1. Kun ympärillä asuvat pakanat kuulivat, että alttari oli rakennettu ja pyhäkkö uusittu entiselleen, niin he suuresti vihastuivat.

2. Ja he pitivät neuvoa hävittääkseen Jaakobin heimosta ne, jotka asuivat heidän keskellään, ja he alkoivat levittää murhaa ja hävitystä kansan keskuuteen.

3. Ja Juudas taisteli Eesaun jälkeläisiä vastaan Idumeassa Akrabattenen maakunnassa, sillä he olivat väijyksissä Israelin rajoilla. Heille hän tuotti suuren tappion, nöyryytti heidät ja otti saaliiksi heidän tavaransa.

4. Hän ajatteli myös Baianin asukasten pahuutta: he olivat kansalle paulaksi ja ansaksi väijyen heitä teiden varsilla.

5. Hän sulki heidät heidän torneihinsa, piiritti heidät ja vihki heidät tuhon omiksi ja poltti tulella kaupungin tornit kaikkine miehistöineen.

6. Sitten hän meni virran ylitse ammonilaisia vastaan ja kohtasi siellä vahvan sotajoukon ja paljon väkeä, joiden johtajana oli Timoteus.

7. Heidän kanssaan hän antautui useihin taisteluihin; hän musersi heidät perinpohjin ja voitti heidät.

8. Ja valloitettuaan Jaeserin ja sen tytärkaupungit hän palasi takaisin Juudeaan.

9. Sitten pakanat kokoontuivat Gileadiin niitä israelilaisia vastaan, jotka asuivat heidän alueellansa, hävittääkseen heidät. Mutta nämä pakenivat Dateman linnoitukseen.

10. Ja he lähettivät Juudaalle ja hänen veljilleen näin kuuluvan kirjeen: "Ympärillämme olevat pakanat ovat kokoontuneet meitä vastaan, hävittääkseen meidät;

11. ja he olivat valmiit tulemaan ja valloittamaan linnoituksen, johon me olemme paenneet, ja Timoteus johtaa heidän sotajoukkoaan.

12. Tule siis nyt ja pelasta meidät heidän käsistään, sillä suuri joukko meikäläisiä on jo kaatunut,

13. ja kaikki meidän veljemme, jotka ovat Tuubiaan alueella, ovat tapetut; heidän vaimonsa ja lapsensa ja tavaransa on viety pois, ja siellä on surmattu noin tuhat miestä."

14. Kun kirjettä parhaillaan vielä luettiin, niin katso, saapui toisia lähettiläitä Galileasta, vaatteet reväistyinä, tuoden samanlaisen sanoman:

15. heitä vastaan oli kokoontunut väkeä Ptolemaiksesta, Tyyrosta ja Siidonista ja koko vierasheimoisten Galilea, tuhotakseen heidät kokonansa.

16. Kun Juudas ja kansa sen kuulivat, kerääntyi koolle suuri kansankokous neuvottelemaan, mitä olisi tehtävä heidän veljilleen, jotka olivat ahdingossa ja pakanain ahdistamina.

17. Ja Juudas sanoi veljelleen Simonille: "Valitse itsellesi miehiä, mene ja pelasta Galileassa olevat veljesi; minä ja veljeni Joonatan lähdemme Gileadiin".

18. Mutta hän jätti Joosefin, Sakariaan pojan, ja Asariaan kansan johtajiksi muun sotajoukon kanssa Juudeaan tämän suojaksi.

19. Ja hän käski heitä sanoen: "Johtakaa tätä kansaa, mutta älkää antautuko taisteluun pakanoita vastaan, ennenkuin me palaamme takaisin".

20. Ja Simonin osalle annettiin kolmetuhatta miestä retkeä varten Galileaan ja Juudaan osalle kahdeksantuhatta miestä retkeä varten Gileadiin.

21. Sitten Simon lähti Galileaan ja antautui moneen taisteluun pakanoita vastaan; ja hän voitti heidät perinpohjin.

22. Ja hän ajoi heitä takaa Ptolemaiksen porteille asti, ja pakanoita kaatui noin kolmetuhatta miestä, ja hän otti saaliiksi heidän tavaransa.

23. Sitten hän otti mukaansa juutalaiset Galileasta ja Arbattasta ynnä heidän vaimonsa ja lapsensa ja kaiken, mitä heillä oli, ja heidät vietiin Juudeaan suurella riemulla.

24. Mutta Juudas Makkabialainen ja hänen veljensä Joonatan menivät Jordanin ylitse ja kulkivat kolmen päivän matkan halki erämaan.

25. Siellä he kohtasivat nabatilaiset, ja nämä ottivat heidät ystävällisesti vastaan ja kertoivat heille kaiken, mitä oli tapahtunut heidän veljilleen Gileadissa,

26. ja että monet heistä olivat suljettuina Bosraan, Beseriin, Alamaan, Kasforiin, Makediin ja Karnainiin - kaikki nämä lujia ja suuria kaupunkeja.

27. Ja muissakin Gileadin kaupungeissa oli niihin suljettuja; viholliset varustautuivat jo huomenna piirittämään linnoituksia, valloittamaan ne ja tuhoamaan heidät kaikki samana päivänä.

28. Silloin kääntyi Juudas ja hänen sotajoukkonsa yhtäkkiä erämaahan Beseriin vievälle tielle. Ja hän valloitti kaupungin ja tappoi kaikki miehenpuolet miekan terällä ja otti saaliiksi kaikki heidän tavaransa ja poltti kaupungin tulella.

29. Sitten hän lähti yöllä sieltä liikkeelle ja kulki linnoituksen juurelle asti.

30. Mutta kun aamu sarasti, nostivat he silmänsä ja katso, oli suunnaton joukko väkeä, jotka kuljettivat tikapuita ja piirityskoneita, valloittaakseen linnoituksen, ja olivat juuri käymässä siellä-olijain kimppuun.

31. Kun Juudas näki, että taistelu oli alkanut ja melu kaupungista kohosi taivasta kohti sotatorvien ja huudon pauhatessa,

32. niin hän sanoi sotamiehillensä: "Sotikaa tänään velijenne puolesta".

33. Sitten hän hyökkäsi heidän kimppuunsa kolmena joukkona selästäpäin; he puhalsivat pasunoihin ja huusivat ääneen rukoillen.

34. Mutta kun Timoteuksen sotajoukko huomasi, että hyökkääjä oli Makkabilainen, pakenivat he hänen edestään. Ja hän tuotti heille suuren tappion, ja heitä kaatui sinä päivänä noin kahdeksantuhatta miestä.

35. Sitten hän kääntyi Maafaa kohti, kävi sen kimppuun, valloitti sen ja surmasi kaikki miehenpuolet, otti saaliiksi sen tavarat ja poltti sen tulella.

36. Sieltä hän lähti liikkeelle ja valloitti Kasforin, Makedin, Bosran ja muut Gileadin kaupungit.

37. Tämän jälkeen Timoteus kokosi toisen sotajoukon ja leiriytyi Rafonin edustalle talvipuron toiselle puolelle.

38. Mutta Juudas lähetti miehiä vakoilemaan leiriä. He ilmoittivat hänelle sanoen: "Kaikki meidän ympärillämme asuvat pakanat ovat kokoontuneet heidän luoksensa, ylen suuri sotajoukko.

39. Arabialaisiakin he ovat palkanneet avuksensa, ja he ovat leiriytyneet talvipuron toiselle puolelle, ollen valmiita käymään sinua vastaan taisteluun." Silloin Juudas samosi heitä vastaan.

40. Kun Juudas ja hänen sotajoukkonsa lähenivät puroa, sanoi Timoteus sotajoukkonsa päälliköille: "Jos hän ennen meitä menee yli käydäkseen meidän kimppuumme, niin emme voi häntä vastustaa, sillä hän on silloin meitä väkevämpi.

41. Mutta jos hän arkailee ja leiriytyy joen toiselle puolelle, niin me menemme sen yli, käymme hänen kimppuunsa ja voitamme hänet."

42. Kun Juudas oli tullut talvipuron läheisyyteen, asetti hän väen päällysmiehet purolle ja käski heitä sanoen: "Älkää salliko kenenkään leiriytyä, vaan menkööt he kaikki taisteluun".

43. Sitten hän meni ensimmäisenä puron yli, käyden heidän kimppuunsa, ja kaikki hänen väkensä seurasi häntä. Hän voitti perinpohjin kaikki pakanat; nämä heittivät pois aseensa ja pakenivat Karnainin pyhäkköön.

44. Sitten he valloittivat kaupungin ja polttivat pyhäkön tulella kaikkine sisällä-olevineen. Niin kukistettiin Karnain, eivätkä he enää voineet tehdä Juudaalle vastarintaa.

45. Nyt Juudas kokosi kaikki Gileadissa olevat israelilaiset, pienet ja suuret, naiset ja lapset ja tavarat, ylen suuren joukon, lähteäkseen Juudan maahan.

46. Ja he tulivat Efroniin. Tämä oli suuri, lujasti linnoitettu kaupunki ja sijaitsi vuorisolan suulla, niin ettei siitä voinut poiketa oikealle eikä vasemmalle, vaan oli kuljettava aivan sen lävitse.

47. Mutta kaupungin asukkaat sulkivat heiltä tien ja tukkivat portit kivillä.

48. Silloin Juudas lähetti heille tämän rauhallisen sanan: "Salli minun kulkea maasi kautta, mennäksemme omaan maahamme. Kukaan ei tee teille pahaa; me tahdomme vain kulkea lävitse." Mutta he eivät tahtoneet avata pääsyä hänelle.

49. Silloin Juudas käski kuuluttaa sotajoukkossa, että jokaisen oli pysyttävä sillä paikalla, jossa hän juuri oli.

50. Ja sotamiehet pysähtyivät paikoilleen. Sitten he taistelivat kaupunkia vastaan koko päivän ja koko yön, ja kaupunki joutui hänen käsiinsä.

51. Ja hän tuhosi kaikki miehenpuolet miekan terällä, hävitti kaupungin ja otti saaliiksi sen tavarat. Sitten hän kulki kaupungin läpi tapettujen ylitse.

52. Senjälkeen he kulkivat Jordanin yli ja tulivat suurelle tasangolle, joka on vastapäätä Beetsania.

53. Mutta Juudas piti lakkaamatta koossa niitä, jotka jäivät toisista jälkeen, ja rohkaisi väkeä koko ajan matkalla, kunnes hän saapui Juudan maahan.

54. Ja he nousivat Siionin vuorelle iloiten ja riemuiten ja uhrasivat polttouhreja, sillä ketään heistä ei ollut kaatunut koko matkalla onnelliseen palaamiseen asti.

55. Sillä aikaa kuin Juudas Joonatanin kanssa oli Gileadissa ja hänen veljensä Simon oli Galileassa Ptolemaiksen edustalla,

56. saivat Joosef, Sakariaan poika, ja Asarias, sotajoukkojen päällikkö, kuulla sotaisista urotöistä, joita makkabilaiset olivat suorittaneet.

57. Silloin he sanoivat: "Tehkäämme mekin itsellemme nimi ja lähtekäämme teistelemaan pakanoita vastaan, jotka ovat ympärillämme".

58. Ja niin he kutsuivat koolle heidän johdossaan olevat sotaväen osastot ja lähtivät Jamniaa vastaan.

59. Silloin Gorgias ja hänen miehensä lähtivät ulos kaupungista asettuakseen heitä vastaan taisteluun.

60. Ja Joosef ja Asarias lyötiin pakoon, ja heitä ajettiin takaa Juudean rajoille asti; ja sinä päivänä kaatui Israelin kansaa noin kaksituhatta miestä.

61. Niin kansa kärsi suuren tappion, koska he, arvellen voivansa suorittaa urotöitä, eivät olleet totelleet Juudasta ja hänen veljeään.

62. Mutta he eivät olleet noiden miesten sukua, joiden käden kautta Israelille oli suotu pelastus.

63. Mutta Juudas sankari ja hänen veljensä saivat osakseen ylen suurta kunnioitusta kaiken Israelin ja kaikkien pakanain keskuudessa, missä ikinä heidän nimensä mainittiin.

64. Ja heidän luoksensa kokoonnuttiin onnittelemaan.

65. Sitten Juudas ja hänen veljensä lähtivät taistelemaan Eesaun jälkeläisiä vastaan eteläpuoliseen maahan; ja hän voitti Hebronin ja sen tytärkaupungit, hävitti sen linnoituksen ja poltti sen tornit yltympäri.

66. Sitten hän lähti liikkeelle mennäkseen filistealaisten maahan, ja hän kulki Marisan kautta.

67. Siihen aikaan kaatui eräitä pappeja taistelussa, kun hekin tahtoivat tehdä urotöitä ja varomattomasti lähtivät taisteluun.

68. Juudas poikkesi nyt Asdodiin, joka on filistealaisen maassa, ja hän hävitti heidän alttarinsa, poltti heidän jumaliensa kuvat, otti saaliiksi tavarat heidän kaupungistaan ja palasi sitten Juudeaan.



Livros sugeridos


“Pense na felicidade que está reservada para nós no Paraíso”. São Padre Pio de Pietrelcina

Newsletter

Receba as novidades, artigos e noticias deste portal.