöyrtyi sydämensä ylpeydestä, hän ja Jerusalemin asukkaat, ei Herran viha kohdannut heitä Hiskian päivinä. (2. Aikakirja 32, 26)


“Para que se preocupar com o caminho pelo qual Jesus quer que você chegue à pátria celeste – pelo deserto ou pelo campo – quando tanto por um como por outro se chegará da mesma forma à beatitude eterna?” São Padre Pio de Pietrelcina